Magneettimies
Magnetmannen (ruotsinkielinen nimi)
The Magnetic Man (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Magneettimies
Arto Halosen ohjaama ja käsikirjoittama Magneettimies (2009) on dokumenttielokuva muusikko Pekka Strengistä. Haastatteluiden pohjalle rakentuva elokuva kertoo nuorena kuolleen lauluntekijän musiikista ja sen vaikutuksesta useiden ihmisten ajattelun ja elämänsuunnan kehittymiseen.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S* |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Esiintyjät
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
2008-2009 |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
”Arto Halosen Magneettimies-elokuva jos mikä on kulttuuriteko”, totesi heti aluksi Leena Virtanen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 42/2009), jonka mielestä Pekka Strengin henkilökuva myös ”riisuu hienovaraisesti sitä mystiikkaa, joka on vuosikymmenten kuluessa kasaantunut Strengin ympärille. Hän näyttäytyy lahjakkaana ja yllättävän määrätietoisena taiteilijana.” Ohjaajan omasta tarinasta Virtanen olisi tinkinyt, niin kiinnostava kuin se olikin. ”Kiinnostuksen kohde on kuitenkin vain ja ainoastaan Pekka Streng itse. Dokumentin kuvauksessa on haettu hempeää ja pehmeää estetiikkaa, mikä tietysti sopii tähän aiheeseen, sillä 1970-luvulla miehetkin olivat feminiinisiä.” Antti Lähde (Aamulehti 16.10.2009) arvioi Halosen onnistuneen kiinnostavan aiheensa käsittelyssä. ”Vaikka elokuvan kaikki palaset, kuten tarinat postuumin Unen maa -albumin studiosessioista tai Strengin musiikista innoittuneesta teinitytöstä, eivät aivan kohdalleen loksahdakaan, Magneettimies on muutakin kuin kulttuuriteko. Dokumentti on kohteensa näköinen, ja sen merkitys tekijälleen välittyy myös katsojalle.” Anssi Junton (Kaleva 6.11.2009) mielestä Streng-fani Halonen kertoi tarinan kauniisti. ”Vaikka hän antaa paljon tilaa musiikille ja teksteille, elokuva pitää hyvin rytminsä ja ryhtinsä. Kertojaääneksi Strengin kirjeitä, runoja ja tekstejä lukemaan Olavi Uusivirta on oivallinen valinta.” ”Elokuva etenee luontevasti elämänvaiheita seuraamalla. Teemat nousevat esiin kuin itsestään, ja kertojina ovat kunkin vaiheen tärkeät ja läheiset ihmiset”, kuvaili Raimo Turunen (Karjalainen 16.10.2009) aistien Magneettimiehessä aitouden ja rehellisyyden ilmapiirin. Tuloksena oli ”täyteläinen, monitahoinen ja poikkeuksellisen henkistynyt elokuva, joka vahvistaa luottamusta dokumenttielokuvan voimaan maailman ja todellisuuden hahmottamisessa – ei ainoastaan raportoijana ja taltioijana vaan myös taidemuotona, näkemisen ja tulkitsemisen välineenä.” ”Halonen ei ole musiikkitieteilijä”, huomautti Jarno Lindemark (Etelä-Suomen Sanomat 17.10.2009). ”Hän ei kerro levyntekoprosesseista eikä edes muistuta Strengin yhteydestä Tasavallan Presidentti -yhtyeeseen tai hänen vaikutuksestaan progen kehitykseen Suomessa. Sen sijaan ohjaajaa kiinnostaa Strengin herkkyys.” Lindemark näki Strengin hauraudessa yhtäläisyyksiä runoilija Leif Färdingiin. ”Halosen dokumentti ei ole mestariteos, mutta se on syntynyt tarpeesta etsiä ja välittää sielunveljeyden kokemus. [- -] Samasta puhdistavasta voimasta puhuvat dokumentin kaikki Streng-fanit, nuoret ja vanhat. Strengin vaikutuksesta