Här börjar äventyret
Täällä alkaa seikkailu (suomenkielinen nimi)
Adventure Starts Here (englanninkielinen nimi)
Ici commence l'aventure (ranskankielinen nimi)
Hier beginnt das Abenteuer (saksankielinen nimi)
Her begynder eventyret (tanskankielinen nimi)
Juuret (työnimi)
Seikkailu alkaa (työnimi)
Täältä alkaa seikkailu (työnimi)
Täältä seikkailu alkaa (työnimi)
Rötterna (ruotsinkielinen työnimi)
Finna-arvio
Här börjar äventyret
Jörn Donnerin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa suomalais-ruotsalaisessa yhteistuotannossa Täällä alkaa seikkailu (1965) ruotsalainen muotisuunnittelija Anne Englund (Harriet Andersson) saapuu Helsinkiin selvittämään suhdettaan Berliinissä tapaamaansa arkkitehti Toivo Pajuseen (Matti Oravisto). Annen pyrkimystä tehdä päätös suhteen jatkumisesta vaikeuttaa entisestään häntä Helsinkiin seurannut ranskalainen liikemies Jacques (Claude Titre), jonka kanssa Anne on elänyt kolme vuotta. Samaan aikaan Toivon terveyshuolet varjostavat elämää.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Anneli Kankaan ja Anna-Liisa Ruotsin puvut: IKA <br /><br />Tiedotus: Suomen PR-toimisto / Kai Brunila, neiti Holopainen
Anneli Kankaan ja Anna-Liisa Ruotsin puvut: IKA <br /><br />Tiedotus: Suomen PR-toimisto / Kai Brunila, neiti HolopainenHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
12.-18.4.1965 (Berliini), 31.5. -heinäkuu 1965 (Suomi) - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Jörn Donnerin kolmas pitkä filmityö on hyvin alakuloinen, lähes apeasti surumielinen ja kaunis elokuva", luonnehti Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 19.12.1965). "Se on sangen modernia sanontaa ja filmiä, mondeenin suhtautumisen ilmaisua ja viileä hengeltään. - - Se osoittaa tekijänsä jatkuvaa kehittymistä monella tavoin: hän osoittaa siinä pystyvänsä hallitsemaan myös kunnianhimoisesti valitsemansa monitahoisen ja -kerroksisen sekä näennäisesti kovin rönsyilevän muodon ja todistaa myös ajattelevana ihmisenä kypsyneensä, hyvin paljon etenkin Rakastaa-elokuvan lapsekkuudesta - -." Martti Savo (Kansan Uutiset 19.12.1965) katsoi Donnerin ansaitsevan kiitosta "rohkeudestaan, siitä että hän uskaltautui filmaamaan tähän Elokuvajumalattaren hylkäämään kotimaahansa", mutta arvosteli: "Ruotsissa tehtyjen Syyskuinen sunnuntai ja Rakastaa -elokuvien jälkeen on ollut vaikeata odottaa Donnerilta jotain näin haaleata, pitkistyttävää ja 'antonionimaista' kuin Täällä alkaa seikkailu -elokuvaa, jossa mitään seikkailua ei koskaan ala. Olisikohan suomalaisen elokuvan ylle levinnyt jokin kirous, kun ulkomaillakin oppia saanut ja todistettavasti pystyvä tekijä tultuaan kotimaahansa tekemään elokuvaa tekee joukoittain samoja perisyntejä, joita täällä on tapana tehdä? Tietenkin Donnerin elokuva on teknisesti toista luokkaa kuin viimeisimmät kotimaiset filmimme, mutta onhan vallan toista luokkaa ollut myös sen tekninen ja taloudellinen budjetti." "Teknilliseltä dramaturgialtaan tämä on Donnerin suurisuuntaisin, erinomaisesti toteutettu työ", säesti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 19.12.1965), "ja häikäisevän valkoisin tai pehmeän harmaan sävytyksin Jean Badalin kamera tallettaa niitä tervehdyttäviä ajatuksia, joita Jörn Donnerilla on esitettävänä välimatkan päähän siirtyneestä ja siksi viileän viisaasta näkökulmastaan: että tämä hyvä Helsinkimme ei ole juuri sellainen kaiken elämän kuohunnan keskipiste kuin omahyväisesti kuvittelemme, vaan kaupunki, vähän niin kuin rajakaupunki, jonka yllä outo melankolia lepää keskellä kauneinta kesääkin." "Här börjar äventyret är ingen ointressant, likgiltig film men den är