Tässä tutkimuksessa arvioidaan Euroopan komission direktiiviesityksen mukaisen yhteisen yhdistetyn veropohjan (CCCTB) verotuottoseuraamuksia Suomelle. Komission esitys on jatkoa vuonna 2011 tehdylle esitykselle ja on tavoitteidensa osalta sekä rakenteeltaan monin tavoin edeltäjänsä kaltainen. Keskeisiä uusia elementtejä ovat osallistumisen pakollisuus tietyn kokoluokan ylittäville konserneille, verrattain avokätinen tutkimus- ja kehitystoiminnan (T&K) menojen vähennysoikeus sekä omaan pääomaan liittyvä (AGI) vähennys, jonka tarkoituksena on pienentää vääristymää velkarahoitteisten ja omalla pääomalla rahoitettujen investointien verokohtelujen välillä.

Tutkimuksessa tehtyjen staattisten laskelmien mukaan ehdotettu konsernitasoinen yhteisöveromalli pienentää Suomen yhteisöveropohjaa. Veropohjan pieneneminen on suurelta osin seurausta tappiontasauksen mahdollisuudesta konsernin sisällä sekä uusista vähennyksistä (T&K ja AGI). Vähennykset puolestaan kannustavat liittymään uuteen järjestelmään myös paljon sellaisia konserneja, joille tämä ei olisi kokonsa puolesta pakollista. Laskelmien perusteella maiden välisen veropohjien jakautumisen määrittävä jakokaava ei vaikuta Suomen kannalta erityisen epäedulliselta, vaan Suomen yhteisöveropohjan pieneneminen seuraa valtaosin muista veromallin piirteistä.

Huolimatta siitä, että laskelmamme eivät huomioi käyttäytymisvaikutuksia eivätkä siten kykene huomioimaan yritysten eivätkä maiden kannustinten muutoksien seurauksia, nämä on syytä huomioida uuden järjestelmän käyttöönottoa mietittäessä. Yritysten käyttäytymisvaikutusten osalta huomion arvoista on valinta yritysten toimintaympäristön houkuttelevuuden ja yhteisöveropohjan suuruuden välillä.