Opri
Finna-arvio
Opri
Edvin Laineen ohjaamassa, Kyllikki Mäntylän näytelmään perustuvassa draamakomediassa Opri (1954) iäkäs evakkonainen Opri (Rakel Laakso) joutuu kunnalliskotiin. Kolmen huonetoverinsa (Elsa Turakainen, Elna Hellman, Liisa Pakarinen) ystävällisestä vastaanotosta huolimatta hänen on hankala sopeutua uuteen asuinsijaansa. Opri kaipaa Karjalaa ja edesmennyttä aviomiestään. Romanttisena sivujuonena kunnalliskodin aputyttö Heinäsirkka (Marjatta Kallio) ja renki Jussi (Kosti Klemelä) ratkovat lemmenhuoliaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
Kesä 1954 |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Oprin suuri, tavanomaisuudesta poikkeava merkitys on siinä, että sitä katsottaessa ei voi pysytellä kylmänä ja välinpitämättömänä, se ei ole tyhjä ja yhdentekevä katsottava, niin kuin elokuvamme useimmiten." Monet kriitikot yhtyivät tähän Juha Nevalaisen (Ilta-Sanomat 24.12.1954) näkemykseen. M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 24.12.1954) huomautti elokuvakäsikirjoituksen laajentaneen alkuperäisen näytelmän aihetta. Hänen mielestään mukaan on tullut erityisesti huumoria ja tunnetta. M. E. (Mikael Enckell, Hufvudstadsbladet 28.12.1954) eritteli käsikirjoitusta: "Manuskriptets styrka är skildringen av Opri själv, som är gjord med en viss om också något ytlig, förståelse för hennes situation. Den banala midsommarstämningen och 'de unga' i filmen är emellertid irriterande klichémässiga, liksom även slutet, där Opris människokärlek blir störande jesusaktig." Edvin Laineen ohjausta pidettiin melko onnistuneena. "Laine ei kertaakaan pyri häikäisemään katsojaa rohkeilla filmillisillä keksinnöillä, mutta hänen työssään on sellainen hallittu ja maltillinen piirre, että siitä on pakko pitää", totesi M.P. (Markku Pesonen, Kauppalehti 23.12.1954). Juha Nevalaisen mukaan ohjaus pyyhki näytelmällisyyden maun kokonaan pois. Mutta B. P. (Bengt Pihström, Nya Pressen 27.12.1954) löysi puutteita: "Tyvärr har Edvin Laine inte lyckats ge filmisk kontinuitet åt berättelsen, det blir mera en klippbok om Opri." T. S-o (Tomira Savtschenko, Työkansan Sanomat 24.12.1954) puolestaan katsoi ohjaajan liiaksi nojautuvan näyttelijöiden suorituksiin. "Viisas ja oikeaanosunut on niinikään koko henkilöjako ja erityisen onnellinen keksintö se, että ohjaaja paria poikkeusta lukuunottamatta on miehittänyt osat Tampereen Työväen Teatterin mainioilla näyttelijöillä, samoilla, jotka tiettävästi ovat jo teatterissa esittäneet Oprin parhaimmin koko maassa", arvioi Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 24.12.1954). Rakel Laakso nimiroolissa todettiin yksimielisesti erinomaiseksi. Myös Eero Roineen ja Ossi Kostian "huru-ukot" jäivät arvostelijoiden mieleen. Talaskivi huomautti Pentti Unhon kuvauksen pääsevän herkimmilleen Oprin kauniissa kasvoissa. Lisäksi miljöön tunnelmat tuodaan hänen mielestään tehokkaasti esille. Oprin musiikkia analysoi H. N. (Helge Nygren, Uusi Suomi 24.12.1954): "Aaltoila on todella löytänyt säveltämäänsä karjalaisen sävelen, aidon, värikkään ja liikuttavan. Sitäpaitsi mainiosti elokuvan toimintaan soveltuen, ei taustamusiikin tavoin, vaan aktiivisesti