splittrad", koki H.G.G. (Henry G. Gröndahl, Hufvudstadsbladet 19.12.1965). "Den lämnar åskådaren otillfredsställd, fängslad och besviken, ett känsloläge som han kanske delar med Jörn Donner." "Ohjauksellisesti Täällä alkaa seikkailu on tähän asti tietoisinta Donneria", aloitti E.L. (Erkka Lehtola, Aamulehti 2.1.1966) puntarointinsa, "mutta filmin käsikirjoituksessa on paljon heikkouksia, mm. puheteksti sinänsä on paikoin kankeaa ja huonompaa kuin Donnerilla tavallisesti, ja lisäksi on aiheellista esittää kritiikkiä Donnerin ihmiskäsityksiä vastaan. Kokonaisuutena Täällä alkaa seikkailu antaa kuitenkin lujaa luottamusta Jörn Donnerin taitavuuteen nimenomaan ohjaajana ja elokuvien mahdollisuuksien tuntijana: muutamat jaksot ovat loistokkaasti toteutettuja ja muistettavia näytteitä siitä menetelmästä, jonka mukaan tehdään modernia, joskin hieman viileätä elokuvaa." "Paljon elokuvasta on tyhjäkäyntistä, opittua vaeltelua Helsinki-kulississa", arvosteli P.B-h (Peter von Bagh, Ylioppilaslehti 1/1966), "tai sitten konflikteja, jotka eivät syty oikein ymmärrettävään muotoon - kaipa lähinnä siksi että Donner ei vielä hallitse välinettään yhtä hyvin kuin kirjallista reportaasia, yhä vielä ominta, antavinta aluettaan. Mutta: sympaattinen, enimmältään rehellinen filmi, joka on saanut tarpeettoman kovan vastaanoton Ranskassa (po. Ruotsissa) ja osittain Suomessakin." Samalla tavoin jakautunut oli ruotsalaisten kriitikkojen suhtautuminen. "Donners styrka som regissör är hans envetna formsträvan medan hans osäkerhet träder fram när det gäller att ge ögonblicken liv", puntaroi Mauritz Edström (Dagens Nyheter 18.12.1965). Här börjar äventyret är ostridigt ett stort framsteg för honom som iscensättare, han behärskar rytmen bättre än förr, klipper exaktare. Men han är säkrare som iscensättare än berättare. Det hör ihop med både vad han berättar och hans filmiska metod." "Formellt är filmen långa stunder märkligt ointressant", arvioi Carl Henrik Svenstedt (Svenska Dagbladet 18.12.1965). "Strukturen utgörs av den genomående historien som klipps sönder av minnesbilder utan någon betonad flash-backs-karaktär. Det långsamma tempot gör att rytmen uteblir. - - Vacker, men orörligt. Undantag finns, inte minst slutbilden där en liten båt borrar sig in i den väldiga bilden av en silvrig havsyta. Där är rörelsen stark, det sjunger i filmduken. Man hade gärna velat kunna säga det om hela filmen." - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Monipuolisesti elokuvasta kiinnostuneen Jörn Donnerin (s. 1933) ohjaajanura oli alkanut 1950-luvun puolivälissä lyhytelokuvilla Aamua kaupungissa (1954), Näinä päivinä (1955), Vatten / Vettä (1956) ja Porkala (1957). Siirryttyään vuonna 1959 kriitikoksi Ruotsiin Donner sai 1962 tilaisuuden ohjata Svensk Filmindustrilie iskelmälaulaja Monica Zetterlundista kertovan 24-minuuttisen dokumenttielokuvan Vittnesbörd om henne ja sen jälkeen pitkät näytelmäelokuvat En söndag i september / Syyskuinen sunnuntai (1963) ja Att älska / Rakastaa (1964). Donnerin kolmas kokoillan näytelmäelokuva Täällä alkaa seikkailu / Här börjar äventyret syntyi vuonna 1965 ruotsalais-suomalaisena yhteistuotantona, tuottajaosapuolina tukholmalainen Sandrews ja helsinkiläinen Fennada-Filmi. Aikaisempien tavoin tämäkin elokuva perustui Donnerin omaan alkuperäiskäsikirjoitukseen. Elokuvan tapahtumapaikkana on lähinnä Helsinki, ja aika takautumia lukuunottamatta rajattu kesäkuun 1. päivän ja heinäkuun 15. päivän 1965 väliseen aikaan. Tarinan Berliini-takaumat kuvattiin huhtikuussa 1965. Elokuvassa on myös autenttista dokumenttiaineistoa jatkosodasta. Naispääosassa nähtiin ruotsalainen Harriet Andersson, kuten Donnerin kahdessa aikaisemmassakin elokuvassa, ja miespääosissa Matti Oravisto sekä ranskalainen Claude Titre. Alunperin ranskalaismiehen rooliin oli kiinnitetty Jacques Charrier, joka Suomeen saavuttuaan kuitenkin kieltäytyi kunniasta, koska osa ei hänen mielestään ollut tarpeeksi suuri ja kaiken lisäksi vaikutti vastenmieliseltä. May-Britt Seitavan etunimi on alkuteksteissä muodossa Maj-Britt. Elokuvan pääkielenä on ruotsi, lisäksi mukana on suomen-, englannin- ja ranskankielisiä repliikkejä. Täällä alkaa seikkailu kuvattiin anamorfisella Franscope-optiikalla, mutta mustavalkoisena. Pääkuvaajana oli Ranskassa työskentelevä, unkarilaissyntyinen Jean Badal. Elokuvan leikkasivat ruotsalaiset Per Krafft ja Wic' Kjellin. Käsikirjoitusta muokattiin kuvausten edistyessä, ja leikkausvaiheessa useiden kohtausten paikkaa vaihdettiin. Jo kuvausvaiheessa elokuva kerrottiin myydyn "noin 15 maahan". Ensiesitys oli 17.12.1965 yhtaikaa Helsingissä, Tukholmassa ja Oslossa, ja 24.3.1966 Kööpenhaminassa. Fennada-Filmin osuus tuotantokustannuksista oli 82 599 markkaa, ja levitystuotot Suomessa 42 522 markkaa. Kun Täällä alkaa seikkailu sai 90 000 markan valtionpalkinnon, elokuva tuotti Fennada-Filmille voittoa 49 923 markkaa. Myös esityskertaindeksillä mitattuna Täällä alkaa seikkailu oli vuoden parhaiten menestynyt kotimainen elokuva. Täällä alkaa seikkailu sai laatutukipalkinnon myös Ruotsissa ja edusti Ruotsia useilla kansainvälisillä elokuvajuhlilla. - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Das war in Schöneberg Operetista Wie einst im Mai Säv. Walter Kollo, san. Rudolf Bernauer ja Rudolf Schanzer Marlene Dietrich, laulu, ja orkesteri 1) Magnetofoni, 1' 10". 2) Off, 1' 00". 3) Autoradio (off), 1' 10". Levytys: Dreimasken-levymerkillä. 2. Marssimusiikki Säv. tunnistamaton Soittokunta (off), 0' 45". 3. L'lnternationale / Kansainvälinen Säv. Pierre Degeyter, san. Eugène Pottier, suom. san. Lauri af Heurlin, O.W. Kuusinen ja Pertti Uotila Es. Matti Oravisto, laulu (100 %), 0' 55" 4. Kehtolaulu Säv. ja san. suom. trad. Es. "pihan lapset" (synkr., kahdessa osassa), 1' 10". 5. Jenkka Säv. ja sov. Pentti Lasanen Raimo Roiha, harmonikka (off), 0' 40". 6. Tuusulan polkka Säv. trad., sov. Pentti Lasanen Es. "harmonikansoittaja" (playback, Raimo Roiha, harmonikka), 0' 25". 7. Karjalan kunnailla Säv. suom. trad., san. Valter Juva, sov. Pentti Lasanen Es. "syntymäpäiväonnittelijat", laulu, ja tunnistamaton harmonikansoittaja (playback, Raimo Roiha, harmonikka), 0' 30". 8. Valssi Säv. ja sov. Pentti Lasanen Es. "harmonikansoittaja" (playback, Raimo Roiha, harmonikka), kahdessa osassa, yht. 1' 10". 9. Marssimusiikki Säv. tunnistamaton Es. "sotilassoittokunta" (100 %), 1' 45". Huomautuksia: Taustamusiikista erottuu itsenäisinä kokonaisuuksina mm. pianolle sävelletty "Suomenlinnan teema" (off, 2' 15"), "merellinen jazzteema" (off, 1' 35"), naisvokalistille ja orkesterille sovitettu "syysteema" (off, kahdessa osassa, yht. 1' 20") sekä loppumusiikki (off, 1' 20"). Eila soittaa Jacquesille asunnollaan pehmeätä swingiä (levysoitin, 0' 45"). Pianomusiikkia kuullaan hotellin aulassa (neljään kertaan, yht. 2' 10") sekä kutsuilla (kahdessa osassa, yht. 0' 50"). - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan. |
||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||
Arkistoaineisto/ kuvauspaikatArkistomateriaali: Karjalan kannas (sotatoimet, evakot, joukot marssilla) Rovaniemen keskusta (pommitusten tuhoja) Viipurin mlk.: Juustila (Suomen valtuuskunnan vastaanotto rajalla 6.9.1944) - Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|