Akateeminen yhteistyö Kiinan kanssa on tärkeää. Kiinan globaali merkitys vahvistunee jatkossakin ja sen taloudellisen painoarvon lisääntyessä myös akateemisen yhteistyön merkitys kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana Kiina on ainoana maana parantanut asemaansa TKI-työssä, tutkijoiden määrässä, julkaisujen määrässä ja laadussa sekä IP5-patentteissa. Suomalaisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön ja laajemmin koko yhteiskunnan etujen mukaista on tehdä Kiinan kanssa riskitietoista yhteistyötä korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa, vaikka järjestelmät ja arvot ovat erilaiset. Akateeminen liikkuvuus ja tutkitun tiedon tulosten välittäminen ovat välttämättömyyksiä: avoimuus ja osaamisen jakaminen ovat korkean akateemisen laadun ja suurten globaalien ongelmien ratkaisemisen parhaita edistäjiä.

Suurvaltakilpailu ja Kiinan arvolähtökohdiltaan erilainen akateeminen toimintakulttuuri monimutkaistavat kansainvälistä yhteistyötä. Kansainväliseltä kumppanilta edellytetään hyvää ymmärrystä Kiinan toimintaympäristöstä sekä yhteistyötä ohjaavista tai rajoittavista laeista ja käytänteistä.

Näiden toimintatapasuositusten tavoitteena on, että suomalaiset korkeakoulut ja ­tutkimuslaitokset voivat jatkossakin perustaa yhteistyönsä kiinalaisten kumppanien kanssa johdonmukaisesti omiin lähtökohtiinsa ja etuihinsa. Päämääränä on suomalaiselle korkeakoulutukselle ja tieteelle tärkeiden periaatteiden ylläpitäminen, erityisesti akateemisen vapauden ja tieteellisen vertaisarvioinnin integriteetin kunnioittaminen ja hyvän tieteellisen käytännön noudattaminen sekä turvallisuuden huomioiminen ja kilpailukyvyn ylläpitäminen.

Toimintatapasuosituksia akateemiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa on valmisteltu yhteistyössä suomalaisten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä niiden keskeisten sidosryhmien kanssa.