Laulu
Valo yössä (työnimi)
Finna-arvio
Laulu
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||||||
|
S |
||||||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||||||
|
Esiintyjät
Kreditoimattomat esiintyjät
Esiintyjäkokoonpanot
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Timo Putkonen (Kuiviksen haastattelija TV-1:n lähetyksessä)
Arkistoaineisto / esiintyjät: Timo Putkonen (Kuiviksen haastattelija TV-1:n lähetyksessä)Hae aiheista |
||||||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||||||
|
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||||||
|
Heinäkuu 1985 - tammikuu 1986 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
|
Pertti Lumirakeen (Suomen Sosialidemokraatti 15.3.1986) mielestä Laulun kuvista "syntyy kokonaisuus, jolle on ominaista sentyyppinen sattumanvaraisuus, joka on ominaista helsinkiläiselle yöelämälle, mutta joka toisaalta estää Laulusta muodostumasta kovin harkittua ja loogista elokuvaa. Tapahtumat seuraavat toistaan jonkinlaisen alitajuisen logiikan mukaisesti: improvisaation tuntu säilyy koko ajan vahvana, mutta tapahtumia ei ole haluttu tai jaksettu sen kummemmin analysoida. Siinä Laulun mahdollinen heikkous, jota ei välttämättä tarvitse edes heikkoutena pitää." Raimo Kinisjärvi (Kaleva 4.3.1986) vertasi Laulua Lasse Naukkarisen elokuvaan No Comments (1985) ja arveli, että "Laulu pyrkii, enemmän kuin Naukkarisen elokuva, välttämään selkeästi tunnistettavaa kertojan ääntä. En tarkoita kertojaa kirjaimellisesti, vaan tapaa jolla asiat esitetään. Katsoja halutaan jättää tuuliajolle, keskelle elokuvan tarjoamaa mosaiikkia. Jos Naukkarisen elokuvassa kommentoimattomuus on sitä, että kuvat saavat puhua puolestaan, niin Laulun kuvat puhuvat toistensa päälle, monista asioista samanaikaisesti. Katsojan osa on vaikeampi." Elokuvan televisioesityksen yhteydessä Jukka Kajava (Helsingin Sanomat 1.5.1987) kirjoitti, että katsojalle "tarjotaan tirkistelijän osa, mutta jotain suurempaakin: mahdollisuus oivaltaa groteskin ja traagisen rinnastuksista elämänmuodon moninaisuutta. Laulussa ei ole sanoiksi puettavaa teemaa. Se ei väitä, mutta löytää yön kulusta katsojalle nähtävää ja ajateltavaa. [- -] Pimeään peittyy paljon epätoivoa ja masennusta. Laulun hämärissä kuvissa elää totuuksia." Ritva Leinon (Ilta-Sanomat 30.4.1987) mielestä Laulu pysyy kasassa, mutta "elokuvan pituutta olisi kannattanut harkita. Jotkut kohdat venyvät niin, että katsojan mielenkiinto alkaa herpaantua." Mikko Piela (Uusi Suomi 1.5.1987) katsoi, että "Tahvo Hirvosen kuvaus ansaitsee huomiota. Hirvonen on kyennyt muutamissa pitkissä otoksissa luomaan hienovaraisen tilan tunteen. Hän liikkuu kuvauskohteensa sisässä samalla kertaa röyhkeästi ja pehmeän hellästi." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||||||
|
Läpimurron (1981) ja Apinan vuoden (1983) jälkeen Janne Kuusi löysi yhteistyökumppanikseen Ryhmäteatterin ohjaajan Arto af Hällströmin (s. 1952), elokuvaohjaaja Roland af Hällströmin ja näyttelijä Elvi Saarnion pojan, jonka kanssa hän toteutti ensin Jean Genet'n Parvekkeen Televisioteatterille, sitten dokumenttielokuvan Laulu, työnimeltään "Valo yössä - neonrealistinen elokuva kesäyöstä Helsingissä 1985". Nimensä elokuva sai Sielun Veljien Laulusta, ideansa Ryhmäteatterin revyystä Zloty Burlesque; näistä lähtökohdista kuvausta ja aiheita laajennettiin mm. vartiointitoiminnan esittelyyn, Radio Cityn jouluyön tunnelmiin, nestekidetutkimukseen, huumekokemuksiin, Tuntemattoman sotilaan ensi-iltaan sekä elokuvan 90-vuotisjuhlaan ravintola Adlonissa 28.12.1985. Nestekidetutkija Paavo Kinnunen oli alunperin Kuusen opiskelutovereita Taideteollisen korkeakoulun elokuvalinjan ohjaajakurssilta. Zloty Burlesque -esityksestä käytettiin mm. seuraavia osia: Arabia, Keuhkotautinen runoilija, Kongo Blue, Teacher's Pet ja Liian myöhään. Elokuvan tärkeimmät musiikkiosuudet rakennettiin Sielun Veljien uuden levyn L'amourha (1985) julkistamiskiertueen ympärille. Valmista elokuvaa rytmittävät välitekstit "Suomen Vartioimis ja Sulkemis Oy", "Paavo", "Väänänen", "Ikävä", "Sisäinen ahdistus", "Laitakaupungilla...", "17 