Nuoruuteni savotat
Min ungdoms hyggen (ruotsinkielinen nimi)
The Timbercamp Tales (englanninkielinen nimi)
Elämän vonkamies II (työnimi)
Finna-arvio
Nuoruuteni savotat
Mikko Niskasen ohjaama Nuoruuteni savotat (1988) jatkaa Elämän vonkamies -elokuvan (1986) aloittamaa kirjailija Kalle Päätalon omaelämänkerrallisen Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta syksyyn 1939. Päätalon perheen elatus on kunnan vastuulla, koska Herkko-isä (Martti Kainulainen) on Oulussa mielisairaalassa. Riitu-äiti (Pirjo Leppänen) yrittää pitää monilapsisen perheensä koossa. Päätalojen esikoinen Kalle (Ari-Kyösti Seppo) uurastaa metsätöissä, tutustuu naisiin ja innokkaana lukijana aikoo kirjailijaksi.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
12 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Jarkko Anttila, Juhani Halme, Esko Koiranen, Kalervo Koskela, Kaarlo Männistö, Jouko Mönkkönen, Pentti Nurminen, Leo Saarinen, Iivo Tuominen, Matti Vaaranmäki (mielisairaalan potilaita)<br /><br />Seppo Alapirtti, Matti Joensuu, Pekka Joensuu, Pirkko Joensuu, Tero Kivistö, Pekka Vilppala, Päivi Vilppala, (ihmisiä kirkonkylällä)<br /><br />Aaro Ansiomäki, Aimo Enberg, Eino Saarinen, Väinö Savola, Veikko Sirviö (miehiä pappilan pihalla)<br /><br />Antti Jakkila, Hannu Keränen, Lauri Lukkari, Antero Nissi, Kimmo Perälä, Mauno Pitkänen, Olavi Räisänen, Hannes Taivalkoski, Vilho Tyni, Urho Väisänen (pakkotyövankeja)<br /><br />Raimo Friman, Veli-Pekka Halmila, Paavo Hautamäki, Niilo Hiironen, Pentti Hyppönen, Vilho Hytönen, Paavo Janhunen, Juhani Jokihalme, Emil Kauppinen, Erkki Kauppinen, Kaino Kinnunen, Kyösti Koirikivi, Voitto Leed, Alpo Lievemaa, Ari Liimatainen, Lauri Martinmäki, Markku Metsola, Jukka Minkkinen, Onni Oksanen, Juhani Ollikainen, Rauno Paananen, Erkki Pääkkönen, Jukka Rantala, Lauri Rasi, Oiva Rautiainen, Pentti Siikaranta, Pekka Syvälahti, Elmeri Taivainen, Eino Toikkanen, Erkki Tuhkanen, Aarno Vihtalahti (savottajätkiä)<br /><br />Päivi Eskonsalo, Timo Flinck, Anna Granlund, Paavo Granlund, Lyydia Haapalainen, Minna Hellstén, Terttu Hippula, Virve Inget, Isaskar Inkiläinen, Mira Jokinen, Elsi Jurmu, Jussi Jussila, Seija Kaisto, Jani Korento, Aini Kankkunen, Maija Kankkunen, Ossi Koivu, Eeva Kotajärvi, Jere Lampinen, Leevi Leinonen, Auli Leskelä, Sauli Luokkanen, Tyyni Luukkonen, Veikko Luukkonen, Jarmo Manner, Suvi Mattila, Erkki Moilanen, Inkeri Moilanen, Riitta Moilanen, Suvi Määttä, Satu Naavasalo, Outi Niva, Lauri Nuutinen, Aaro Nuuttila, Jari Olkkola, Kaisa Palva, Laura Palva, Riikka Palva, Martti Partanen, Eija Partinen, Lasse Pasinen, Unto Perälä, Antti Piimäkorpi, Minna Pulkkanen, Erkki Puolamäki, Kalle Puolamäki, Jaakko Railo, Esko Räisänen, Jouko Salmi, Sonja Salmivirta, Timo Siilanen, Sini Soikkeli, Soili Soikkeli, Eero Sorjanen, Heli Sorri, Riikka Sorri, Sini Suomalainen, Antti Tumelius, Päivi Turusenaho, Veikko Unnaslahti, Petteri Vesala, Tuomo Vilenius, Eero Väisänen, Henna Väisänen (kirkonkyläläisiä), Kari Aho, Heikki Alhonen, Timo Ansiomäki, Samuli Enqvist, Ahti Hakala, Harri Hakala, Timo Hakala, Sami