Kipparikvartetti
Skepparkvartetten (ruotsinkielinen nimi)
The Sailor Quartet (englanninkielinen käännösnimi)
Le Quartette des bateliers (ranskankielinen käännösnimi)
Schiffer-Quartett (saksankielinen käännösnimi)
Skeppare-kvartetten (ruotsinkielinen työnimi)
Finna-arvio
Kipparikvartetti
Ville Salmisen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama komediallinen musiikkielokuva Kipparikvartetti (1952) on suositun mieslauluyhtyeen nimikkoelokuva. Säveltäjä ja ohjelmatoimiston johtaja Harri Vuorivirta (Eero Roine) perustaa kvartetin, jonka jäseneksi hän saa Apon (Auvo Nuotio), Teikan (Teijo Joutsela), Kaukon (Kauko Käyhkö) ja Ollin (Olavi Virta). Ollin rakastetun, Raijan (Liisa Tuomi) idean mukaan kokoonpano nimetään Kipparikvartetiksi.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Kesä 1952 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
"Koko kansan tuntema Kipparikvartetti lienee omassa laadussaan nokkelimpia viihdelauluyhtyeitämme, mutta voi taivas, miten se on voitukin panna pilalle filmattuna!", päivitteli M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 7.9.1952) ja osoitti monien muiden arvostelijoiden lailla myös syyllisen: "Syntipukki on - jälleen - käsikirjoituksen tekijä Helismaa, joka on sepittänyt mahdottomuudessaan ennätyksen ansaitsevan filmitarinan. Osasyntipukki on myös ohjaaja Salminen, joka on pannut laatuisat laulajat ilmeilemään ja pelleilemään kuin puoli-idiootit. Onnistuneimmin selviää Eero Roine musiikkimiehenä ja pelastavathan Bergströmin sävelet osaltaan jotakin, mutta ei paljon." Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 18/1952) pohti pitempäänkin epäonnistumisen syitä: "Jo tämän elokuvan työvaiheessa herätti epäilystä se, että käsikirjoitus oli annettu Reino Helismaan tehtäväksi. Helismaan huumori on kokonaan toisenlaatuista, karkearakeisempaa kuin kvartetin, se on Rovaniemen markkinain ja Lokarin huumoria. Ei Helismaa ole ennättänyt syventyä kvartetin mentaliteettiin, onpahan pistellyt vain kiireesti omaa tyyliään, ja kun käsikirjoituksella samoin kuin koko filmilläkin on ankara hoppu [- -] syntyi koko jutusta se mikä syntyi: luonnosmainen rykelmä tapauksia ja tilanteita, roistomaiseen ryöväritappeluun ja karkeaan farssiin ulottuvaan hassutukseen saakka, jota katsellessa täytyy olla aika kevyellä mielellä, jos jaksaa suunsa hymyyn vetää edes paikka paikoin. Harmi!" Tylyä linjaa edustivat E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 7.9.1952) ja M. R. (Ilta-Sanomat 10.9.1952). "Nekin, jotka menevät Kipparikvartettia kuulemaan, kokenevat pettymyksen, sillä melkein kokonainen tunti kuluu, ennen kuin miehet saadaan kokoon. Niin pitkäpiimäinen - äärettömästä yksinkertaisuudesta puhumattakaan - on filmin juoni. Lopuksi on syytä vakavasti huomauttaa, että Kipparikvartetti tekee viisaasti pysytellessään vastedes poissa kameran edestä. Näkymättöminä he sen sijaan voivat jatkuvasti olla hyödyksi kevyelle musiikkifilmillemme", kirjoitti E. T-la. "Filmin juoni on hatara ja pitkäveteinen. Hauskoja kohtia on koetettu sulloa mukaan, mutta nekin ovat yliammuttuja. Itse kippareista on tehty varsinkin