Asunto-osakeyhtiö Helsingin Haka osti 1960-luvun alussa Westerkullan kartanolta laajan maa-alueen rakennusmaaksi. Aluerakennussopimuksen Haka sopi Helsingin maalaiskunnan kanssa vuonna 1968. Ensimmäiset rakennukset valmistuivat parin seuraavan vuoden aikana Maalinauhantien varteen. Vuonna 1970 käynnistyneet alueliitoshankkeet keskeyttivät rakennustyöt moneksi vuodeksi. Rakennustyöt käynnistyivät uudestaan 1970-luvun puolivälissä ja jatkuivat pääasiallisesti Länsimäentien itäpuolella pitkälle 1980-luvun puolelle asti.

Maalinauhantie mutkittelee halki asuinkortteleiden. Tien mutkassa, keskeisellä paikalla sijaitsee arkkitehti Kalevi Ruokosuon suunnittelema ostoskeskusrakennus. Arkkitehtitoimisto Ruokosuo & Co suunnittelemat kolme- ja viisikerroksiset asuntolamellit rajaavat avaraa tilaa ostoskeskuksen ympärillä. Ostoskeskuksen edessä sijaitsi aiemmin kioski, joka kuului osaksi aukiosommittelmaa.

Yksikerroksinen ostoskeskusrakennus muodostuu suorakaiteen muotoisesta päämassasta. Tasakaton alla kulkee ristikkäin kaksi kerrosta liimapuupalkkeja, jotka työntyvät ulos julkisivusta muodostaen räystäslipan liiketilasivuille. Näyteikkuna-aukotus on mitoitettu palkiston mukaiseksi. Alempi palkisto tukeutuu betonijulkisivuun ja palkkien väleissä on yläikkunavyöhyke. Alun perin lakatut liimapuupalkit ovat myöhemmin maalattu. Julkisivut ovat suhteellisen umpinaiset ja seinäpintoja hallitsee pystylautamuottiin valetut betonielementit. Muottilaudoituksessa on käytty paksuudeltaan vaihtelevia lautoja ja rimoja, jotka luovat vahvan materiaalin tunnun rakennukseen. Rakennuksen huolto tapahtuu takasivulta, jossa huoltosisäänkäynteihin liittyy kaksi matalampaa, kevytrakenteista varastoa.

Kuulakujan ostoskeskus edustaa hyvin 1970-luvun umpinaisempaa ostoskeskustyyppiä, jonka niukoista ja harkistuista aiheista muodostuu veistoksellinen kokonaisuus. Rakennus on todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennusperintökohteeksi Vantaan kaupunginmuseon inventoinneissa.