Hellstén, Eino Hippula, Aapo Holma, Jorma Hypén, Taisto Inget, Heikki Jokinen, Heikki Kurjonen, Mika Kääpä, Esa Lampi, Jari Lampinen, Sami Lindgren, Veikko Mattila, Heikki Nuuttila, Sami Peltonen, Matti Piili, Ossi Pohjonen, Jarkko Riikonen, Antti Rissanen, Kari Saarikivi, Jarkko Salminen, Veli Salminen, Markku Salonen, Risto Salonen, Olli Seppälä, Antero Sorri, Sipi-Heikki Tapanila, Hannu Toivonen, Kari Tuomola, Mikko Vainio, Olli Vainio, Risto Vataja, Janne Yläjoki (suojeluskuntalaisia)<br /><br />Anna-Maija Eskonsalo, Tiina Granlund, Anna-Maria Holma, Tuija Käki, Sanna Marttila, Soile-Marja Oikari, Minna Vainio (lottia)<br /><br />Mari Aho, Kaisa Elehvä, Tina Launonen (kirkonkyläläisiä)<br /><br />Veikko Räisänen, Lauri Väisänen, Jouko Väyrynen, Matti Waenerberg, Anna-Liisa Ylisirniö, Vesa Ylönen (kirkonkyläläisiä IKL:n tilaisuudessa)<br /><br />Tuomo Huusko, Irja Laine, Mari Unnaslahti (asiakkaita kaupassa) ,
Jarkko Anttila, Juhani Halme, Esko Koiranen, Kalervo Koskela, Kaarlo Männistö, Jouko Mönkkönen, Pentti Nurminen, Leo Saarinen, Iivo Tuominen, Matti Vaaranmäki (mielisairaalan potilaita)<br /><br />Seppo Alapirtti, Matti Joensuu, Pekka Joensuu, Pirkko Joensuu, Tero Kivistö, Pekka Vilppala, Päivi Vilppala, (ihmisiä kirkonkylällä)<br /><br />Aaro Ansiomäki, Aimo Enberg, Eino Saarinen, Väinö Savola, Veikko Sirviö (miehiä pappilan pihalla)<br /><br />Antti Jakkila, Hannu Keränen, Lauri Lukkari, Antero Nissi, Kimmo Perälä, Mauno Pitkänen, Olavi Räisänen, Hannes Taivalkoski, Vilho Tyni, Urho Väisänen (pakkotyövankeja)<br /><br />Raimo Friman, Veli-Pekka Halmila, Paavo Hautamäki, Niilo Hiironen, Pentti Hyppönen, Vilho Hytönen, Paavo Janhunen, Juhani Jokihalme, Emil Kauppinen, Erkki Kauppinen, Kaino Kinnunen, Kyösti Koirikivi, Voitto Leed, Alpo Lievemaa, Ari Liimatainen, Lauri Martinmäki, Markku Metsola, Jukka Minkkinen, Onni Oksanen, Juhani Ollikainen, Rauno Paananen, Erkki Pääkkönen, Jukka Rantala, Lauri Rasi, Oiva Rautiainen, Pentti Siikaranta, Pekka Syvälahti, Elmeri Taivainen, Eino Toikkanen, Erkki Tuhkanen, Aarno Vihtalahti (savottajätkiä)<br /><br />Päivi Eskonsalo, Timo Flinck, Anna Granlund, Paavo Granlund, Lyydia Haapalainen, Minna Hellstén, Terttu Hippula, Virve Inget, Isaskar Inkiläinen, Mira Jokinen, Elsi Jurmu, Jussi Jussila, Seija Kaisto, Jani Korento, Aini Kankkunen, Maija Kankkunen, Ossi Koivu, Eeva Kotajärvi, Jere Lampinen, Leevi Leinonen, Auli Leskelä, Sauli Luokkanen, Tyyni Luukkonen, Veikko Luukkonen, Jarmo Manner, Suvi Mattila, Erkki Moilanen, Inkeri Moilanen, Riitta Moilanen, Suvi Määttä, Satu Naavasalo, Outi Niva, Lauri Nuutinen, Aaro Nuuttila, Jari Olkkola, Kaisa Palva, Laura Palva, Riikka Palva, Martti Partanen, Eija Partinen, Lasse Pasinen, Unto Perälä, Antti Piimäkorpi, Minna Pulkkanen, Erkki Puolamäki, Kalle Puolamäki, Jaakko Railo, Esko Räisänen, Jouko Salmi, Sonja Salmivirta, Timo Siilanen, Sini Soikkeli, Soili Soikkeli, Eero Sorjanen, Heli Sorri, Riikka Sorri, Sini Suomalainen, Antti Tumelius, Päivi Turusenaho, Veikko Unnaslahti, Petteri Vesala, Tuomo Vilenius, Eero Väisänen, Henna Väisänen (kirkonkyläläisiä), Kari Aho, Heikki Alhonen, Timo Ansiomäki, Samuli Enqvist, Ahti Hakala, Harri Hakala, Timo Hakala, Sami Hellstén, Eino Hippula, Aapo Holma, Jorma Hypén, Taisto Inget, Heikki Jokinen, Heikki Kurjonen, Mika Kääpä, Esa Lampi, Jari Lampinen, Sami Lindgren, Veikko Mattila, Heikki Nuuttila, Sami Peltonen, Matti Piili, Ossi Pohjonen, Jarkko Riikonen, Antti Rissanen, Kari Saarikivi, Jarkko Salminen, Veli Salminen, Markku Salonen, Risto Salonen, Olli Seppälä, Antero Sorri, Sipi-Heikki Tapanila, Hannu Toivonen, Kari Tuomola, Mikko Vainio, Olli Vainio, Risto Vataja, Janne Yläjoki (suojeluskuntalaisia)<br /><br />Anna-Maija Eskonsalo, Tiina Granlund, Anna-Maria Holma, Tuija Käki, Sanna Marttila, Soile-Marja Oikari, Minna Vainio (lottia)<br /><br />Mari Aho, Kaisa Elehvä, Tina Launonen (kirkonkyläläisiä)<br /><br />Veikko Räisänen, Lauri Väisänen, Jouko Väyrynen, Matti Waenerberg, Anna-Liisa Ylisirniö, Vesa Ylönen (kirkonkyläläisiä IKL:n tilaisuudessa)<br /><br />Tuomo Huusko, Irja Laine, Mari Unnaslahti (asiakkaita kaupassa)Hae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
Helmikuu - heinäkuu 1988 - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
Nuoruuteni savotat jakoi mielipiteitä. Olli Mannisen (Iltalehti 18.11.1988) silmissä elokuva oli "valkokangasta suurempaa vaikerrusta", joka "on lopputulokseltaan yhtä mielenkiintoinen katselukokemus kuin hiihtoretki tasamaalla suojasäällä": "Elämän vonkamiehessä henkilökuvat olivat edes jotenkin eläviä. Nuoruuteni savotoissa hypitään tasapaksuin, yhtä pitkin kohtauksin tilanteesta seuraavaan eikä henkilöistä saada mitään irti. Sivuhenkilöt jäävät epämääräisiksi hahmoiksi, eikä Päätalon muonakunnankaan ajatuksia pidemmälle availla. [- -] Taustalla pauhaa sellainen suomalaiskansallinen musiikki että syvästi isänmaallisimpien katsojien polvet varmaan tutisevat viulujen ja vaskien törähdellessä." Jarmo Valkola (Keskisuomalainen 20.11.1988) arveli elokuvan täyttävän sosiaalisen tehtävänsä kovien aikojen mieliinpalauttajana, mutta moitti sitä, että "'kansatieteellinen' pikkutarkkuus, lavastuksellisten ja puvustuksellisten yksityiskohtien huolellisuus tunkeutuu etualalle, jolloin olemme eräänlaisessa pintatason todellisuuden havainnoinnissa. Kaikki ulkoinen toteutuu niin äärimmäisellä huolehtivuudella, että se nousee itsetarkoitukseksi henkilöhahmojen elävyyden siitä kärsiessä. Ihmiset toimivat tässä miljöössä marionetteina, 1930-luvun näkymien mainosnukkeina, koska Niskanen ei ole ottanut minkäänlaista etäisyyttä kuvaamaansa aikakauteen. Hän ei ole tuonut toista näkökulmaa, uudenlaista hahmotusta noiden päivien valotukseen, vaan pitäytynyt turvallisesti Päätalon 'hengessä', mitä sillä sitten milloinkin tarkoitetaan." Raili Suomisen (Turun Sanomat 19.11.1988) mielestä "Nuoruuteni savotat on kerronnaltaan tiiviimpi ja sisällöltään vivaihteekkaampi kuin edeltäjänsä. Niskanen välttää tällä kertaa myös liiallisen paatoksen ja kurjuudella mässäilyn, vaikka elokuvan perustotisuutta ei liialla huumorilla höystetäkään. Erityisen herkästi hän pystyy kuvaamaan etenkin sen