kielii jo dokumentti itsessään, sillä Halonen on tehnyt siitä ’strengmäisen’ kehystämällä haastatteluja lukuisilla luontokuvilla. Ilmapiiri on hauras ja samalla valoisa.” ”Magneettimies heijastelee hienostuneesti Strengin sisäistä maailmaa ja hänen laulujensa luonnonmystiikkaa”, koki myös Tuomo Karhu (Turun Sanomat 16.10.2009). ”Lauluntekijän pimeämpään puoleen viittaavasta nimestään huolimatta elokuva ammentaa enimmäkseen Kesämaan värikkäitä perhosia vilisevästä mikrokosmoksesta. Hyvä niin, sillä syvissä vesissä liikkuessaankin Strengin musiikkia leimaa usko ihmiseen ja elämään.” Elämäkertaelokuvaksi Magneettimies oli Karhun mielestä jopa turhauttavan viitteellinen. ”Parhaiten Halosen elokuva toimii Strengin elokuvallisena rinnakkais- ja näköisteoksena. Salaperäinen kerrontatyyli on omiaan kuvaamaan Strengin poikkeuksellisen korostunutta sisäistä maailmaa – ja siinä ohessa hankkimaan uusia ystäviä Strengin musiikille.” |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Elokuvaohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja-leikkaaja Arto Halonen (s. 1964) tunnetaan mm. dokumenttielokuvistaan Karmapa – Jumaluuden kaksi tietä (1998), joka kertoi Tiibetin kohtalosta Kiinan vallan alla, Taivasta vasten (2000), Kuuban valloittajat (2004) ja Pavlovin koirat (2005). Hänen elokuvansa Pyhän kirjan varjo (2007) käsitteli Turkmenistanin diktatuuria. Halosen ohjaamia henkilödokumentteja ovat mm. aitajuoksija Arto Bryggaresta kertova Valo varjon takana (1991) ja nyrkkeilijä Tarmo Uusivirrasta kertova Ringside (1992). Hän sai kunniapalkinnon merkittävästä työstä dokumenttielokuvataiteen kehittäjänä Thessalonikin dokumenttielokuvafestivaalilla 2008. Halonen teki seuraavan elokuvansa Magneettimies (2009) suomalaisen rockmusiikin edelläkävijästä, lauluntekijä Pekka Strengistä. Myrskylästä lähtöisin oleva Pekka Valter Mattias Streng (1948-1975) oli opiskellut Mikkelissä nuoriso-ohjaajaksi ja aloittanut toimittajaopinnot Tampereen yliopistossa. Hän oli taiteellinen monilahjakkuus, mukana Ylioppilasteatterissa ja teki Yleisradiolle lastenkuunnelmia. Strengin ensimmäinen julkaistu sävellys on Ellipsi-yhtyeen vuonna 1969 levyttämä, Tove Janssonin tekstiin sävelletty Pieni juhlija. Vuonna 1970 ilmestyi Strengin ensimmäinen oma LP-levy, Tasavallan Presidentti -yhtyeen kanssa Love Recordsille levytetty albumi Magneettimiehen kuolema. Vuonna 1972 valmistui Strengin toinen albumi Kesämaa, jossa oli mukana lukuisia nimekkäitä helsinkiläismuusikoita. Streng menehtyi huhtikuussa 1975 sarkoomaan vain 26-vuotiaana. Helsingin Sanomien 16.10.2009 haastattelun mukaan Halonen otti vuonna 2006 yhteyttä Pekan ainoaan lapseen Joonia Strengiin. Tämä kertoi haastattelussa, että hänellä on erilaisia demonauhoja isänsä julkaisemattomasta tuotannosta. Halonen otti yhteyttä muusikko Hasse Walliin, joka kehotti lähestymään levy-yhtiö EMI:ä. Strengiä uraa kunnioittavan levyn tuottajaksi tuli tribuuttiprojekteistaan tunnettu Jukka Hakoköngäs. Ensimmäinen suuri työ oli nauhojen puhdistaminen kaikesta ylimääräisestä, niin että jäljelle jäivät vain Pekka Strengin laulu ja kitara. Sen jälkeen Hakoköngäs ja Olympia-orkesterin muusikot soittivat päälle muut instrumentit. Syntyi tribuuttialbumi Unen maa (2009). Pekka