Hankkeen tavoitteena oli tuottaa tietoa kunnissa käytössä olevista toimintamalleista sisäilmaongelmien korjaamisen priorisointiin ja päätöksentekoon liittyen. Hankkeen aineisto kerättiin kirjallisuudesta, haastatteluilla sekä kahdella verkkokyselyllä. Havaittujen kipukohtien ja toimiviksi koettujen ratkaisujen kautta esitetään toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia sisäilmaongelmiin liittyvien investointitarpeiden priorisoimiseksi kunnissa.

Investointeihin ja talousarvioprosesseihin liittyvä päätöksenteko on kunnallishallinon vakiintuneita perustoimintoja ja kuntien talouteen sekä investointeihin liittyvät päätöksenteon perusprosessit ovat systemaattisia. Investointeihin liittyvä päätöksenteko ei aina perustu objektiiviseen harkintaan ja vuoropuheluun, vaan julkinen paine vaikuttaa päätöksentekoon.

Vain noin 40 prosentilla kunnista on pitkän aikavälin toimintaa ohjaava kiinteistöstrategia tai -ohjelma. Suunnitelmallisuutta ja hallinnan tarvetta korostettiin kuitenkin kaiken kokoisissa kunnissa, ja kriittisen tärkeäksi tarve muodostui asukasluvultaan ja investointitarpeiltaan suurimmissa kunnissa. Merkittävimmät tekijät kuntien sisäilmahankkeisiin liittyvien haasteiden taustalla havaittiin olevan investointisuunnitelman sekä yhtenäisten toimintatapojen puute.

Sisäilmaryhmät osallistuvat sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisointiin kunnissa. Niillä ei kuitenkaan nähdä olevan niin merkittävää roolia kuin viranhaltijalla (kiinteistönomistus), kunnanvaltuustolla tai -hallituksella. Sisäilmaryhmien laatimat selvitykset päätöksentekijöille toimivat kuitenkin työvälineinä sisäilmaan liittyvien korjausten tai investointien priorisoinnissa. Sisäilmaryhmät tuottavat yleisesti tietoa päätöksenteon tueksi rakennusten kuntoon sekä olosuhdehaitta- tai oiretietoihin liittyen.