ristiriidan, joka syntyy vajaan parikymppisen nuorukaisen sisimmässä unelmien (kirjoittaminen) ja todellisuuden kohdatessa toisensa. Parhaimmillaan Mikko Niskasen filmi on kuvatessaan arkista työtä. Metsäsavotoissa, joihin Kallekin joutuu jo varhain, ei ole mitään rillumarei- tai tukinuittoromantiikkaa." Eero Krekelä (Kaleva 19.11.1988) antoi tunnustuksen näyttelijöille ja Niskasen paneutumiselle näyttelijäohjaukseen. Erityisesti Ari-Kyösti Seppo "on tosiaan mieluisa uusi tuttavuus. Roolissaan 15-18-vuotiaana Kallena hän aivan ilmeisesti kykenee eläytymään kirjailijan nuoruudenhahmoon ujonsorttisesta pojankoltiaisesta kasvaen vähin erin tietoiseksi omasta henkisestä kutsumuksestaan. Siinä ohessa sitten oman perheen koettelemukset taakkana, savottojen yli-inhimillisen raskaat hommat ja myös eroottisen heräämisen sävähdyttävät ensi kokemukset. Näin Ari-Kyösti Sepon nuorukais-Kallella on ratkaisevan tärkeä osa ohuen juonenkulun saatossa." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Jo ennen Elämän vonkamiehen (1986) ensi-iltaa Mikko Niskanen ja toimitusjohtaja Jukka Mäkelä tekivät päätöksen jatkaa Kalle Päätalon omaelämäkerrallisen romaanisarjan filmausta. Samaan aikaan, lokakuussa 1986, Niskanen myi tuotantoyhtiönsä National-Filmin Mäkelöiden uuden sukupolven, serkusten Jukka ja Juha Mäkelän hallitsemalle Finnkinolle, joka oli luotu syyskuussa 1986 Mäkelöiden vanhan Kinosto-yhtymän perustalle. Finnkino oli elokuva-alan uusi suuryhtiö, joka pyrki laajentamaan toimintaansa myös tuotannon sektorille, Mäkelöiden entisen Fennada-Filmin perinteen mukaisesti. Myymällä yhtiönsä Niskanen halusi vapautua toimitusjohtajan tehtävistä ja keskittyä taiteelliseen työhön: hän jäi National-Filmin palvelukseen kuukausipalkkaisena pääohjaajana ja "taiteellisesta linjasta vastaavana henkilönä", Marko Röhrin toimiessa tuottajana. Kaupassa Finnkino sai omistukseensa myös Niskasen Kuhmoisten Pihlajakoskelle rakentaman studion ja sen kaluston. Nuoruuteni savotat jatkaa Päätalon Iijoki-sarjan tarinaa 1930-luvun alkupuolelta vuoteen 1939, romaanien Kunnan jauhot (1973), Täysi tuntiraha (1974) ja Nuoruuden savotat (1975) pohjalta. Käsikirjoittajaksi Niskanen valitsi elokuva- ja tv-työn veteraani Harry Lewingin (s. 1923), jonka kanssa hän oli ollut yhteistyössä jo 1960-luvulla Yleisradion koulutustoiminnan puitteissa ja joka oli jäänyt Yleisradiosta eläkkeelle. Vuoden 1986 aikana Lewing oli kirjoittanut Elämän vonkamiehen tv-version kertojatekstejä. Nuoruuteni savotoiden ensimmäinen käsikirjoituspalaveri pidettiin joulukuussa 1986, minkä jälkeen Lewing työsti useita käsikirjoitusversioita yhdessä Niskasen ja kirjailijan itsensä kanssa. Loppuvaiheissa käsikirjoitusryhmään liittyi uuden sukupolven tekijä Ilkka Järvi-Laturi (s. 1961), joka oli ohjannut kiitettyjä lyhytelokuvia ja joka valmisteli jo ensimmäistä pitkää elokuvaansa Kotia päin (1989). Järvi-Laturi vaikutti lisäksi Nuoruuteni savotoiden apulaisohjaajana ja näyttelijänä Hoikkalan Kallen roolissa. Nuoren Kallen roolin miehittämiseksi tarvittiin jälleen kymmeniä koekuvauksia, joissa käväisi