Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla
Uuno Turhapuron nuoruus maaseudulla (käsikirjoituksessa käytetty nimi)
Finna-arvio
Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla
Pertti Melasniemen ohjaamassa ja Spede Pasasen käsikirjoittamassa farssissa Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla (1990) selviää kuinka nimihenkilön isä Hugo Turhapuro (Olavi Ahonen) löytää parikin äitikandidaattia tulevalle pojalleen. 18-vuotiaana Uuno (Vesa-Matti Loiri) ryhtyy isänsä toivomuksesta etsimään tyttöystävää, vaikkei ole päässyt vielä ala-asteen toista luokkaa pidemmälle.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||
29.5. - 21.6.1990 (kuvausilmoitukset) - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||
"Tuntuu kuin osa lapsuutta kuolisi pois", murehti Petri Kemppinen (Helsingin Sanomat 25.8.1990). "Uuno Turhapuro vetelee nimittäin ilmiselvästi viimeisiä hengenvetojaan. Elokuvasäätiön vihdoin tukema Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla [- -] on todellista kurjuuden maksimointia, kurjempi kuin huonoin omarahoitteinen Turhapuro 17 vuotta sitten alkaneella uunojen taipaleella. [- -] Tekijäkaarti tuntuu perin väsähtäneeltä. Edes tyypeistä ei viitsitä pitää kiinni." Sakari Toiviaisen (Ilta-Sanomat 31.8.1990) mielestä uusi Turhapuro-elokuva "ei ole vähemmän altis arvostelulle kuin aikaisemmatkaan: sitä on helppo moittia alkeelliseksi, mauttomaksi, dramaturgisesti ontuvaksi, lapsellisten, kaksimielisten ja miessovinististen vitsien kavalkadiksi. Tämä teoriasta, joka painaa vähän sen rinnalla, naurattaako komediaksi tarkoitettu elokuva vai ei. Itse en taaskaan kokenut oloani mitenkään ikäväksi: näköjään samoille asioille ja hahmoille voi nauraa yhä uudelleen, kun mitään naurettavampaakaan ei ole tarjolla. Ei kai komediassa muita sääntöjä ole." Sauli Pesonen (Kaleva 28.8.1990) katsoi, että näyttelijä Vesa-Matti Loirin ja nuoren Uuno Turhapuron "ikäero ei toimi edes vitsinä. Toisaalta Uunosta on muodostunut Loirille sellainen bravuuri, että aletaan mennä jo maneerin puolelle: Ilmaisuun on iskostunut pahoja kliseitä, etenkin verbaalikomiikan alueella. Muista vakiohahmoistaan Loiri marssittaa valkokankaalle Tyynen, joka on hänen vastenmielisimpiä luomuksiaan stadin kundi Auvon ohella." Martti Lahti (Filmihullu 6/1990) harmitteli, että Uunosta tulee elokuvassa "maaseutuelokuvien tradition uhri, jolloin hän ei ole mitään vastaan vaan hukkaa oman logiikkansa metsän siimekseen. Selvin esimerkki tästä lienee Uunon asenne ryötä (joka tunnetaan Uunon ulkopuolisessa maailmassa myös työnä) vastaan. Aikaisemmin Uuno joutui perustelemaan 'laiskuutensa', siis aktiivisen työn välttämisen, mitä monisanaisimmin ja omaperäisimmin loogisin päättelyketjuin; nyt sen sijaan Uunon laiskuus on pikemminkin suomalaisen maaseutuelokuvan passiivista lapatossu- tai renkilaiskuutta. Tähän liittyen nuori Uuno on aikaisempaa passiivisempi, välillä melkeinpä ympäristönsä avuton uhri." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||
Kun 11 ensimmäistä Turhapuro-elokuvaa ohjannut Ere Kokkonen 1980-luvun lopulla tilapäisesti vetäytyi Spede-tuotannoista, Spede Pasanen jatkoi hänen työtään Turhapuro-käsikirjoittajana ja -ohjaajana. Vuonna 1988 Hannu Seikkula ohjasi Tupla-Uunon ja välivuoden jälkeen Pertti Melasniemi elokuvan Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla, joka oli kaikkiaan 14. Turhapuro-elokuva ja Melasniemen ensimmäinen pitkän elokuvan ohjaustyö. Melasniemi (s. 1947) oli näytellyt miespääosaa elokuvissa Miljoonaliiga (1968), Kesyttömät veljekset (1969), Bensaa suonissa (1970) ja Laulu tulipunaisesta kukasta (1971) ja työskennellyt sittemmin Mainos-TV:n ohjaajana mm. sarjassa Hyvät herrat. Vuoden 1990 Turhapuro-elokuvaan saatiin elokuvasäätiön käsikirjoitus- ja tuotantotukea. Kuvausvaiheessa tuottaja-käsikirjoittaja Spede Pasanen oli täynnä intoa ja uusia suunnitelmia: "Uunon teossa on nyt uutta potkua. En ole koskaan ollut yhtä innostunut tekemään elokuvaa kuin nyt. [- -] Nyt kun elokuvasäätiön kanssa on saatu asiat kuntoon, tuntuu tekeminen mielekkäältä." (Ilta-Sanomat 16.6.1990). Uutta Turhapuro-elokuvaa mainostettiin seuraavin vinkein: "Lopultakin selviää: Millainen Uuno oli koulussa? Oliko Tyyne Uunon äiti? Miten Uuno sai seksiopetusta? Millainen oli Uunon eka känni? Uunon kaikki toilailut 17-vuotiaana. Ja lisäksi ynnä muuta hah hah hah... Jos ei naurata niin rahat takaisin." Kaikesta huolimatta Turhapuron yleisönsuosion laskusuuntaus jatkui: Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla sai 233 485 katsojaa eli hieman vähemmän kuin Tupla-Uuno - silti ylivoimaisesti eniten vuoden 1990 kotimaisista uutuuksista. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||
1. Uuno Turhapuro Säv. Jaakko Salo 1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 0' 40". 2) Irina Milan, kuiskaus, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 0' 30". Levytys: Vesa-Matti Loiri ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 903 ja SLP 591, 24.7.1973. 2. Flygare-valsen / Lentäjän valssi Säv. Jules Sylvain, sov. Jaakko Salo, san. elokuvassa Spede Pasanen Es. Vesa-Matti Loiri, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (playback), 0' 25". Huomautuksia: Uuno Turhapuro -teema toistuu taustamusiikissa. Jaakko Salon kantrivaikutteisella taustamusiikilla on yhtäläisyyksiä elokuvan Uuno Turhapuro muuttaa maalle musiikin kanssa. Taustamusiikissa kuullaan muistumia sävelmistä Old MacDonald Had a Farm / Piippolan vaarin talo (säv. trad. englantilainen), Frosty the Snowman / Kuuraparta (säv. Steve Nelson - Jack Rollins), James Bond Theme (säv. John Barry), Czárdás (säv. Vittorio Monti) sekä Johann Strauss nuoremman valsseista. Vesa-Matti Loiri lallattaa orkesterin säestyksellä Henry Mancinin sävelmää The Pink Panther Theme (playback), 0' 35", sekä laulaa alkua laulusta Isänmaalle (säv. Jean Sibelius, san. Paavo Cajander), (100 %), 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|