Komppanian neropatit
Muntra rekryter (ruotsinkielinen nimi)
The Company's Wiseguys (englanninkielinen käännösnimi)
Les Génies du régiment (ranskankielinen käännösnimi)
Muntere Rekruten (saksankielinen käännösnimi)
Rykmentin neropatti (työnimi)
Armeijan neropatit (työnimi)
Finna-arvio
Komppanian neropatit
Matti Oraviston ohjaama ja Topiaksen käsikirjoittama sotilasfarssi Komppanian neropatit (1952) perustuu Topiaksen näytelmään. Neropatit, alokas Tossavainen (Sakari Halonen) ja korpraali Konstila (Pentti Viljanen) päätyvät ulkopalvelua pakoillessaan komppanianpäällikön, kapteeni Kulman (Veikko Uusimäki) asunnolle siivouspuuhiin. Neropatit kilpailevat palvelijatar Maijun (Rauha Rentola) huomiosta, kun merielämää viettänyt kapteenin Agatha-täti (Elna Hellman) saapuu kasvattityttärensä Emman (Anna-Maija Yrjölä) kanssa vierailulle ja pistää samalla koko kasarmin sekaisin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kevät 1952 - 10.7.1952 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Matti Oraviston esikoisohjaus ei sydänkesän ensi-illassaan kerännyt arvostelijoiden huomiota eikä juurikaan kiitoksia. "Harmiton tämä SF:n uutuus ainakin on ja sekin on parempaa kuin eräiden aikaisempien 'sakkoelokuvien' harmilliset kommellukset", myönsi Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 20.7.1952). "Mitä nimenomaan ohjaajaan tulee, niin hän teki minkä teki. Moisesta 'aiheesta' tuskin kukaan olisi saanut mitään muuta aikaan." E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 20.7.1952) valitti aluksi sotilasfarssin "iänikuisia käänteitä" ja jatkoi: "Uusi ohjaaja Matti Oravisto on saanut eräänlaista nuorekasta raikkautta toisiin kuluneisiin kuvalaattoihin, mutta toiset laatat hän syöttää yleisölle täysin korjailemattomina. Hänellä on ollut käytettävissään vahvanpuoleinen näyttelijäkaarti - lukuunottamatta hakkailevia nuoria luutnantteja ja kapteeneja ja heidän mieli tiettyjään, jotka suomalaisen sotilasfarssitradition mukaisesti ovat näyttelijöinä kömpelöitä ja avuttomia. Sakari Halonen ja Pentti Viljanen 'komppanian neropatteina' pystyvät saamaan aikaan yksinkertaista farssikomiikkaa, kuten myös Elna Hellman, joka saa luoda suorituksensa täysin tyhjästä, kun sen sijaan muut voivat turvautua Topiaksenkin apuun. Kutakuinkin olematon käsikirjoitus on ilmeisesti vaikeuttanut myös Rauha Rentolan työtä, samoin kuin Elsa Turakaisen, jonka osalle on tullut sotilasfarssinkin henkilöksi aivan liian keinotekoisesti ja ristiriitaisesti hahmotettu everstinna." "Sääli vain, ettei tätäkin farssia sentään ole tehty saman tien huolellisemmin ja tyylikkäämmin, kun siinä näin paljon on hyviä voimia mukana", toivotti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 27.7.1952) arvionsa päätteeksi. Elokuva-Aitan Valma Kivitie löysi myönteisen näkökulman: "Tämä Matti Oraviston ohjaajadebyytti käy reippaissa, rattoisissa merkeissä. Vauhti on hyvä ja tunnelma raikas ja selkeä koko matkan. Ehkäpä tällainen kepeä sotilasfarssi ei ole aivan kaikkein mieluisinta ohjattavaa vakavantuntuiselle Matti Oravistolle, mutta näkyypä vain sujuvan sekin." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
