Perkele! Kuvia Suomesta
Perkele! Kuvia Suomesta
Perkele! Kuvia Suomesta on elokuva kaikille. Se kertoo suomalaisista ihmisistä rajusti ja riettaasti, kiltisti ja kauniisti. Suomi on meidän kotimaamme, perkele. Perkele! Kuvia Suomesta on kotimaan koko kuva. Siinä näyttäytyy Suomi, hyvä ja paha, hauska ja hullu. Siinä on miehiä ja naisia, maan matosia ja maan johtajia. Perkele! on Jörn Donnerin ja työryhmän tosikertomus Suomesta, se ottaa kantaa. Se on omistettu Suomen kansalle.
Elokuvan pääosissa on Suomen kansa, sivuosissa muut, kuten poliitikot ja julkisuuden henkilöt. Perkele! Kuvia Suomesta on kuvattu maalla, merellä ja ilmassa... ympäri Suomenniemeä sekä myös Ruotsissa.
"Tässä elokuvassa olemme tekemässä uramme suurinta hulluutta, mutta en kadu sitä hetkeäkään, sillä monipuolisempaa kuvaa Suomen kansasta ette varmaan saa. Ja jos elokuva jollakin tapaa on hullu, se on Suomen kansan vika." (Jörn Donner, 1971)
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
K16 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat esiintyjät
|
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
15.3.1970 - 12.1.1971 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
"Donner lienee saanut elokuvansa idean Vilgot Sjömanin Olen utelias keltaisesta, joka myös suurelta osin perustuu haastatteluihin ja dokumenttimateriaalin käyttöön", arveli Eeva Järvenpää (Helsingin Sanomat 20.3.1971). "Perkele ei suinkaan häviä ruotsalaiselle esikuvalleen, vaikka haastattelutekniikassa olikin paikoin heikkouksia. [- -] Perkeleen teho perustuu paljolti Jarkko Laineen ja M.A. Nummisen panokseen. Ilman lukuisia lauluja ja iskevää musiikkia elokuva olisikin kuivunut kokoon, sillä mitään päätähuimaavan uusia asioita Perkele ei kaikessa rehellisyydessään tuonut esiin. Myös Heikki Katajiston osuus kuvauksessa on mainitsemisen arvoinen. Kamera on onnistunut poimimaan sangen luonteenomaisia piirteitä suomalaisesta elämänmuodosta ja voimallisen kehityksen mukanaan tuomista masentavista lieveilmiöistä." "Maamme-kirjan Donner on vaihtanut kynän kameraan ja mikrofoniin, itsetehostuksen ryhmätyöskentelyyn ja sukeltanut niin sanoaksemme kansan pariin", luonnehti Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 20.3.1971). "Kertomuselokuvissaanhan Donner on kuvannut pääasiassa ylempien sosiaaliryhmien eläviä. Nyt ulottuu asteikko ylhäältä alas, Kekkosesta maan kirottuihin pääpainon ollessa todellakin jälkimmäisellä puolella. [- -] Perkeleen kamera on puolueettomampi, tarkempi, luotettavampi todistaja kuin Maamme-kirjan Donnerin hyppelehtivä, epävarma silmä ja itsekeskeinen tajunta. Elokuvaan tarttuu aina jotakin, jota ei voi ilmaista mitenkään muuten. Tästä syystä Perkele puolustaa paikkaansa siinä missä Maamme-kirjatkin." "Jörn Donners dokumentära intervjufilm är en av de senaste årens intressantaste inhemska filmer, levande, rörlig, slagkraftig", kiitti B.P-m (Bengt Pihlström, Nya Pressen 22.3., 27.3.1971). "Den når inte helhetsstyrkan i Donners Finlandsbok, därtill är filmen i mitt tycke för planlös, men den berättar sanningar om fattig-Finland på ett effektivt sätt. Sånger med skarpa texter utgör filmens sammanbindande element." "Elokuvan henki muistuttaa eräiden aikakauslehtien harjoittamaa raportointia, jolloin joka asiasta nähdään aina mieluummin kielteiset puolet", valitti L.St. (Leo Stålhammar, Suomenmaa 23.3.1971) ja Henry G. Gröndahl (Hufvudstadsbladet 23.3.1971) säesti: "Jörn Donner har medvetet skapat en grå slätstruken bild av dagens samhälle och dess medlemmar. Det förefaller emellertid felaktigt att begränsa intervjuernas sfär till ekonomiska förhållanden och yrkesfrågor. Filmen ger inte en bred allmän bild av Finland. Jörn Donner ger endast valda bilder." Aatteellista linjattomuutta näki puolestaan Martti Savo (Kansan Uutiset 21.3.1971): "Donner-Seiro-Talaskiven dokumenttielokuvasta puuttuu valitettavasti nimenomaan se, minkä lyhyissä haastattelutuokioissa kaksi työväenpuolueiden edustajaa korostivat, tehtävän ja päämäärän selkeys, positiiviset pyrkimykset. [- -] Nimenomaan kannanotto Perkeleestä puuttuu ja elokuvan alastomuuskohtausten vähentäminen on vain selkeämmin paljastanut Perkeleen aatteellisen vennamolaisuuden. Koko alastomuudessaan!" "Kuvia Suomesta on ehdottomasti pysäyttävä kokemus", kirjoitti Jussi Karjalainen nimenmuutoksen kokeneen elokuvan tv-esityksen yhteydessä 1996. "90-luvullahan vastaavaa voimaa ei saisi puristettua yksittäiseen, kovempiakaan kohtaloita täräyttelevään totuusdokumenttiin. Väki on jo niin perusteellisesti kyllästetty kaikella mediaroinalla. Donnerin tarttuessa dokumenttikameraansa haastatelluksi tulemisessa sinänsä oli vielä ainutkertaisuutta ja poweria." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Dokumenttielokuva Perkele! Kuvia Suomesta oli eräänlainen elokuvallinen toisinto Jörn Donnerin vuonna 1967 kirjoittamasta reportaasiteoksesta Uusi Maammekirja. Donner halusi palata kirjansa maisemiin ja katsoa miten paikat olivat muuttuneet. Elokuvan toteutti viisihenkinen työryhmä - Jörn Donner, Erkki Seiro, Jaakko Talaskivi, Heikki Katajisto ja Eero Salmenhaara - joka työskenteli sekä Jörn Donnerin johdolla että itsenäisesti. Kuvaukset alkoivat eduskuntavaalien aikaan maaliskuun 15. päivänä 1970 ja päättyivät seuraavan tammikuun 12. päivänä. Eri puolilla Suomea tapahtuneiden kuvausten lisäksi ryhmä kävi myös Tukholmassa, "Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa". Elokuva rakennettiin erilaisten ihmisten haastatteluista, lyhyistä kommentaareista sekä Jarkko Laineen sanoittamista ja M.A. Nummisen säveltämistä lauluista. Kuvattua materiaalia kertyi kaikkiaan noin 25 000 metriä, josta lopullisessa elokuvassa käytettiin runsas kymmenesosa. Haastatteluja elokuvaan sisällytettiin lähes 40. Alkutekstit korvattiin Jörn Donnerin lukemilla tekijätiedoilla. Donnerin, Seiron ja Talaskiven tehtäviä ei ole määritelty alkuteksteissä, paitsi että he muodostivat työryhmän. Valtion elokuvatarkastamo määräsi elokuvasta poistettavaksi kolme kohtaa, ilmeisesti pornografisina ja sukupuolikuria loukkaavina. Tuottajan valitus hylättiin elokuvalautakunnassa äänin 8:1. FJ-Filmi valmisti tämän jälkeen elokuvasta uuden version, johon leikkaukset oli tehty ja jonka alkuun äänitettiin Jörn Donnerin lukema sitaatti tarkastamon 3.2.1971 tekemästä leikkauspäätöksestä. Tätäkin versiota tarkastamo vielä lyhensi 37 sekunnilla lahtelaisessa hotellissa tapahtuvan jakson osalta. Alkuperäinen versio sai tarkastamon hyväksynnän vasta helmikuussa 1986; leikkauspäätössitaatti jätettiin myös leikkaamattomaan versioon. TV-1 on esittänyt leikatun "televisioversion" kahdesti, vuonna 1973 ja 1996 nimellä Kuvia Suomesta 1970; samoin seuraavalla vuosituhannella. Ruotsin televisio otti elokuvan leikkaamattoman version ohjelmistoonsa. Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon on talletettu noin viisi tuntia leikkauspoistoja, etupäässä haastatteluja. Elokuvan esityskierros alkoi samanaikaisesti Helsingistä, Jyväskylästä ja Lahdesta. Katsojamäärät olivat odotettua vähäisemmät, ja 65 000 markan laatutuen jälkeenkin tappiot olivat 9 100 markkaa. Suurista kaupungeista Kuopio, Oulu ja Pori eivät esittäneet elokuvaa lainkaan, ja Tampereellakin se nähtiin kertaalleen vain elokuvajuhlien yhteydessä 26.2.1971. Perkele! Kuvia Suomesta oli viimeinen FJ-Filmi Oy:n tuottama elokuva, seuraavat elokuvansa Donner tuotti Jörn Donner Productions Oy:n nimissä. Ensi-illan alla 12.2.1971 FJ-Filmin osakepääoma korotettiin kymmenkertaiseksi, 10 000 markasta 100 000 markkaan. Samassa yhteydessä Eini Carlstedt ja Pertti Pasanen jättivät paikkansa yhtiön hallituksessa, ja heidän tilalleen kutsuttiin Armi Ratia sekä Jaakko Talaskivi. Helmikuun 11. päivänä 1977 Helsingin raastuvanoikeus tiedotti julkisesta haasteesta FJ-Filmin velkojille, ja seuraavan syyskuun 30. päivänä yhtiö todettiin lakanneeksi. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
