Sekä kotimaisia että tuontituotteita koskeva elinkaaripäästöihin perustuva kulutusvero on yksi ehdotettu tapa kompensoida ilmastopolitiikan luomia eroja kustannustasossa sekä hillitä mahdollista hiilivuotoa.

Kulutusverot edellyttävät huolellista harkintaa ja laajaa tietopohjaa. Jotta voitaisiin arvioida veron tuottamia päästövähennyksiä suhteessa veron vaikutuksiin kuluttajien hyvinvointiin, tulisi tietää, missä määrin vero siirtyy tuotteen hintaan ja kuinka muuttunut hinta vaikuttaa kuluttajien valintoihin. Elinkaaripäästöihin perustuvassa kulutusverossa toinen suuri tietotarve liittyy päästötietoihin. Vaikka tuotteiden hiilijalanjälkiä koskeva tiedontuotanto on kehittynyt viime vuosina ja kasvaa nopeasti, niin se ei ole kuitenkaan vielä riittävän vakiintunut niin tarkaksi ja yksiselitteiseksi mitä kulutusvero vaatisi. Erityisesti maankäytöstä aiheutuvat päästöt tunnetaan vielä huonosti.

Rajatumpi päästöperusteinen kulutusvero voisi soveltua tuotteisiin, joiden päästöt ovat suuret eivätkä kuulu laajasti muun päästöohjauksen piiriin. Esimerkiksi eläinperäiset elintarvikkeet olisivat tällainen tuoteryhmä. Parhaat mahdollisuudet saavuttaa kokonaisuudessaan hyvinvointia lisäävä ohjausvaikutus on silloin, kun tuotteiden päästöt eivät eroa merkittävästi tuottajien välillä. Nykytiedoilla tällaisen veron kustannukset voisivat kuitenkin monien tuotteiden osalta olla suuremmat kuin hyödyt.

Julkaisu on päivitetty 17.4.2023, s. I, 1, 3, 4, 5, 8.