Haku

Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella : Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat

QR-koodi
Finna-arvio

Soranottoalueiden tila ja ympäristöriskit Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella : Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat

LSUra_5_2009_osa1_sivut_1-48.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
LSUra_5_2009_osa2_sivut_49-94.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
LSUra_5_2009_osa3_sivut_95-116.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
LSUra_5_2009_osa4_sivut_117-151.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
LSUra_5_2009_osa5_sivut_152-206.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)
LSUra_5_2009_osa6_sivut_207-352.pdf (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto)

Laaja-alainen soranotto ja sen ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa lisäävät pohjaveden pilaantumisriskiä ja haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Länsi-Suomessa harjut ovat matalia ja pohjaveden pinnan yläpuoliset hiekka- ja soravarat niukkoja. Soranottotoiminta harjualueilla on ollut voimakasta ja siksi tilanne pohjavesialueilla on erityisen huono. Lisäksi hiekka- ja soravarat sekä yhteiskunnalle vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesivarat ovat yleensä samoissa muodostumissa. Soranottoalueet heikentävät usein myös maisemakuvaa. Asianmukaisella jälkihoidolla sekä maankäytön ohjauksella voidaan vähentää soranoton haitallisia vaikutuksia pohjaveteen ja maisemaan.

Raportissa tarkastellaan soranottoalueiden jälkihoidon tilaa ja kunnostustarvetta Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella Pohjanmaan, EteläPohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Hankkeen aikana pohjavesialueilta kartoitettiin yhteensä 1613 soranottoaluetta. Yleisesti ottaen jälkihoidon tila on huono. Jälkihoidon toteuttamista vaikeuttaa etenkin pohjavedenpinnan alainen maa-ainesten ottaminen. Kunnostustarve arvioitiin yleispiirteisesti ja yksityiskohtaisemmat toimenpide-ehdotukset määritetään tapauskohtaisesti mahdollisissa jatkoselvityksissä.

Tallennettuna: