Noidan kirot
Trolldomens förbannelse (ruotsinkielinen nimi)
Häxans förbannelser (muu nimi)
Curses of the Witch (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Noidan kirot
Teuvo Puron ohjaama ja käsikirjoittama kauhuelementtejä sisältävä mykkädraama Noidan kirot (1927) perustuu Väinö Katajan samannimiseen romaaniin. Muinaissuomalaiset uudisasukkaat ovat murhanneet lappalaisen tietäjä Jantukan (Hannes Närhi), joka ennen kuolemaansa langetti utuniemeläisten ylle hirvittävän kirouksen. Utuniemen Simon (Einar Rinne) tuore morsian Selma (Heidi Blåfield-Korhonen) joutuu kirouksen uhriksi ja katalan tukkipäällikkö Paksu Sakarin (Yrjö Tuominen) raiskaamaksi.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Kirjava Hermanni" (hevoskierron hoitaja), Liisa-tamma (hevonen ponttoolla) ,
Kirjava Hermanni" (hevoskierron hoitaja), Liisa-tamma (hevonen ponttoolla)Hae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
28.2.1927 - kesäkuu 1927 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
"Noidan kirot -filmillä on Suomi-Filmi astunut hyvän askeleen eteenpäin", antoi U-o (Suomen Sosialidemokraatti 17.9.1927) yleisarvionsa ja eritteli: "Elokuvaa ei ole filmattu aivan orjallisesti seuraamalla kertomusta. On jätetty joitakin kohtia pois. Mutta se toimenpide onkin ollut filmille eduksi. Katselija saa sen käsityksen, että Noidan kirot on kuin kivi kiveltä muurattu, notkeasti yhtäjaksoiseksi laadittu tapahtumasarja. Heti ensi kuvista huomaa voimakkaan otteen, joka ei herpaudu koko tuolla 2,050 metrin taipaleella. Mitään pysähtyviä, pitkäveteisiä kohtia ei ole, eipä edes runsaat luonnonkuvatkaan kauneutensa takia siltä vaikuta. Toiminta ei ala repäisevästi, vaan rauhallisesti, mutta katselija kiintyy ja kietoutuu heti tapausten kulkuun niin, että kärsimättömästi odottaa niiden kehitystä. Kaiken kaikkiaan saa filmin kokonaisuutta katsoen sen käsityksen, että se on tiiviisti tehty. Ja tästä lankeaa kiitos Noidan kirojen ohjaajalle ja sovittajalle, hra Teuvo Purolle." "Romaanin juonta on nähtävästi seurattu liiankin tarkkaan, mistä on ollut seurauksena pitkäveteisyyttä", koki sitävastoin N. (Uusi Suomi 22.9.1927). "Kauniiden maisemain vartavastinen näytteleminen ei myöskään ole kinokertomuksissa paikallaan, sillä se vaan vitkastuttaa juonen kehittelyä, tuottamatta riittävästi vastaavaa nautintoa. Muutamin paikoin sisältää kuitenkin juoni todella jännittäviä ja vauhdikkaita kohtia, ja takaa-ajo kertomuksen lopulla kohoo varsin lähelle samantapaisten amerikkalaisten seikkailukertomuskohtausten tehoa." "Scenbilderna med den gnistrande snön och de vana sommarkvällarna äro mycket vackra", kiitti Svenska Pressenin (20.9.1927) kirjoittaja jatkaen: "Själva historien är alltför tyngd av grubbel och vånda för att skådespelarna i längden skola finna varianter i uttrycket. Därför verkar tempot speciellt i början långsamt och omständligt och rollerna bli släta. Mot slutet repar det sig dock i någon mån." Helsingin Sanomat (18.9.1927) onnitteli Teuvo Puroa, Suomi-Filmiä ja kuvaaja Frans Ekebomia työn johdosta lisäten: "Mutta hyvän tuloksen saavuttamiseen ovat myös vaikuttaneet näyttelijät, jotka eivät todella ansaitse muuta kuin kiitosta. Erikoisesti on mainittava Heidi Blåfield-Korhosen Selma ja Einar Rinteen Simo sekä Yrjö Tuomisen erinomaisesti luonnehdittu 'roisto', tukkipäällikkö Paksu Sakari. Osat, viimemainittua lukuunottamatta, eivät ole näyttelijöille kiitollisia, mutta, kuten sanottu, he ovat kaikki yleensä hyvin tehtävissään onnistuneet; Heidi Korhosen elokuvaukseen erittäin sopiva 'maskeeraus' on erikoisesti huomattava." |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
"7-osainen elokuvakertomus" Noidan kirot (1927) perustui Väinö Katajan samannimiseen kaunokirjalliseen "kuvaukseen Lapin rajoilta", joka oli ilmestynyt vuonna 1914 Kustannusosakeyhtiö Kirjan 50 pennin kirjaston ensimmäisenä niteenä. Suomi-Filmi oli vuonna 1923 tuottanut elokuvan Katajan Koskenlaskijan morsian -romaanin pohjalta. Noidan kirojen käsikirjoituksen laati ja elokuvan ohjasi Suomi-Filmiin jälleen palannut Teuvo Puro. Sovitus on alkuteokselle varsin uskollinen. Ulkokuvista suurin osa otettiin Keski-Suomessa Korpilahdella, ja mukana oli runsaasti talvikuvajaksoja. Kuvauksissa tarvittavat porot hankittiin Kuusamosta. Lappalaiskota-jakson ulkokuvat toteutettiin Munkkiniemessä Helsingin lähistöllä. Noidan kiroissa oli Yrjö Tuomisella ensimmäinen suuri elokuvaroolinsa. Pikku Aapramia esitti toimittaja Hillari Johannes Viherjuuren alias nimimerkki Veli Giovannin yhdeksänvuotias tytär Irmeli Viherjuuri (1918-1991), joka myöhemmin toimi neljännesvuosisadan ajan Suomen kenkäneuvoston tiedottajana. Hän jatkoi myös jonkin aikaa isänsä toimittajan työtä nimimerkillä Giovanna. Noidan kirot sai ensiesityksensä syyskuussa 1927 kotimaisen viikon aikana viidessä kaupungissa: 18.9. Kuopiossa, Tampereella, Turussa, Viipurissa ja päivää myöhemmin Helsingissä. Yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden keskitasoa parempi. Elokuva kuuluu Yleisradion vuonna 2009 käynnistämään Mykkä valo -sävellystilausprojektiin. Ylen tilaaman musiikin sävelsi Tapio Tuomela ja esitti elokuvakonsertissa vuonna 2010 RSO. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
Soitto-ohjelman käsikirjoitukseen on merkitty, mihinkä kohtauksiin määrätyt sävellykset on tarkoitettu: Köyhistä vanhemmista, säv. trad., sov. Erkki Melartin (tukkilaiset metsässä) Kanon, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Selma ja Simo matkalla poron kelkassa) Jos mie saisin, säv. trad., sov. Erkki Melartin (sokea Elsa) An den Fruhling, säv. tuntematon (Selman ja Simon häät) Hoilotus, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Simo rannalla lähdössä Rantamaillaan) Bauernmarsch, säv. Trygve Torjussen (tukkilaiset lautalla) Hieno ja hoikka, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Simo Rantamaulan pihalla) Desolation, säv. Edouard Patou (Jantukka) Soutelin, soutelin, säv. trad., sov. Erkki Melartin (ateria Rantamaulan tuvassa) The Sacrifice, säv. Edouard Patou (Elsa sairaana vuoteessa) Treachery and Vengeance, säv. Percy Fletcher (Paksu-Sakari ajaa Selmaa takaa) Tän kylän ämmät, säv. trad., sov. Erkki Melartin (Simo rannalla lähdössä Rantamaulasta) Morgenstimmung, säv. Trygve Torjussen (Aapo hiihtää Utuniemeen) Dramatic Tension, säv. F. Noyes (Elsa hourii vuoteessa) Länsisuomalainen valssi / Vestfinsk vals, säv. Selim Palmgren (Rantamaulan isännän ja Romppaisen vene tulossa) Valsette, säv. Armas Maasalo (Rantamaulan isäntä ja Romppainen saapuvat) Prelude, säv. Jean Sibelius (Simo ja Aaprami rannalla) Prelude, säv. Aleksandr Skrjabin (Selma ja Simo keskustelemassa tuvassa) Evil Plotter, säv. J.S. Zamecnik (poliisit Utuniemessä) Cup of Bitterness, säv. J.S. Zamecnik (Simo Riipin-Heikin torpassa) A Vain Hope, säv. Edouard Patou (Simo hiihtää mökille, jossa Paksu-Sakari on) The Joy Riders, säv. Edouard Patou (Simo ajaa takaa Paksu-Sakaria) Recitativo, säv. E. Rapee (Paksu-Sakari vyöryy hankea alas) Midsommarvaka, säv. Hugo Alfvén (Simo istuu helpottuneena ja mietteliäänä puunrungolla). Musiikkiohjelmaan kuuluivat lisäksi sävellykset: Bewegt, säv. E. d'Albert Keskeltä Otsamo lainehtii, säv. trad. A Pathetic Story, säv. Gaston Borch Sillälailla, tällälailla, säv. trad. Sinun silmäs ja minun silmät, säv. trad. A Song of Supplication, säv. P. Fletcher Tonerna, säv. Carl Sjöberg Valse lente, säv. Erkki Melartin. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi ruotsi |