1. Oi kallis Suomenmaa Säv. trad. ja Heikki Klemetti, san. ja sov. Heikki Klemetti "Suomen Laulun" mieskuoro, joht. Heikki Klemetti (off), 1' 05". Levytys: "Suomen Laulun" mieskuoro, joht. Heikki Klemetti; Odeon A-228544, 19.6.1939. 2. Laulu Suomesta Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Rauli Somerjoki, laulu, ja studio-orkesteri (off), kahteen otteeseen, yht. 2' 10". Levytys: Rauli "Badding" Somerjoki; Love Records LRLP-33, 1971. 3. Laulu hännättömistä perkeleistä Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Arja Saijonmaa, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 00". Levytys: Arja Saijonmaa; Love Records LRLP-33, 1971. 4. Perkele Säv. ja san. M.A. Numminen M.A. Numminen, laulu, ja studio-orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 0' 40". Levytys: M.A. Numminen; Love Records LRLP-33, 1971. 5. Laulu haaveista Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Arja Saijonmaa, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 55". Levytys: Arja Saijonmaa; Love Records LRLP-33, 1971. 6. Perkele tango Säv. M.A. Numminen Studio-orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 1' 00". Levytys: Orkesteri; Love Records LRLP-33, 1971. 7. St. Pauli ja Reeperbahn Säv. Irwin Goodman (= Antti Hammarberg), san. Emil Retee (= Veikko Salmi), sov. Nacke Johansson (= Paul Mikael Johansson) Irwin Goodman, laulu, ja Nacke Johanssonin orkesteri (off), 2' 50". Levytys: Irwin Goodman ja orkesteri, joht. Nacke Johansson; Philips 6034 009, 13.8.1970. 8. Evening in Baghdad Säv. John Keach Itämainen orkesteri (off), 1' 15". 9. Laulu suomalaisesta maalaiskunnasta Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Rauli Somerjoki, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 55". Levytys: Rauli "Badding" Somerjoki; Love Records LRLP-33, 1971. 10. Laulu Nesteestä Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine M.A. Numminen ja kuoro, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 40". Levytys: M.A. Numminen ja kuoro; Love Records LRLP-33, 1971. 11. Laulu Suomen kesästä Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Arja Saijonmaa, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 25". Levytys: Arja Saijonmaa; Love Records LRLP-33, 1971. 12. Laulu ahdasmielisyydestä Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Arja Saijonmaajakuoro, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 00". Levytys: Arja Saijonmaa ja kuoro; Love Records LRLP-33, 1971. 13. Virsi 479 ("Ystävä sä lapsien --") Säv. Ivar Widéen, san. trad. ruots. ja Siri Dahlquist, suom. Lauri Pohjanpää ja virsikirjakomitea Lapsiryhmä, laulu, ja urkusäestys (off), 0' 10". 14. Rafla Square Stomp Säv. Keith Mansfield Viihdeorkesteri (off), 2' 20". 15. Laulu virallisesta Suomesta Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine M.A. Numminen, laulu, ja studio-orkesteri (off), kahdessa osassa, yht. 1' 15". Levytys: M.A. Numminen; Love Records LRLP-33, 1971. 16. Laulu vallanpitäjistä Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine M.A. Numminen, laulu, ja studio-orkesteri (off), 0' 45". Levytys: M.A. Numminen; Love Records LRLP-33, 1971. 17. Laulu huonoista palkoista Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Arja Saijonmaa, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 00". Levytys: Arja Saijonmaa; Love Records LRLP-33, 1971. 18. Tehkää jotakin Säv. M.A. Numminen, san. Jarkko Laine Rauli Somerjoki ja Arja Saijonmaa, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 15" Levytys: Rauli "Badding" Somerjoki; Love Records LRLP-33, 1971. Huomautuksia: Musiikkinumero 8 esiintyy elokuvassa stripteaseesityksen taustamusiikkina. Ruisrockissa soundcheck-musiikkia (off, pop-yhtye), 1' 05". Suudelma- lyhytelokuvakatkelman taustana japanilaista näyttämömusiikkia (off), 0' 10". Soundtrack-albumiin (Love Records LRLP-33) sisältyy myös Rauli "Badding" Somerjoen Laulu vankiloista, joka ei esiinny elokuvassa. Albumi äänitettiin 7.-12.1.1971. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
"Elokuvan pääosassa esiintyy Suomen kansa, jota kiitämme myötämielisyydestä." |
||||||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||||||
Valokuvissa: vuorineuvos Juuso Walden, presidentti Urho Kekkonen ja kirjailija Väinö Linna Lisäksi pornokuvia |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|