Strengin musiikki löydettiin uudelleen ja hän on noussut kulttihahmoksi. Halonen toivoi Lapin Kansan haastattelussa 16.10.2009 uusien sukupolvien löytävän Strengin syvällisen ja sisäisesti viisaan musiikin: ”Strengin musiikki ei ole aikaan sidottua. Vaikka moniin sanoituksiin ja muihin teksteihin liittyy tietty naivismi, silti hän puhui asioista sellaisella tietämyksen äänellä, jota on vaikea sivuuttaa.” Halonen etsii vastausta myös kysymykseen, minkälainen Pekka Streng oli ihmisenä. Elokuvassa ovat äänessä Strengin sukulaiset, ystävät sekä ihmiset, joiden elämään ja ajatteluun lauluntekijän musiikki on jättänyt jäljen. Puheenvuoron saavat esimerkiksi Strengin kappaleita 2000-luvulla levyttänyt serkun tytär Emma Salokoski ja teatteriohjaaja Juha Hurme. Seuraavaksi Arto Halonen teki näytelmäelokuvan Prinsessa (2010). Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2014 |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
Gilgames Säv. & san. Pekka Streng Gilgameš-eepoksen mukaan © Love Records Kaukana Säv. & san. Pekka Streng Sov. Pekka Streng & Hasse Walli © Love Records Auringon lapsi Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Olen eläin Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Makea Sandra Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Pitkä kieli Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Takaisin virtaan Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Puutarhassa Säv. & san. Pekka Streng Sov. Hasse Walli © Love Records Perhonen Säv. Pekka Streng San. tsekk. lastenruno, suom. Eeva-Liisa Manner Sov. Hasse Walli © Love Records Kylmä kaupunki Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Pelle Säv. & san. Pekka Streng Sammakko Sim Säv. & san. Pekka Streng Sov. Jukka Hakoköngäs & Olympia-orkesteri Suruperhonen Säv. Pekka Streng San. Arja Kanerva Sov. Jukka Hakoköngäs & Olympia-orkesteri Sinua ikävöin Säv. & san. Pekka Streng Luumupuupoika Säv. & san. Pekka Streng Sov. Jukka Hakoköngäs & Olympia-orkesteri Kanttorinpoika Max Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Keijut Säv. & san. Pekka Streng Sov. Jukka Hakoköngäs & Olympia-orkesteri Sisältäni portin löysin Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Olen erilainen Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Matkalaulu Säv. & san. Pekka Streng Sov. Pekka Streng & Hasse Walli © Love Records Olet onnellinen Säv. & san. Pekka Streng Roope Hattu Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Emmauslaulu Säv. & san. Pekka Streng Mutta minä lähden Säv. Pekka Streng San. Semjon Kirsanov, suom. Markku Lahtela © Love Records Ahnehtiva Kud Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Sinä aamuna Säv. Pekka Streng San. Arja Kanerva Sov. Jukka Hakoköngäs & Olympia-orkesteri Katsele yössä Säv. & san. Pekka Streng © Love Records Muumipeikon tassuttelu Säv. & san. Pekka Streng Sov. Jukka Hakoköngäs & Olympia-orkesteri Puutarhassa Esittäjä Emma Salokoski & Olympia-orkesteri Sisältäni portin löysin Esittäjät Vesa-Matti Loiri Eero Raittinen Ritva Oksanen & Pedro Hietanen Outi Popp, Paavo Kerosuo ja Jiri Kuronen Lasse Aitokari, Sami Lamppu ja Pilvi Hämäläinen Katsele yössä Esittäjät Olavi Uusivirta Jarkko Martikainen Kärtsy Hatakka Pauli Hanhiniemi Emma Salokoski |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Sergei Kuprijanov, Terjo Aaltonen, Vesa Aaltonen, Olli Ahvenlahti, Mercedes Alva, Pia Andell, Jukka Anttalainen, Anne Anttila, Jouko Asuja, Elviira Davidow, Otto Donner, Pete Eklund, Ian Fenton, Svante Forsbäck, Károly Garam, Måns Groundstroem, Pekka Gröhn, Miia Haavisto, Olli Haavisto, Caj Haglund, Kari Hakala, Gabi Hakanen, Jari Halenius, Janne Hallenberg, Markku Heikkinen, Kimmo Helistö, Hilkka ja Eino Jaatinen, Jaakko Kaarala, Marjatta Kaarala, Titta Karakorpi, Ulla Karjalainen, Hannele Karvonen, Hannu Kittelä, Eero Koivistoinen, Wemppa Koivumäki, Terhi Kokkonen, Jarmo Kortelainen, Markku Koskinen, Pietari Koskinen, Suonna Kononen, Tuuli Kuittinen, Kalevi Laaksonen, Pentti ja Eve Laitinen, Maiju Lanamäki, Ilkka Lehtinen, J. Lehtinen, Matti Lempinen, Mauri Lepäntalo, Markku Lievonen, Dave Lindholm, Janne Louhivuori, Rauno Merisaari, Pelle Miljoona, Hannu Nuotio, Marja Nurmiköngäs, Juha Ollilla, Maija Paju, Alvaro Pardo, Juho Paukkunen, Ari Paunonen, Pirkko Pelkonen, Hannu Peltonen, Sini Perho, Hannu Pikkarainen, Jaire Pätäri, Mauri Rautiainen, Reetta Ristimäki, Esko Rosnell, Jani Rossi, Jukka Ruohomäki, Raimo Saari, Antti Seppä, Ritva Silfverberg, Inkeri Suomalainen, Kari Suomalainen, Maarit Suomalainen, Anne Streng, Simo Tamminen, Liisa Tirronen, Jukka Tolonen, Jan Trygg, Päivi Varrio, Tatu Varrio, Rainer Vento, Tauno Väinölä, Mari Wainio, Hasse Walli, Raija Weckman, Juha-Veli Äkräs, Jarmo Saari, Anssi Nykänen, Jarno T. Karjalainen, Pepa Päivinen, Mongo Aaltonen, Laura Närhi, Krista Kosonen, Ville Leinonen, Janne Lastumäki, Pekko Käppi, Lari Aaltonen, Juhani Merimaa, Hannele Pellinen, J Salonen, Eero Lämsä, Heikki Iso-Ahola, Pekka Olava, Pekka Görman, Helena Mielonen, Samuel Aaltonen, Aleksi Autio, Toni Kauhanen, Aaro Kurkela, Kalle Ojanen, Jaakko Rautio, Mika Ruhberg, Emma Salomaa, Renna Sore, Niklas Sädekoski, Lauri Tuovinen, Otso Vartiainen<br /><br />Mika, Anu, Peik, Paul, Patrik ja Peter Blomqvist<br />Paukkumaissi – Tytti Metsä ja Seppo Lampi<br />22–Pistepirkko - Asko Keränen, PK Keränen ja Espe Haverinen<br /><br />Oy Filmfotograferna Ab, Valofirma Cine Light Rental / Tazu Ovaska ja Jukki Tuuri, P. Mutasen Elokuvakonepaja, Vihdin Kunnankirjasto, Vihdin Lukio, Jorma Sairanen / Mtv Oy, Tavastia Klubi, Järvenpää talon Sibelius-sali, Lost & Found, Helsingin Juhlaviikkojen Huvila-Teltta 2007, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, Helsingin Energia, Hanasaari, Hoivakoti Tilkka, Torni Ateljee Bar |
||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
Arkistovalokuvat ja -kirjeet: Atte Blom, Otto Donner, Berit Elfving, Sinikka Haapanen, Tapio Holopainen, Juha Hurme, Irmeli Isomäki, Hilkka Jaatinen, Martti Kapanen, Tapio Korjus, Pentti Laitinen, Sonja Lehto, Jukka Lindfors, Calle Lindholm, Juuso Salokoski, Keijo Siekkinen, Jori Sivonen, Lasse Streng, Matti Streng, Inkeri Suomalainen, Vilho Sääksjärvi, Simo Tamminen, Marjut Valakivi, Arto Halonen Suomen laivahistoriallinen yhdistys ry / Bengt Sjöströmin kokoelma Arkistomateriaali: Timo Heimonen / Suomen Nuoriso-opisto Kansallinen audiovisuaalinen arkisto MTV Oy YLE Arto Halonen |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|