vuotta aikaisemmin", "Tuulelta", "17 vuotta myöhemmin", "96.2 MHz". Laulu kuvattiin kesällä ja joulun tienoilla 1985, ja toteutettiin noin miljoonan markan budjetilla, josta 250 000 oli elokuvasäätiön avustusta, 170 000 Yleisradio TV-2:n tukea tuotantopalveluina, loput Ryhmäteatterin ja Tahvo Hirvosen yhtiön Pettufilmi Oy:n panosta. Vuonna 1991 Hirvonen teki dokumenttielokuvan Kuivis elokuvan Laulu samannimisestä henkilöhahmosta eli Kari Koskiluodosta. Laulu sai kantaesityksensä 28.2.1986 Tampereen lyhytelokuvafestivaaleilla, missä se voitti Risto Jarva -palkinnon yhdessä Claes Olssonin elokuvan Häng dej pojkfan! kanssa. Helsingin esitykset alkoivat tiistaina 4.3. elokuvateatteri Illusionin yönäytäntöinä, jotka toistuivat samalla viikolla lauantaihin saakka. Kuusen yhteistyö Ryhmäteatterin ja Arto af Hällströmin kanssa jatkui vielä seuraavana vuonna elokuvassa Älä itke Iines. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||||||
|
1. Laulu Säv. ja san. Ismo Alanko Es. Sielun Veljet (100 %), kahteen kertaan, yht. 8' 25". Levytys: Sielun Veljet; Poko Rekords PÄLP 62, 1985. 2. Stardust Säv. Hoagy Carmichael Viihdeorkesteri (off), 1' 50". 3. Arabia Säv. Luumu Kaikkonen, san. Pertti Sveholm, sov. Ilkka Kaikkonen ja Jukka Hakoköngäs Es. Pertti Sveholm, laulu (100 %, BB-Bandin säestys), kolmeen kertaan, yht. 2' 00". 4. Zloty Säv. ja sov. Luumu Kaikkonen BB-Band (off, teatteriesitys), 0' 30". 5. Ikävä Säv. ja san. Ismo Alanko ja Jukka Orma, sov. Sielun Veljet Es. Sielun Veljet (100 %), 3' 05". Levytys: Sielun Veljet; Poko Rekords PÄLP 62, 1985. 6. Falling / Hyppään tyhjyyteen musikaalista They're Playing Our Song/Laulumme soi Säv. Marvin Hamlisch - Neil Simon, san. Carole Sager, suom. san. Esko Elstelä Es. Leif Wager, laulu ja piano (100 %), 2' 20". 7. Sisäinen ahdistus Säv. Ari Kettunen, san. J. Hyttinen, sov. Lapinlahden Linnut Es. Lapinlahden Linnut (100 %), 1' 55". Levytys: Lapinlahden Linnut; Parlophone 9C 062 1384621, 1985. 8. Teacher's Pet Säv. ja san. Joe Lubin, sov. Luumu Kaikkonen Es. Pertti Sveholm ja Ryhmäteatterin näyttelijät, laulu (100 %, BB-Bandin säestys), 0' 55". 9. Tuulelta vastauksen saan Säv. ja san. Ismo Alanko, sov. Sielun Veljet Es. Sielun Veljet (100 %), kaksi kertaa, yht. 8' 15". Levytys: Sielun Veljet; Poko Records PÄLPX 44, 1983. 10. Laulu äitinä olemisen vaikeudesta Säv. Luumu Kaikkonen, san. Kari Heiskanen ja Pirkka-Pekka Petelius, sov. Luumu Kaikkonen ja Reino Laine Es. Riitta Havukainen, laulu (100 %, BB-Bandin säestys), 1' 25". 11. Liian myöhään Säv. ja sov. Luumu Kaikkonen, san. Kari Heiskanen Es. Ryhmäteatterin näyttelijät, laulu (100 %, BB-Bandin säestys), 1' 35". Huomautuksia: Laulun esitys sekä aloittaa että lopettaa elokuvan. Musiikkinumerot 3, 4, 8 ja 10 ovat revyystä Zloty Burlesque. Kirkkokuoro harjoittelee urkusäestyksellä messun aamen-osuutta Tuomiokirkossa, yht. 0' 30". Radio Cityn esittelyssä kuullaan taustalla Sibeliuksen 2. sinfonian osaa II (0' 25"). Ismo Alangon Tavastia-klubilla taltioitu esitys, omaan sanoitukseen "Mä haluun olla vain sun - -" perustuva versio Jörgen Lundgrenin säveltämästä ja sanoittamasta laulusta I Will Stay (off, pianosäestys), 1' 00", on leikattu Zloty Burlesque -esityksen musiikiksi. Teacher's Pet tuli alunperin tunnetuksi Doris Dayn laulamana samannimisestä elokuvasta (1958). Musiikkinumero 9, joka on Teostoilmoituksessa nimellä "Tuulelta", on parodiaversio Bob Dylanin laulusta Blowin' In The Wind. Musiikkinumerot 10 ja 11 on yhdistetty Teostoilmoitukseen: yhteisesityksen nimenä mainitaan "Laulu taiteen tekemisen vaikeudesta". Musiikkinumero 11:ssä on haettu vaikutteita brechtiläisestä musiikkiteatteriperinteestä. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Kiitokset | ||||||||||||||||
|
Suomen Vartioimis- ja Sulkemis Oy, Radio City, Filminor, Café Metropol, Adlon, Vanhan kahvila, Tavastia |
||||||||||||||||
| Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
|
Kari Koskiluodon, "Kuiviksen", haastattelu Yleisradion TV-1:n uutisten myöhäislähetyksessä 25.11.1968, haastattelijana Timo Putkonen. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|