SF:n kesällä 1952 kuvaama sotilasfarssi Komppanian neropatit perustui käsikirjoittaja Topiaksen omaan näytelmään Neropatti, joka kantaesitys oli ollut marraskuussa 1938 Helsingin Kansanteatterissa. Lahden Teatterissa näytelmää esitettiin huhtikuusta 1939 lähtien nimellä Neropatteja. Serenaadiluutnantin (1949) menestyksen innoittamana näytelmän fimatisointia suunniteltiin SF:n tuotanto-ohjelmaan alun perin jo kesäksi 1949. Käsikirjoituksen pohjaa ei elokuvan alkuteksteissä mainita. Elokuvan ohjasi esikoistyönään Matti Oravisto. Alun perin oli tarkoituksena, että toisena ohjaajana olisi työskennellyt Pentti Viljanen, ennakkotiedoissa, kuvausten aikaisissa lehtijutuissa (esim. Ilta-Sanomat 14.6.1952) ja vielä Elokuva-Aitan mainoksessa hänet oli merkitty toiseksi ohjaajaksi, mutta alkuteksteissä ohjaajana on Oravisto yksin. Topiaksen kolminäytöksisen komedian kaksi ensimmäistä näytöstä tapahtuivat luutnantti Kulman kotona ja kolmas Simuran maatilan päärakennuksen kuistilla. Elokuvassa tapahtumia levitettiin mm. komppanian tiloihin ja kasarmialueelle, eversti Kantolan kotiin sekä satamaan ja tullipaviljonkiin, mutta toisaalta jätettiin Simuran maatila kokonaan pois. Näytelmässä Emma on Agatha Ekin veljentytär, elokuvassa kasvattitytär. Luutnantti Kulma on elokuvassa ylennyt kapteeniksi. Näytelmän tehtailija Jussi Kenno, hänen vaimonsa Hilda sekä tyttärensä Veera ovat elokuvassa rykmentin komentajan, eversti Kantolan perhe. Näytelmän henkilöistä poistettiin majuri Karula, kersantti Terävä, varusmiehet Mäkelä ja Jussila, lähetti sekä palvelijattaret Sanna ja Anna, ja lisättiin mm. Maijun edellinen emäntä ja tullivirkailija. Alokas Tossavaisen roolia on elokuvassa lavennettu korpraali Konstilan osan kustannuksella, ilmeisestikin J. Alfred Tannerina ja Kenraalin morsiamen (1951) Taavetti Hurskaisena yleisön suosikiksi kohonneen Sakari Halosen markkinointiarvon vuoksi. Tossavainen puhuu savoa, Konstila taas Hollolan murretta. Agatha Ek murtaa sekä näytelmässä että elokuvassa raumalaisittain. Varusmieskorpraaliksi on 37-vuotias Pentti Viljanen melkoisen ylikypsä; tosin Meidän poikamme -elokuvan (1929) päähenkilö Axel Slangus oli aikoinaan vielä vuoden verran vanhempi. Pentti Siimeksellä on Komppanian neropateissa ensimmäinen varsinainen puheroolinsa päivystävänä alikersanttina. Nimi ei ole kuitenkaan mahtunut alkuteksteihin. Emmaa esittävä Anna-Maija Yrjölä oli amatöörinäyttelijä, joka samana vuonna nähtiin myös Suomi-Filmin elokuvassa Rengasmatka. Anna-Maija Yrjölä opiskeli Helsingin yliopistossa hammaslääketiedettä ja oli mukana mm. Ylioppilasteatterissa ja Akateemisessa filmikerhossa. Käsikirjoitukseen sisältyy kaksi Topiaksen sanoittamaa laulua. Niiden tekstiä ei kuitenkaan ole käytetty, vaan ne on korvattu Reino Helismaan tasokkaammilla sanoituksilla. Loppukohtaus, jossa yhdeksän päähenkilöä marssii laulaen käsikynkkää kohti kameraa, muistuttaa operettiesityksen tyypillistä päätöstä. Komppanian neropattien yleisömenestys oli hieman vuoden 1952 keskitasoa parempi. Komppanian neropattien lisäksi Matti Oravisto ohjasi elokuvat Senni ja Savon sulttaani (1953) ja Tähtisilmä (1955). - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Toivo Kärki Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 35". 2. "Neropatin laulu" (mm. "Saippuat ja suovat puhtautta tuovat - -") Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Sakari Halonen ja Pentti Viljanen, laulu (playback, harmonikkasäestys), kaksi kertaa, yht. 1' 25". 