tapahtumiin kuuluvan." - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Kirjailija Kyllikki Mäntylän tuotannosta on sovitettu elokuvaksi ainoastaan Opri, näytelmä, jonka kantaesitys oli ollut marraskuussa 1953 Tampereen Työväen Teatterissa. Elokuvan tärkeimpiin rooleihin kiinnitettiin jokseenkin samat näyttelijät kuin Tampereellakin. Rakel Laakso oli elokuvan nimiosan itseoikeutettu tulkki. Elokuvaversion käsikirjoituksen muokkasi tamperelainen teatterikriitikko ja Aamulehden kulttuuriosaston vastaava toimittaja Olavi Veistäjä. Olavi Vesistön nimimerkillä hän oli 1940-luvulla tehnyt käsikirjoituksen neljään niin ikään Edvin Laineen ohjaamaan elokuvaan. Elokuvan alkuun on lisätty kohtaukset Oprin mökillä, Oprin mökin joutuminen tielinjan alle sekä sota-aikaan liittyviä näkymiä. Muutoinkin tarinaa on pyritty siirtämään pois kunnalliskodin "kunniahuoneen" tiloista mm. laitoksen pihamaalle. Oton ja Alpertin seikkailu apteekkarin koiran kanssa, joka näytelmässä kerrotaan vain puheena, on elokuvassa siirretty suoraksi toiminnaksi, samoin "huru-ukkojen" laskettelu Tynkä-Tanelin rullatuolilla. Taiteilija Raimo Raimelan Opri-juliste valittiin vuoden 1954 parhaaksi elokuvajulisteeksi Suomen Filmikamari ry:n järjestämässä kilpailussa. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Jos mie saisin ("Hei, syltä pitkä kahta paksu - -") Säv. ja san. trad. Es. Rakel Laakso, laulu (100 %), 0' 30". 2. Mein Herz sehnt sich nach Liebe / Sydämeni kaipaa rakkautta / On syömmein lemmensairas Säv. ja san. Bela Vollgraf, suom. san. K. Sara (= Kyllikki Solanterä) Es. Marjatta Kallio, laulu (100 %), 0' 30". 3. Kaunis valhe Säv. Georg Malmstén, san. R. Ranta Es. Elna Hellman ja Marjatta Kallio, laulu (100 %), 0' 10". 4. Ack, Värmeland du sköna Säv. trad. Es. Elna Hellman, hyräily (100 %), 0' 07". 5. Minä soitan sulle illalla Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Marjatta Kallio, laulu (100 %), 0' 10". Matti Louhivuori ja Decca-orkesteri; Decca SD-5171, 24.3.1952. 6. Imatran Inkeri Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Marjatta Kallio ja Elna Hellman, laulu (100 %), 0' 20". 7. Tuu, tuu, tupakkirulla Säv. ja san. trad. Es. Rakel Laakso, laulu (100 %), 0' 20". 8. Terve Suomeni maa Säv. Emil Genetz, san. P. J. Hannikainen Es. "kylän miehet", laulu (playback), 0' 12". 9. Volgan rannalla ("Ostakaa puplia, kuumia puplia ") (trad.) Es. Marjatta Kallio, laulu (100 %), 0' 15". 10. Kitkat-katkat Säv. Axel Törnudd, san. tuntematon Es. "kylän miehet", laulu (100 %), 0' 35". 11. "Enpä anna tytärtäni - -" Säv. ja san. trad. Es. Rakel Laakso, laulu, kantele (playback), 1' 05". 12. Marjaana Säv. ja san. trad., sov. Martti Pokela Es. "kylän miehet", laulu (100 %), 0' 15". 13. Carmen Sylva Säv. I. Ivanovici, san. Tauno Ponsi 1) Es. "kunnalliskodin mummot", laulu (100 %), 0' 06". 2) Es. Elna Hellman, laulu (100 %), 0' 20". 14. Gute Nacht ("Miks' kaukana nyt olet, mun kultani -- ? ") Säv. A. E. Marschner Es. "kylän miehet", laulu (playback), 2' 25". Huomautuksia: Karjalan kunnailla (säv. trad.) ja Konevitsan kirkonkellot (säv. trad.) teemana taustalla. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|