mm. Samuli Edelmann, ennen kuin osaan löytyi Ari-Kyösti Seppo, porilaisen teatteriperheen 22-vuotias vesa, jolla oli näyttämökokemusta pienestä pitäen ja joka oli käynyt Lahden taideteollisen oppilaitoksen näyttelijäkurssin ja kävi sittemmin Teatterikorkeakoulun. Sirkka-Liisa Wilénin sukunimi on lopputeksteissä muodossa Vilen. Kuvaukset alkoivat helmikuussa 1988 Niskasen omalla metsäpalstalla Konginkankaalla, minne Niskanen oli jo viikkoja aikaisemmin lähettänyt Ari-Kyösti Sepon perehtymään metsätöihin Kalervo Lehtosen opastuksella sekä harjoittelemaan Taivalkosken murretta. Konginkankaalta kuvaukset siirtyivät Nokialle, Kuhmoisten Pihlajakoskelle ja lopulta Taivalkoskelle. Kun viimeiset kuvat otettiin heinäkuussa 1988, saatettiin todeta, että hyvän ennakkosuunnittelun ansiosta oli tarvittu vain 33 kuvauspäivää ja kolme miljoonaa vähemmän rahaa kuin Elämän vonkamiehen tuotannossa. Nuoruuteni savotoiden ensiesitys järjestettiin Taivalkoskelle 11.11.1988, joka oli Kalle Päätalon 69-vuotispäivä ja sattumoisin myös päivä, jolloin hänen esikoisromaaninsa Ihmisiä telineillä oli ilmestynyt 30 vuotta aikaisemmin. Sydänvikainen Päätalo pelkäsi liikuttuvansa ensi-illassa liikaa ja katsoi elokuvan videona jo edellisenä iltana salaa Niskaselta. (Seura 46/1988). Nuoruuteni savotoista vedettiin kaikkiaan 21 kopiota ja se keräsi noin 155 000 katsojaa - hieman vähemmän kuin Elämän vonkamies ja vähemmän kuin odotettiin, mutta vuoden ensi-iltaelokuvista kolmanneksi eniten Tupla-Uunon ja Pohjanmaan jälkeen. Nuoruuteni savotat jäi Mikko Niskasen viimeiseksi elokuvaksi, sillä hän menehtyi kevättalvella 1989 todettuun eturauhassyöpään marraskuussa 1990 - kesken monien suunnitelmien, joita olivat mm. elokuva Urho Kekkosesta ja sovitus Päätalon romaanista Höylin miehen syksy. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Nuoruuteni savotat Säv. ja sov. Markku Suominen 1) Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen (off, alkutekstit), 2' 45". 2) Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen (off, lopputekstit), 2' 55". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 2. Hermannin bolero Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), viiteen kertaan, yht. 4' 25". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 3. Hiihtely Säv. ja sov. Markku Suominen Candle Light Chamber Orchestra, joht. Markku Suominen (off), kahteen kertaan, yht. 2' 10". Levytys: Candle Light Chamber Orchestra, joht. Markku Suominen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 4. Yö Kallioniemessä Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), seitsemään kertaan, yht. 5' 00". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 5. Savotta 1 Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), 2' 30". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 6. Asfalttikukka Säv. Johnny Loke, san. Wäinö Siikaniemi Es. Ari-Kyösti Seppo, laulu (100 %), kahdessa osassa, yht. 0' 40". 7. Annin valssi Säv. ja sov. Markku Suominen Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen (off), kahteen kertaan, yht. 2' 40". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Markku Suominen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. Candle Light Brass Band, joht. Markku Suominen; Finnlevy S 212, 1988. 8. Savotta 2 Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), viiteen kertaan, yht. 5' 35". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 9. Soita Humu-Pekka Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen Matti Reima, laulu, ja Odeon-orkesteri (off, gramofoni), 1' 05". Levytys: Matti Reima ja Odeon-orkesteri; Odeon A 228347, 1936. 10. Paluu Kallioniemeen Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), kolmeen kertaan, yht. 4' 30". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 11. Kuorinta Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen (off), kahteen kertaan, yht. 3' 50". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 12. Blott en dag, ett ögonblick i sänder / Päivä vain ja hetki kerrallansa (vuoden 1986 virsikirjassa Virsi 338) Säv. Oskar Ahnfelt, san. Lina Sandell, suom. Julius Engström Es. "savottajätkät", laulu (100 %), 0' 45". 13. Taivalkosken markkinat Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Brass Band, joht. Pekka Siistonen (off), kahdessa osassa, yht. 2' 05". Levytys: Candle Light Brass Band, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 14. Jääkärin marssi / Jääkärimarssi Säv. Jean Sibelius Es. "suojeluskunnan torvisoittokunta" (100 %), 1' 35". 15. Heinätytön polska Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Chamber Orchestra (off), kolmeen kertaan, yht. 3' 05". Levytys: Candle Light Chamber Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. 16. Kytösavun aukeilla mailla / Vilppulan urhojen muistoksi Säv. ja san. Heikki Klemetti Es. "IKL:n kannattajat", laulu (100 %), 0' 30". 17. Kesämetsä Säv. ja sov. Pekka Siistonen Candle Light Orchestra (off), 0' 25". Levytys: Candle Light Orchestra, joht. Pekka Siistonen; Finnlevy FL & FCD 5134, 1988. Huomautuksia: Elokuvan musiikista tehtiin soundtrack-levy Nuoruuteni savotat (Finnlevy FL & FCD 5134, 1988). Annin valssista tehtiin myös erillinen, P. Puron sanoittama singlelevy (Finnlevy FS 212, 1988), jolla lauloi Reijo Lehmonen. Savotta 2 ja Kesämetsä ovat muunnelmia sävelmästä Savotta 1, Paluu Kallioniemeen puolestaan sävelmästä Yö Kallioniemessä. Musiikkinumero 13 on Teostoilmoituksessa nimellä "Markkinat". Päivä vain ja hetki kerrallansa on julkaistu Suomessa aiemmin hengellisten laulujen kokoelmissa Rauhansäveliä (1894), Siionin kannel (1900) ja Sanansaattaja (1900). Laulu julkaistiin sittemmin vuoden 1986 virsikirjassa (Virsi 338). Lauri Rasi soittaa markkinoilla tunnistamatonta haitarimusiikkia (100 %), 0' 15". Kallen vieraillessa opettajan luona kuuluu radiosta mieskuorolauluna, suomalaisin sanoin, unkarilainen kansanlaulu Vala (off), 0' 35". - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Kuhmoisten kunta, Taivalkosken kunta, Päätalo-seura, Pentti Kankaanpää (Kauhava), Oy Rettig Ab, Posti- ja telemuseo, Nokia--Mobira |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kieli | ||||||||||||||||
suomi |