2) Es. Sakari Halonen, Mai-Brit Heljo, Elna Hellman, Rolf Labbart, Rauha Rentola, Eero Roine, Veikko Uusimäki, Pentti Viljanen ja Anna-Maija Yrjölä, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys, ja off, lopputekstit), 1' 40". 3. Kun rakastaa Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Mai-Brit Heljo, laulu ja piano, sekä Veikko Uusimäki, laulu (playback, Maininki Sippola-Wilska ja Veikko Uusimäki, laulu, viihdeorkesterisäestys), 1' 50". Levytys: Henry Theel ja Decca-orkesteri; Decca SD-5153, 17.10.1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 4. "Jeskandeer kun rinnass' tääll' niin kuin myrsky kävis' - -" (valssi) Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Elna Hellman, laulu (100 %), 0' 10". 2) Es. Elna Hellman ja Eero Roine, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 1' 05". 5. Lempi se on joka sytkyttää (polkka) Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Elna Hellman, laulu ja harmonikka (playback, viihdeorkesterisäestys), 0' 40". Levytys: Veikko Sato ja Pirteät Pelimannit; Rytmi R-6154, 10.6.1952. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol. 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053 (2018). 6. Usko, toivo ja rakkaus revyystä Eipäs tirkistellä! (1951) ("Luotan johtoon onnetarten, onnen maa on mua varten - -") (valssi) Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Anna-Maija Yrjölä, laulu ja piano (playback, Tamara Hramova, laulu, piano- ja viihdeorkesterisäestys), 0' 50". 7. "Hei hei tyttäret, tulkaa katsomaan, hei hei neitoset, täällä marssitaan - -" (marssi) Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. "sotilasosasto", laulu, sekä Elna Hellman, laulu ja harmonikka (playback, Elna Hellman ja mieskuoro, laulu, viihdeorkesterisäestys), 1' 05". 8. Minä soitan sulle illalla (tango) Säv. ja sov. Toivo Kärki, sanat levytyksessä Tatu Pekkarinen - Reino Helismaa Viihdeorkesteri (off), 1' 00". Levytys: Matti Louhivuori ja Decca-orkesteri; Decca SD-5171, 24.3.1952. 9. "Se neropatti taisi lentee lankaan, ei kapteenille panna vastahankaan - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Sakari Halonen, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 0' 20". 10. "Kunhan vastan kippooni kastan aivanpa malliin herran - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Sakari Halonen, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 2' 05", (josta laulun osuus 0' 40".) Huomautuksia: Alkumusiikin aiheina ovat "Hei hei tyttäret, tulkaa katsomaan", "Neropatin laulu" ja "Jeskandeer kun rinnass' tääll' niin kuin myrsky kävis' - -". Teemat toistuvat myös taustamusiikissa. Taustamusiikissa toistuu myös teema Usko, toivo ja rakkaus. Elna Hellman rallattelee Norbert Schultzen laulua Lieb' eines jungen Wachtpostens / Unter der Laterne / Lili Marleen / Liisa pien' (100 %), 0' 10". Hän laulaa myös kansanlaulua Istuen ihanassa, raikkaassa lehdossa (100 %"), 0' 10". "Sotilas" soittaa trumpetilla herätyssignaalin, kahteen kertaan, yht. 0' 10". Mai-Brit Heljo improvisoi pianolla (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 15". Elna Hellman ja Eero Roine tanssivat laulaessaan numero 4:2 aikana. - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |