EU luo markkinoiden vapauttamiselle raamit, jonka sisällä kukin maa luo omat ratkaisunsa infrastruktuuri- ja logistiikkapalvelujen toteuttamiselle. Markkinoiden houkuttelevuus kuitenkin vaihtelee Itämeren maissa ja joissain tapauksissa ainoaksi toimijaksi on jäänyt julkinen sektori. Kansantaloudellisesti ja strategisesti merkittävät yritykset halutaan usein pitää ainakin jossain määrin julkisessa valvonnassa, jotta verkoston kehittäminen tapahtuisi kokonaisvaltaisesti ja pitkän tähtäimen etujen mukaisesti. Julkisen sektorin kontrollin vähentyminen saattaa myös johtaa verkon hajautumiseen. Väyläpalvelujen tuotantotavalla ja markkinamekanismien käytöllä voidaan vaikuttaa infrastruktuurin kehittämisen vauhtiin ja useisiin palvelutasotekijöihin. Yksityistäminen ei sinänsä takaa tehokkuutta, mutta voi tuottaa uusia teknologisia ratkaisuja ja lisätä pääomaa sekä parantaa läpinäkyvyyttä. Luomalla kilpailuttamisen malleja, voidaan parantaa kannustimia palvelujen saatavuuden ja laadun kehittämiseen.