Työryhmän tehtävänä oli 30.6.2002 mennessä laatia ehdotus valtioneuvoston periaatepäätökseksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä. Ehdotuksen tuli sisältää lasten ja nuorten tarpeita vastaavan aamu- ja iltapäivätoiminnan aloittamisen sekä toiminnan järjestämistä koskeva työn- ja vastuunjako sekä rahoitusperusteet ja muut tarvittavat periaatteelliset linjaukset.

Työryhmä on harkinnut viittä mahdollista aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistapaa, joihin päädyttiin asiantuntijakuulemisten ja selvitysten perusteella. Vaihtoehdot olivat:

1. nykytilan jatkaminen, 2. kunnan erityinen velvoite aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinointiin, 3. koulu ja sen ympäristö toimintakeskuksena, 4. kokopäiväkoulu ja 5. osittaisen hoitorahan ja osittaisen hoitovapaan ulottaminen pienten koululaisten vanhemmille.

Työryhmä pitää parhaana aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämisen lähtökohtana vaihtoehtoa 3 täydennettynä vaihtoehdolla 5. Työryhmän tavoitteena on, että koulu ja sen ympäristö muodostavat toimintakeskuksen, jossa oppilailla on koulutyön ulkopuolella mahdollisuus aamu- ja iltapäivätoimintaan. Päivittäisen toiminnan ja kerhotoiminnan valtakunnalliset tavoitteet määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhteydessä. Toiminnan edellytyksenä on asianmukaisten tilojen järjestäminen koulusta tai sen läheisyydestä niin, että toiminta kytkeytyy luontevasti lasten ja nuorten koulupäivään.

Työryhmä ehdottaa, että kaikille peruskoulun 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille taataan oikeus osallistua päivittäiseen toimintaan tai vaihtoehtoisesti oikeus osallistua kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa kunkin lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Päivittäistä toimintaa järjestetään välittömästi ennen koulupäivän alkua ja/tai sen jälkeen keskimäärin viisi tuntia päivässä. Kaikille erityisopetukseen otetuille ja siirretyille vuosiluokkien 3 - 9 oppilaille taataan oikeus päivittäiseen toimintaan tai vaihtoehtoisesti oikeus osallistua kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa kunkin lapsen ja perheen tarpeiden mukaan. Muilla vuosiluokkien 3 - 9 oppilailla olisi oikeus osallistua kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että oikeus osittaiseen hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitorahaan ulotetaan siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa peruskoulun kolmannen luokan. Työryhmä katsoo, että lasten ilta- ja yöhoidon sekä muun hoidon tarvetta kouluvuoden ulkopuolella tulee selvittää erikseen lasten päivähoitolain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Työryhmä ehdottaa, että aamu- ja iltapäivätoiminnan kansallisesta hallinnosta vastaa opetusministeriö. Tässä työssä opetusministeriö tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, Opetushallituksen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin sekä muun valtionhallinnon ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Ministeriöt sekä niiden alainen hallinto vastaavat yhdessä kansallisesta koordinaatiosta, toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta, tiedontuotannosta ja ohjauksesta sekä toiminnan rahoituksesta. Työryhmä ehdottaa, että ministeriöiden ja muiden tahojen työn yhteensovittamiseksi asetetaan neuvottelukunta, jonka puheenjohtajan nimeää opetusministeriö.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämis- ja koordinaatiovastuu on kunnalla. Toiminnan toteuttajina voivat olla kunnat, seurakunnat, järjestöt ja muut organisaatiot. Kolmannen sektorin osaamista ja resursseja käytetään toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Kunnan tulee sopia päivittäisen toiminnan ja kerhotoiminnan vastuukysymyksistä toiminnan järjestäjien kanssa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tiedottaminen tulee hoitaa paikallisella tasolla. Kunnan tulee huolehtia asianmukaisesta tiedottamisesta lasten ja nuorten vanhemmille, järjestöille ja kaikille asianosaisille.

Valtio ja kunnat huolehtivat toiminnan pitkäjänteisyydestä ja jatkuvuudesta sekä toiminnan laadusta ja kehittämisestä yhteistyössä eri osapuolten kesken. Työryhmä ehdottaa, että henkilöstön perus- lisä- ja täydennyskoulutusta järjestetään ja kehitetään aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeiden mukaisesti. Toiminnan järjestämistä seurataan ja arvioidaan sekä paikallisella että kansallisella tasolla.