filmin alkupuolella tavattoman typeriä ja aivan liikaa hosuvia 'sätkyukkoja'. Ei edes Harry Bergströmin musiikki voi pelastaa filmiä", totesi M. R. Poikkeuksen kritiikin linjaan teki tällä kertaa Turun Sanomien (7.9.1952) A. O. (Aimo Oristo), joka näki ansioita jopa elokuvan "ilmehtimis- ja tilannekomiikassa" ja päätti arvionsa: "Iloisen ja harmittoman näytelmän parissa viettää mielellään muutaman rattoisan hetken. Eikä kellään voine olla vastaan, että tätä tasoa oleva elokuva muodostuu täysiä katsomoja kerääväksi kassakappaleeksi. Ja silloinhan on kaikki hyvin." 1970-luvun televisioesitysten yhteydessä tuotiin esiin Kipparikvartetin arvo "ennenkaikkea kulttuurihistoriallisena dokumenttina, elokuvana, joka tuoreeltaan on tallettanut kappaleen suomalaisen viihteen ja iskelmämusiikin historiaa", kirjoitti Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 23.9.1978). Leo Nordberg (Katso 42/1979) oli sitä mieltä, että "olisi täysin epätarkoituksenmukaista siirtää kipparit syrjään ja ruveta analysoimaan elokuvan hyviä ja huonoja puolia": "Niillä ei tässä tapauksessa mielestäni ole enää niin suurta merkitystä - Kipparikvartetin lukuisille vanhoille ystäville lienee tärkeintä saada nähdä suosikkinsa vielä kerran parhaassa vedossaan. Puitteet kai ovat nyt sivuseikka." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Suomen kaikkien aikojen suosituin mieslauluyhtye Kipparikvartetti syntyi elokuvan Kaunis Veera (1950) sivutuotteena, kun Auvo Nuotio, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö lainasivat lauluäänensä Hannes Häyriselle, Kalle Viherpuulle ja Uuno Laaksolle. Ainoa omalla äänellä elokuvassa laulava oli Olavi Virta. Kipparikvartetti antoi ensikonserttinsa 9.10.1951 Karkkilassa. Helsingissä yhtye konsertoi ensimmäisen kerran 27.2.1952 ja menestys oli niin hyvä, että uusintalauluiltoja pidettiin kevään mittaan pääkaupungissa kymmenkunta. Ensi kerran valkokankaalla Kipparikvartetti nähtiin elokuvassa Tervetuloa aamukahville (1952). Kipparikvartetin suosio herätti myös T. J. Särkän kiinnostuksen. Särkkä päätti tuottaa kippareista oman nimikkoelokuvan, jonka ensi-illan oli määrä olla Helsingin olympialaisten aikaan. Kuvaustöiden alkua kuitenkin viivästytti Kauko Käyhkön viipyminen Rantasalmen sulttaanin (1953) kuvauksissa Marokossa, minkä lisäksi Auvo Nuotio katkaisi kylkiluunsa ja Käyhkö loukkasi jalkansa kesken filmauksen. Kipparikvartetin ensi-ilta siirtyi syyskuun alkuun. Ohjaaja Ville Salminen ei ollut Reino Helismaan käsikirjoitukseen tyytyväinen, vaan tapansa mukaan muokkasi tekstiä kuvausvaiheessa, varsinkin loppujaksojen osalta. Kipparikvartetin kuvasi ensimmäisenä itsenäisenä työnään Pentti Valkeala. Kipparikvartetin alkuvuosien johtaja ja laulujen säveltäjä-sovittaja Harry Bergström nähdään elokuvassa vain alkutekstien yhteyteen liitetyssä jaksossa, jossa kvartetin jäsenet sekä Liisa Tuomi ja Eero Roine esittävät kukin vuorollaan Laulajan polkua. Kvartetin johtajan roolin esittää Eero Roine Harri Vuorivirran nimellä. Olavi Virran sukunimi elokuvassa on Joki, Auvo Nuotion Rovio ja Teijo Joutselan Ankkanen. Kauko Käyhköstä käytetään vain etunimeä Kauko. Koomikko Masa Niemi, tulevien Pekka Puupää -elokuvien Pätkä, esiintyy elokuvan talonmiehenä ensi kertaa tällä taiteilijanimellään valkokankaalla. Vuonna 1945 hänet oli nähty virallisella etunimellään Martti pienessä sivuosassa elokuvassa Suviyön salaisuus. T. J. Särkkä oli Kipparikvartetin menestyksestä niin varma, että filmaussopimus takasi Suomen Filmiteollisuudelle kahden Kipparikvartetti-aiheisen elokuvan valmistusoikeudet. Kopioitakin elokuvasta vedettiin peräti kymmenen. Yleisömenestys jäi kuitenkin odotettua tuntuvasti vähäisemmäksi eikä toista nimikkoelokuvaa otettu tuotantoon. Kipparikvartetti esiintyi komedian Senni ja Savon sulttaani (1953) loppujaksossa ja Suuressa sävelparaatissa (1959) kokoonpanossa Eero Väre, Auvo Nuotio, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. Kipparikvartetti on järjestyksessä toinen elokuva, jossa on näkymiä vuonna 1950 avatusta Linnanmäen huvipuistosta. Ensimmäisen kerran Linnanmäki esiintyi Veikko Itkosen elokuvassa Silmät hämärässä (1952), jonka Linnanmäki-jakso oli kuvattu kesällä 1951. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Laulajan polku Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Kullervo ( = Tapio Kullervo Lahtinen) 1) Es. Kipparikvartetti ja Liisa Tuomi, laulu, Eero Roine, piano ja Harry Bergström, orkesterin johto (playback, viihdeorkesterisäestys), 1' 45". 2) Es. Kipparikvartetti, laulu ja Eero Roine, piano (playback, viihdeorkesterisäestys), 1' 15". Levytys: Kipparikvartetti ja Triola-yhtye; Triola T-4103, 1953. 2. "Eipä vois ihminen jolla on vatsa vaativainen - -" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. tunnistamaton Es. Olavi Virta ja "keittiöväki", laulu (playback, Olavi Virta ja naislauluyhtye, viihdeorkesterin säestys), 2' 10". 3. Mi kauneinta maailmassa Säv., san. ja sov. Harry Bergström Es. Olavi Virta, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys), 1' 20". Levytys: Olavi Virta ja yhtye; Philips PH-40016, 1952. 4. Toiveita Säv. ja sov. Harry Bergström, san. tunnistamaton 1) Es. Teijo Joutsela, laulu ja vihellys (playback, viihdeorkesterin säestys), 1' 00". 2) Es. Kipparikvartetti, laulu, Liisa Tuomi, laulu ja vihellys sekä viihdeorkesteri (playback), 1' 40". 5. Little White Duck / Pieni ankanpoikanen Säv. Bernhard Zaritsky, san. Walt Barrows, suom. Kyllikki Solanterä Es. Teijo Joutsela, laulu, ja Kauko Käyhkö, laulu ja kitara (playback), 0' 10". Levytys: Metro-tytöt ja Kipparikvartetti, joht. Harry Bergström; Tähti RW-467, 1952. 6. "Mitä sinä itket pikku mies - -" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. tunnistamaton Es. Kauko Käyhkö, laulu ja vihellys, Eero Roine, laulu ja harmonikka, Olavi Virta, laulu (playback, harmonikkasäestys), kahteen otteeseen, yht. 2' 45". 7. Valkea yö Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Kullervo ( = Tapio Kullervo Lahtinen) Es. Teijo Joutsela ja Auvo Nuotio, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys), 1' 40". Levytys: Auvo Nuotio ja Finlandia-viihdeorkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P-206, kesäkuu 1954. 