Maskotti
Maskot (ruotsinkielinen nimi)
Laulava hotelli (työnimi)
The Mascot (englanninkielinen käännösnimi)
La Mascotte (ranskankielinen käännösnimi)
Das Maskottchen (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Maskotti
Yrjö Nortan ohjaama musiikkipitoinen komedia Maskotti (1943) perustuu Tatu Pekkarisen romaaniin. Jatkosodan ajan Helsinkiin sijoittuvassa elokuvassa leskirouva Ida Hentolan (Emmi Jurkka) omistama hotelli on täynnä maksukyvyttömiä taiteilijavieraita. Tarmokas johtaja ei katsele suopein silmin tyttärensä Mirjamin (Eija Karapää) ja taidemaalari Akseli Niemelän (Leo Lähteenmäki) kuhertelua. Arpalipun aiheuttamat väärinkäsitykset saavat hotellin sekaisin.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||
|
S |
||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||
|
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||
|
||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||
|
Kesä 1943 |
||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||
|
||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||
|
Maskotti otettiin vastaan "kevyenä välipalana", jolle ei arvosteluissa sälytetty kovin korkeita vaatimuksia. "Liikoja siltä ei pidä odottaa, mutta lajissaan - elokuvafarssina - se puolustaa paikkaansa", ilmaisi O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 27.3.1944) yleisen näkemyksen ja S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 5.10.1943) täydensi: "Fenno-Filmi seuraa kaikesta päättäen kevyelläkin linjalla niitä periaatteita, jotka antoivat leimansa jo Salaiselle aselle pyrkien valmistamaan filminsä huolellisesti ja hyvällä maulla." "Sitä suurempi ilo on todeta", kirjoitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 5.10.1943) viitaten odotuksiinsa, "että filmi lajissaan, kaikkein keveimmän luokan tuotteena on vallan onnistunut. Siinä on kepeyttä, hieman pitkän alkuvalmistelun jälkeen vauhtia, hyvää tuulta, luontevan koomillisia tilanteita ja hauskoja tyyppejä. Ohjaaja Yrjö Norta on tehnyt huolellista työtä, keksinyt silloin tällöin oikein huvittaviakin käänteitä ja saanut käsikirjoittajien Jukka Mäkelän ja Ilmari Valtamaan kerällä kokonaisuudesta täten todella paljon paremman kuin pohja lupasi." "Mascot är en rätt nöjsam liten fars framställd utan alla konstnärliga aspirationer" myönsi myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 6.10.1943). "Dess enda avsikt är att roa och förströ en föga kritisk publik, och däri lyckades den också helt väl: auditoriet både skrattade och applåderade av hjärtans lust." Ilmavampaa otetta, irtautumista studiolavastuksista silti kaivattiin. P. T-vi toivoi, että "liikkuma-alaa olisi laajennettu hieman Hotelli Huminan sangen arkipäiväisten interiöiden ulkopuolelle, ja paikoin olisi kuvaus käynyt nokkelammaksi, jos toistuvia yleisön hauskutuksia - kuten tavaroiden kantamista edestakaisin jne. - olisi esitetty vain välähdyttäen tai vihjaisten eikä pitkin pituuttaan". "Eiköhän silti olisi ollut syytä antaa tapahtumain liikkua hieman vähemmillä vesillä?", kysyi myös -tomi- (Ilta-Sanomat 5.10.1943) ja perusteli: "Hotelli Huminan laihanlainen miljöö ei oikein saa katsojaa irrottautumaan tavallisen ja tavallisesti varsin rajoitetun operettiteatterin ahtaista puitteista ja tunnelmista." "Aihe ei ole filmiksi onnistuneimpia jo siitä yksinkertaisesta syystä, että sen toimintapaikka rajoittuu melkein kokonaan pieneen hotelliin, tarkemmin sanottuna pariin hotellihuoneeseen", arvosteli T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 7.10.1943). "Aiheen näyttämöllistä vaikutusta on ehkä jonkin verran yritetty elokuvassa hälventää, mutta ei lähestulkoonkaan riittämiin. Kokonaisuus vaikuttaa muutenkin hajanaiselta, mutta huoleton pelleilyn halu lieneekin elokuvan ainoa tarkoitus." Näyttelijöistä saivat Emmi Jurkka ja Kalle Viherpuu suurimman huomion ja kiitoksen. "Filmifarssin parhaat ja huvittavimmat ilmestykset ovat Emmi Jurkka ja Kalle Viherpuu, joista ensinmainittu tekee topakasta hotellinomistajattarestaan oikein huvittavan tyypin. Kalle Viherpuu laskettelee karjalaistaan niin sulavasti ja hupaisasti, etteipä juuri paremmasta väliä", kiitti T. A. "Näyttelijäsuorituksista on etualalla Emmi Jurkan hotelli Huminan omistajatar", katsoi O. V-hl, "rehevällä komiikalla ja nasevin, liioittelemattornin korostuksin sävytetty farssihenkilö, Emmi Jurkan riemastuttavia koomillisia luomia. Kalle Viherpuu isäntämiehenä ottaa osasta irti kaiken, minkä suinkin saa." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||
| Taustaa | ||||||||||
|
Maskotti oli kesällä 1942 toimintansa aloittaneen Fenno-Filmin toinen elokuva. Se perustuu Tatu Pekkarisen viihderomaaniin Hotelli Huminan kantavieraat (1942), josta käsikirjoituksen sovitti ohjaaja Yrjö Norta Ilmari Waltamaan nimellä yhdessä kirjailija Jukka Mäkelän kanssa. Nimensä elokuva sai kirjan repliikistä, jossa Mirjam kehottaa Akselia säilyttämään voittoa vaille jääneen arpalippunsa onnea tuottavana maskottina. Elokuvasovitus noudattelee alkuperäisromaanin juonenkulkua ja tapahtumia uskollisesti. Kissaepisodia ei romaaniin kuitenkaan sisälly, ja Mirjamia kosiskelevan Feliksin etunimenä on romaanissa Hilpertti. Romaanissa isäntämies Ville Pusakka luettelee omaisuudekseen "kolme talloo, yks mylly ja yks meijeri" - elokuvassa myllyjä on tullut yksi lisää. Tarinaan on myös sijoitettu yhtiön ensimmäistä elokuvaa mainostava kohtaus: odotellessaan Akselia Markkila ottaa käteensä "Kustannus-Oy Fennon" romaanin "Salainen ase", joka kannen tekstin mukaan on "jännittävä kuvaus vakoilijoista Suomessa". Elokuvassa on vain muutamia ulkokuvia. Studiona käytettiin yhtiön alkutaipaleella Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan taloa, Polia. Maskotin yleisömenestys oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1943 keskitasoa. Elokuva tuotti voittoa 712 998 mk. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||
| Musiikki | ||||||||||
|
1. Alkumusiikki Säv. Matti Jurva ja Erkki Melartin, sov. Alvar Kosonen Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 50". 2. Kaikki kääntyy aina parhain päin / "Kaikki kääntyy" / Hawaiin yö / Hawaiji-idylli Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, sov. Alvar Kosonen 1) Es. Eija Karapää, laulu, Matti Jurva, laulu ja harmonikka, Joel Asikainen, piano (playback, Eija Karapää, laulu, Matti Jurva, laulu ja harmonikka, sekä viihdeyhtye), 2' 30". (5' 25".) 2) Es. Leo Lähteenmäki, vihellys (100 %), neljään kertaan, yht. 1' 00". 3) Es. Matti Jurva, laulu ja harmonikka, Joel Asikainen, laulu ja piano, sekä Anita Salonen, laulu ja harmonikka, Aili Merensalo, laulu ja saksofoni, ja Vieno Merensalo, laulu ja trumpetti (playback, naislaulajat ja Matti Jurva, laulu sekä viihdeyhtye), 0' 20". 4) Es. Matti Jurva, harmonikka, Joel Asikainen, piano, sekä Anita Salonen, kitara, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, viihdeyhtye), 1' 25". 5) Es. Eija Karapää, Leo Lähteenmäki, Emmi Jurkka ja Kalle Viherpuu, laulu, Matti Jurva, laulu ja harmonikka, Joel Asikainen, piano, sekä Anita Salonen, kitara, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, Eija Karapää, Matti Jurva ja Leo Lähteenmäki, laulu ja viihdeyhtye), 0' 45". 6) Viihdeyhtye (off, lopputekstit), 0' 45". Levytys: Matti Jurva, Eija Karapää ja orkesteri; ääniraidan Kaikki kääntyy aina parhain päin uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. Matti Jurva ja Homocord-orkesteri (Hawaiin yö); Homocord O.4-23044, 1929. 3. "Akseli myy tauluja" Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen Viihdeyhtye (off), 1' 00". 4. Manta Säv. Eero Mela [= Erkki Melartin], san. Usko Hurmerinta Ture Ara, laulu, ja Sointu-orkesteri (off, levysoitin, 0' 15". Levytys: Ture Ara ja Sointu-orkesteri; Sointu 250, 26.2.1939. 5. Helsinki laulaa / "Kahvipöytä" Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen, sanat levytyksessä Tatu Pekkarinen Es. Matti Jurva, harmonikka, Joel Asikainen, piano, sekä Anita Salonen, kitara, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, viihdeyhtye), 1' 10". Levytys: Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Heinz Munsonius; Kristall 115, 1940. 6. "Huhu kiertää" Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen Viihdeyhtye (off), 0' 40". 7. "Taulujen ostajat" Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen Viihdeyhtye (off), 0' 30". 8. Äänisjärven jäällä Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, sov. Alvar Kosonen Es. tunnistamaton mies, laulu ja harmonikka (playback), 1' 15". Levytys: Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Eugen Malmsten; Kristalli K-202, 1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 9. Viipurin polkka Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen Es. Kalle Viherpuu, laulu (100 %), 0' 05". Levytys: Matti Reima [= Georg Malmsten] ja Dallapé-orkesteri; Odeon A-228415, 1937. 10. Elonkorjuuvalssi / Tanssi 1 Säv. Matti Jurva, sov. Esa Kivi [= Eugen Malmstén], sanat levytyksessä Tatu Pekkarinen Viihdeyhtye (off, levysoitin), 0' 55". Levytys: Matti Jurva ja ja Kristalli-Tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Kristall 213, 1942. 11. Aunuksen Anja ("Polttaa, polttaa, lempi minun sydämessä polttaa...") / Tanssi 2 Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen, sanat levytyksessä Matti Jurva 1) Viihdeyhtye (off, levysoitin), 0' 30". 2) Es. Matti Jurva, laulu (100 %), 0' 10". Levytys: Matti Jurva ja Kristalli-Tanssiorkesteri, joht. George de Godzinsky; Kristall 207, 1942. 12. Lemmen liekki leimahtaa elok. Syntipukki (1935) Säv. Georg Malmsten, san. Erkki Karu Es. Emmi Jurkka, hyräily (100 %), 0' 15". 13. "Feliks juoksee" Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen Viihdeyhtye (off), 0' 40". 14. Hochzeitsmarsch / Häämarssi näytelmästä A Midsummer Night's Dream / Kesäyön unelma Säv. Felix Mendelssohn-Bartholdy, sov. Alvar Kosonen 1) Es. Joel Asikainen, piano sekä Anita Salonen, harmonikka, Aili Merensalo, saksofoni, ja Vieno Merensalo, trumpetti (playback, viihdeyhtye), 0' 15". 2) Orkesteri (off), 0' 15". 15. "Pusakka kätkee" Säv. Matti Jurva, sov. Alvar Kosonen Viihdeyhtye (off), 0' 40". Huomautuksia: Melartinin musiikin osuudesta ei ole merkintää Teostossa elokuvan kohdalla. Alkumusiikin aiheina ovat Kaikki kääntyy aina parhain päin, merimiesvalssi Manta ja rumbaksi sovitettu Aunuksen Anja. Taustamusiikin numerot 3, 6, 7, 13 ja 15 ovat muunnelmia samasta aiheesta, numeroita 13 ja 15 voidaan pitää samana sävellyksenä. Ossi Korhonen lausuu ja toisella kertaa itseään pianolla säestää runoa "Oi, lempi, lempi, lempi oi - - ", kaksi kertaa, yht. 0' 40". Kalle Viherpuu laulaa "Kyllä tallella on, kyllä tallella on" (100 %), 0' 05", sekä tanssahtelee laulaen (100 %) kahteen kertaa, yht. 0' 10". Kolme tanssityttöä tanssii numeroiden 2:1, 10 ja 11 aikana, Matti Jurva numero 11:n aikana. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Kieli | ||||||||||
|
suomi |