"On suorastaan erinomainen osoitus kehityksestä", aloitti Matti Rosvall (Aamulehti 19.4.1970), "että Ere Kokkonen sekä muut Jussi pussiin vaikuttaneet ovat huomanneet käyttää elokuvansa tukena juonta. Tämän oivalluksen avulla Speden tuottamon uusimmasta esityksestä on saatu kokoon elokuva, joka muistuttaa jo suurimmalta osalta kunnon filmikomediaa. - - Käsikirjoituksessa on siis hyvin vahva runko, satiirinen ja toisaalta varsin näppäräkin. Kuitenkin tämän rungon painolastina laahautuu pari sivuaihetta, jotka vesittyvät siksi, ettei vitsille ole keksitty kunnon loppua."

"Kun muutamia tarpeettomia kaksimielisyyksiä ja tyhjäkäyntisiä kohtia ei oteta lukuun", säesti Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 25.4.1970), "on Jussi Pussi varmasti Speden tuottamon ja Ere Kokkosen toistaiseksi kiinnostavin, jäntevin elokuva. Kamera- ja näyttelijätyö ovat miellyttävällä tavalla rosoisia, vailla ennaltamäärätyn teollisuustuotteen pakotettua leimaa, josta todellisuuden maku on kaukana. Ns. tärkeistä asioista puhuessaan Jussi Pussi on paljolti näennäinen ja hämäävä, muttei yhtä masentavalla tavalla kuin jotkut suurta arvostusta nauttivat hämäävät ja näennäiset elokuvat."

"Jussi pussi ei kokonaisuutena kohoa edellisten tasolle", puntaroi L. St. (Leo Stålhammar, Suomenmaa 29.4.1970), "ja ehkä pahin vika on siinä, että Ere Kokkonen ei ole saanut kerronnan rytmiä kohdalleen. Nyt hauskatkin tilanteet puuroutuvat ja vitsit hupenevat kun niiden tarjoileminen ei lyö yhteen rytmin kanssa, mikä nimenomaan komediassa on tärkeätä. Toisaalta eräissä tilanteissa on vaivatonta huumoria, mikä on saatu aikaan vähemmällä yrittämisellä kuin joissakin aikaisemmissa Spede Pasasen tuottamissa elokuvissa. Edelleenkin on mieluista havaita se hyväntuulinen, ketään loukkaamaan pyrkimätön henki, mikä on yleensä luonteenomaista Speden ja kumppanien huumorille. Se on samalla kertaa harmitonta ja nokkelaa operoiden yhtä vaivatta tilanteiden kuin 'sanakukkastenkin' parissa. Tämä kaksinkertaisuus on osoitus todella huolella punnitusta käsikirjoituksesta, jota ei todellakaan saada aikaan noin vain kuten jotkut luulevat."

"Periaatteessa Pasanen ja Kokkonen kyllä tietävät, millä Suomen kansaa kosiskellaan", arveli Eeva Järvenpää (Helsingin Sanomat 26.4.1970): "Anti-intellektualismilla ja kaksimielisellä piilopornolla. Jussi Pussiin mahtui näitä aineksia ihan väsymiseen asti. Elokuvan päämääränä lienee ollut jonkinmoinen päivänkohtainen satiiri. Nuoret radikaalit ovat täsmälleen sellaisia 'vouhottajia ja takkupäitä' jollaisina yleisö haluaa heidät nähdä, professorit ovat hajamielisiä ja tiede poliitikkojen talutusnuorassa. Opintodemokratia johtaa hullutuksiin ja vihreät lesket elävät totisesti tarpeessa. Kaikissa näissä asioissa on irvistelemisen varaa ja tarvettakin, kunhan se tehdään hauskasti, mutta kun ei tehty."

"Kaksimielisin valmiste Spede Pasasen tähänastisessa tahtiaan tihentävässä tuotannossa", luonnehti Heikki Eteläpää (Uusi Suomi 26.4.1970). "Minulla ei ole välttämättä mitään kaksimielisyyksiä vastaan, jos ne ovat tuoreita ja herkullisesti tarjoiltua. Tämän ovat peräisin vanhaintavarainkaupasta, minkä senkin jo nimi panee aavistamaan. - - Tilanteiden kehittely on höllää, todelliset hauskuudet täysin satunnaisia, kuvaus pehmeätä, koska yleisleimaltaan niin harmaata."

"Vesa-Matti Loiri har ett talande minspel och det räddar några ögonblick från långtråkighet", koki Katy Gyllström (Hufvudstadsbladet 26.4.1970). "Dessutom finns här ett par sketcher som har snudd på äkta komik - episoden med den sköna damen och stearinljusen är riktigt finurlig. Men annars är det nog svårt att finna på positiva omdömen om Ere Kokkonens senaste alster, där manuskriptet förefaller hoprafsat vid en flaska öl, bilderna är suddiga (eller var det något fel på projektorn) och regin föga uppfinningsrik."

"Ovatkohan vuodet nostalgoineet elokuvaa tai ymmärrystä, mutta - - Jussi Pussi miellyttää kevyesti satiirisena aikain- ja tapainkuvauksena", näki Arto Pajukallio (Katso 38/1993 (ja 33/1995)) vuoden 1993 tv-esityksen aikaan ja Harri Moilasen (Ilta-Sanomat 20.9.1993) mukaan "yhteiskunnallisen sanomansa heppoisuudesta huolimatta nimimerkki Esko Laukan käsikirjoittaman elokuvan kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton".

"Jollei Jussi Pussi ole Speden paras elokuva, niin ainakin se lienee sympaattisin", määritti Jussi Karjalainen (Helsingin Sanomat 15.8.1995) vuonna 1995. "Spede-huumorille tyypillisiä farssimaisia pelleily temppuja on tavallista vähemmän, mikä takaa sen ettei katsojan tarvitse kiusaantua."

- Suomen kansallisfilmografia 7:n (1998) mukaan.