8. Onnenpotku Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Liisa Kalske Es. Kipparikvartetti, laulu (playback), 1' 40". Levytys: Kipparikvartetti ja Triola-orkesteri, joht. Harry Bergström; Triola T-4060, 10.8.1952. 9. Tupaantuliaiset Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Eino Kettunen Es. Kipparikvartetti, laulu, ja Eero Roine, piano (playback, pianosäestys), l' 00". Levytys: Kipparikvartetti; Ultra U-100, Melody 100, 6.9.1952. 10. Kevät toi tullessaan Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Kullervo ( = Tapio Kullervo Lahtinen) 1) Es. Kipparikvartetti ja Varma Lahtinen, laulu, ja Eero Roine, piano (playback, pianosäestys), 0' 45". 2) Es. Kipparikvartetti ja Liisa Tuomi, laulu sekä viihdeorkesteri (playback), 2' 25". Levytys: Olavi Virta ja yhtye; Triola T-4061, 2.9. 1952. 11. "Penikkalaulu" ("Hau hau hau, koirat kaikki tänne - -") Säv. ja sov. Harry Bergström, san. tunnistamaton Es. Kipparikvartetti ja Eero Roine, laulu ja vihellys (playback, pianosäestys), 1' 50". 12. "Ambulanssi ja lääkäri tänne sukkelasti kutsukaa - -" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. tunnistamaton Es. Kipparikvartetti ja Eero Roine, laulu (playback, piano- ja viihdeyhtyesäestys), 0' 30". 13. Kipparivalssi Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Eino Kettunen 1) Es. Kipparikvartetti, laulu sekä Eero Roine, laulu ja piano (playback, Kipparikvartetti, laulu, pianon ja rytmiryhmän säestys), 2' 00". 2) Es. Kipparikvartetti ja Liisa Tuomi, laulu sekä Eero Roine, piano (playback, rytmiryhmän säestys), 1' 10". 3) Es. Kipparikvartetti, laulu (playback, viihdeorkesterin säestys), 1' 30". Levytys: Kipparikvartetti ja Triola-orkesteri, joht. Harry Bergström; Triola T-4060, 10.8. 1952. 14. Muurari / Kevät toi, kevät toi muurarin Säv. ja san. trad., sov. Harry Bergström Es. Kipparikvartetti, laulu; Kauko Käyhkö, laulu ja piano (playback, pianon ja rytmiryhmän säestys), 1' 20". Levytykset: Kipparikvartetti ja Harry Bergströmin swingtrio; Leijona T-4049, 1951. Muurarin valssi. Mieskvartetti; Sointu 1326, 26.5. 1951. 15. "Tuolla, tuolla, rosvo haa! Kiinni nyt se ottakaa - -" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Reino Helismaa Es. Kauko Käyhkö ja Auvo Nuotio, laulu sekä Eero Roine, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 15". Huomautuksia: Olavi Virta tanssii "keittiöväen" kanssa laulun numero 2 aikana; "keittiöväen" joukossa mm. Aino Angerkoski, Maiju Kuusoja, Liisa Rope ja Aino Rounioja. Mi kauneinta maailmassa laulussa (nro 3) Kauko Käyhkö ja Eero Roine yhtyvät välillä hetkittäin lauluun. Kipparivalssi (nro 14:2) jatkuu taustamusiikissa viihdeorkesterin esittämänä (off), 1' 00". Olavi Virta laulaa (100 %) Die Mädis, die Mädis, die Mädis von Chantant / Ne naiset, ne naiset, ne naiset varieteen operetista Die Csárdásfürstin / Mustalaisruhtinatar, säv. Emmerich Kálmán, san. Leo Stein ja Béla Jenbach, suom. Jalmari Finne, 0' 05". Kauko Käyhkö esittää puhelauluna "Ai kun kovasti kirvelee - -" (playback), 0' 10". Kipparikvartettiin kuuluivat Auvo Nuotio, Olavi Virta, Teijo Joutsela ja Kauko Käyhkö. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |