Tirlittanin jälkeen Maunu Kurkvaara valitsi myös seuraavan elokuvansa aiheen Oiva Paloheimon tuotannosta. Sovituksen kohteeksi tuli nyt vuonna 1956 ilmestynyt ja tuoreeltaan kolmena painoksena menestynyt romaani Patarouva, kertomus viittä vaille valmiista lakimiehestä Kaius Kannistosta ja hänen neljästä kihlatustaan sekä muista naistuttavistaan.

Patarouva (1959) on Maunu Kurkvaaran elokuvista ainoa, jota varten ohjaaja-tuottaja on rakennuttanut kuvauslavasteita, lähinnä tuomari Kanniston asunnossa tapahtuviin kohtauksiin. Tilapäisstudiona käytettiin tässä yhteydessä Käpylän Työväentaloa. Tirlittanin tapaan myös Patarouva on teknisesti heikkotasoinen ja kokonaisuudessaan jälkiäänitetty. Äänitystyöt tehtiin Evan Englundin omistamassa Filmiääni Oy:ssä.

Patarouva toteutettiin niukalla budjetilla ja pienellä kuvaushenkilökunnalla. Mm. kuvauksiin Ruskeasuon ratsastushallien maastoon ajettiin vaatimattomasti raitiovaunulla kamerat ja refleet mukana. Elokuvan yleisömenestys oli Tirlittania tuntuvasti parempi, mutta jäi kuitenkin selvästi alle esityskautensa keskitason.

Patarouvan miespääosa oli Pehr-Olof Sirénin ensimmäinen mittava valkokangastehtävä - yhteistyö Maunu Kurkvaaran kanssa jatkui sen jälkeen aina 1980-luvulle saakka. Ristirouvana esiintyvä ensikertalainen Liana Leskinen tuli elokuvanäyttelijänä myöhemmin paremmin tunnetuksi nimellä Liana Kaarina. Hän oli Helsingin Nuorisoteatterin kasvatteja, samoin kuin ruuturouva Sinikka Hannula, josta pian tämän elokuvan jälkeen tuli rouva Maunu Kurkvaara. Isän roolissa Santeri Karilo esiintyi viimeisen kerran valkokankaalla. Hän kuoli 8.9.1959, kuukausi ennen elokuvan ensi-iltaa.

Oiva Paloheimo itse kirjoitti valmistuvasta teoksestaan: "Uskon että se on minun paras kirjani. Meillä on hyvin vähän todellisia rakkausromaaneja. Ennen ne olivat liian sentimentaalisia, nykyisin kyynillisiä. Toivotaan nyt tälle minun jutulleni hyvää vastaanottoa ja myyntiä, vähät minä arvosteluista. Pääasia, että ajattelevat ja tuntevat ihmiset pitäisivät siitä."

Matti Paloheimo jatkaa isänsä elämäkerrassa: "Tämän päivän näkökulmasta ja kirjailijan koko tuotantoa vasten tarkasteltuna Patarouva ei varmasti ole Oiva Paloheimon paras kirja, eikä se ole yhtämittaista taiteellista iloakaan. Silti se on aivan kelvollinen romaani, kepeä mutta ei kevyt. Omaelämäkerrallinen Patarouva ei ole samassa mielessä kuin kaikki aikaisemmat romaanit, silti sen henkilöistä ei voi olla löytämättä perin tuttuja piirteitä. [- -]. Kaius Kannisto on ulkomuotoa lukuunottamatta pitkälti kirjailijan omakuva. Kaius nimittäin on pitkä, tumma ja komea, mitkä kaikki ominaisuudet puuttuivat tykkänään isältäni."

Gunvor Sandkvistin sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Sandqvist

Elokuvan alkuteksteissä ei ole ruotsinkielistä nimeä Spaderdam, elokuvatarkastamolle osoitetun hakemuksen liitteessä, julisteessa ja Valio-Filmin tiedotteessa se on mainittu.

- Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan.