Aatamin puvussa - ja vähän Eevankin...
I Adams kläder - och lite i Evas... (ruotsinkielinen nimi)
Dressed Like Adam and a Little Like Eve, Too (englanninkielinen käännösnimi)
Vetu comme Adam et un peu comme Eve (ranskankielinen käännösnimi)
Nicht nur im Adamskostum (saksankielinen käännösnimi)
Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (televisioesityksessä käytetty nimi)
Finna-arvio
Aatamin puvussa - ja vähän Eevankin...
Ossi Elstelän ohjaama komedia Aatamin puvussa - ja vähän Eevankin... (1940) pohjautuu Agapetuksen romaaniin. Proviisori Himasen (Tauno Palo) ja luutnantti Paavo Kehkosen (Leo Lähteenmäki) loma muuttuu painajaiseksi, kun he ottavat veneensä kyytiin työhönsä kiirehtivän asemapäällikkö Viirimäen (Jalmari Rinne). Moottori sammuu, vene ajautuu karille ja kaverukset saareen ilman vaatteitaan. Seikkailun aikana Himanen ehtii tutustua naisena esiintyen nimismiehen tyttäreen Alliin (Sirkka Sipilä), mutta yhteensattumien ja väärinkäsitysten seurauksena miehet päätyvät selliin, kun kutakin vuorollaan epäillään vankikarkuri Vikströmiksi (Yrjö Tuominen).
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Elannon Voimisteluseura Iskun jäseniä (naisvoimistelijat) ,
Elannon Voimisteluseura Iskun jäseniä (naisvoimistelijat)Hae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kuljetusliike Hakonen (kuljetukset)<br />Aino Virtanen, Ida Karjalainen (muonitus)<br />J.O. Esti (mainokset, kangasmainoksia, ikkunamainoksia)<br />Frans Bäckström (nuottien puhtaaksikirjoitus)
Kuljetusliike Hakonen (kuljetukset)<br />Aino Virtanen, Ida Karjalainen (muonitus)<br />J.O. Esti (mainokset, kangasmainoksia, ikkunamainoksia)<br />Frans Bäckström (nuottien puhtaaksikirjoitus)Hae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Kesä 1939, kesä 1940 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
"Mikään 'tapaus' ei Aatamin puvussa ole, eikä sitä liene sellaiseksi tarkoitettukaan, mutta se täyttää varmasti erinomaisesti tarkoituksensa mainiona kassakappaleena ja alusta loppuun saakka vauhdikkaana yleisön naurattajana", kiteytti S. L. (Uusi Suomi 19.8.1940) kritiikin valtalinjaa noudattelevan arvionsa Agapetuksen suositun aiheen toisesta elokuvaversiosta. "Tämä uutuus on muutamissa suhteissa mielenkiintoinen", koki Martinus (Helsingin Sanomat 19.8.1940). "Sen toiminta on jo sen vuoksi, että se on farssi, ripeätä ja reipasotteista. Mutta tätä todettaessa kiintyy huomio alusta pitäen siihen, miten elastisesti elokuvan tapahtumat seuraavat toisiaan ilman hajottavia katkoja, jotka saattavat yleensä hyvissäkin elokuvissa muodostua haukotustauoiksi. Tässä suhteessa p.o. elokuva on suomalaiseksi positiivinen. Toinen huomio, joka jää ehkä katsojan voimakkaimmaksi loppuvaikutelmaksi, on se, että on löydetty käsittelytyyli, joka vastaa suomalaista kansanluonnetta ja huumorintajua. Sitä todistanee se yhtämittainen nauru, joka puhkesi suomalaisen huvinäytelmän katsomossa. Tuskinpa yhdeltäkään katsojalta jäi myöskään huomaamatta se aivan ranskalaista tasoa oleva hienous ja luonnollisuus, jolla useat ehkä arkaluontoisina pidettävät kohtaukset esitettiin." "Det är väl så att det finska folkets intresse för den grövre komiken måste tillfredställas", ajatteli puolestaan B-s (Greta Brotherus, Svenska Pressen 19.8.1940). "Och för all del, det är den gärna unnat. Varför Suomen Filmiteollisuus emellertid envisas med att kalla filmen komedi, när den är renodlad fars, är däremot svårare att begripa. Men låt gå för det med! Regissören - Ossi Elstelä - har tagit med anmärkningsvärt lätt hand på de olika faserna i händelseförloppet och skickligt unvikit alla de osmakligheter som ligger så snubblande nära till hands, när tre karlar springer omkring nakna och en i kalsongerna en hel film igenom." "Hauska ja aistikas kotimainen filmiuutuus", otsikoi E. P. (Eila Paischeff, Ilta-Sanomat 20.8.1940) ja perusteli: "Ohjauksen ansiosta [- -] kertomus etenee eheästi ja vauhdikkaasti, niin että hauska juttu tuntuu - kuten tarkoitus lieneekin pikemmin kuin päinvastoin - loppuvan liiankin pian." "Nisse Hirnin käsikirjoitus on kieltämättä onnistunut", kiitti -tt- (Hämeen Sanomat 3.9.1940), "ja vauhtia on kauttaaltaan aivan huimasti, kuten eloisassa farssissa pitääkin. Toiminnaltaan Aatamin puvussa ja vähän Eevankin lieneekin suomalaisista elokuvista vauhdikkain, ja koomillisia kohtauksia on aivan kukkuramitoin. Elokuvafarssi on rakenteeltaan hyvin onnistunut ja täyttää hyvin sille asetettavat vaatimukset." Näyttelijöistä keräsi Tauno Palo useimmat erikoismaininnat. "Näyttelijöistä on ensimmäisenä mainittava Tauno Palo, jonka varassa koko elokuvan melkein voi sanoa olevan", yltyi S. L. "varsinkin hänen mimiikkansa oli verraton, hän keksi alituisesti uusia ilmeitä ja korostuksia todistaen vielä kerran, miten mainio hän on myös koomillisena näyttelijänä." "Hän on niin verraton, että pahantuulisinkin on pakoitettu nauramaan", säesti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 20.9.1940). "Kun hän kulkee kukikas naisenkolttu yllään, keikauttaa päätään ja yrittää muutenkin kanamaisella esiintymisellään antaa uskottavan kuvan naisesta, niin se on lystiä. Erikoisesti jäi mieleeni, kun kamera kuvasi hänet takaapäin hänen ottaessaan ensimmäisiä 'naisellisia' askeleitaan. Sellaista hyväntuulista ja vapaata esitystä toivoisi näkevänsä enemmän meikäläisissä komedioissa." Vuonna 1992 vastaanotto oli vähemmän innostunut. "Elstelän yli-ilmehtivä farssi", kirjoitti Antti Lindqvist (Katso 35/1992), "etenee varsin vaivattomasti puskahuumorin kapealla saralla ja käyttää uuvuksiin asti toistoa keinonaan etenkin putkakohtauksissa. Kaikenlaisiin navanalaisuuksiin tottuneelle nykykatsojalle elokuvan nakuilut ja dragshowt ovat kovin varovaisia, mutta aikoinaan ne herättivät melkoista kohua ja suosiota." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Aatamin puvussa - ja vähän Eevankin... (1940) perustuu Agapetuksen (Yrjö Soinin) samannimiseen humoristiseen romaaniin vuodelta 1928, joka oli ensi kerran muutettu elokuvaksi jo vuonna 1931, ohjaajana Jaakko Korhonen. Kolmannen elokuvasovituksen tuotti 1959 länsisaksalainen Filmaufbau-yhtiö, ohjaajana Franz M. Lang. Neljännen, väriversion, ohjasi Matti Kassila vuonna 1971 Fennada-Filmi Oy:lle. Toisessa filmatisoinnissa ohjaajana debytoi SF:n studiopäällikkö Ossi Elstelä. Kuvaukset aloitettiin kesällä 1939, mutta studiokuvat jäivät ottamatta syksyn 1939 poikkeusolojen vuoksi. Lisäksi toinen miespääosan esittäjä Kaarlo Angerkoski kuoli 1.10.1939, jonka johdosta osa ulkokuvista oli seuraavana kesänä uusittava. Kaarlo Angerkosken paikalle kiinnitettiin Tauno Palo. Myös kuvaaja vaihtui Marius Raichista Kalle Peronkoskeksi; hänelläkin kyseessä oli ensimmäinen työ A-kuvaajana. Kuvausvaiheista Ossi Elstelä raportoi SF:n lehdistötiedotteessa (SFU 3/1940) seuraavaan tapaan: "Ei missään ole tapahtunut enemmän kommelluksia kuin juuri tätä elokuvaa tehdessä. Seitsemän henkilöä kuoli, kolme sotaa syttyi, valtioita meni nurin yksi toisensa perään, näyttelijät vietiin kertausharjoituksiin, pääosan esittäjä vaihtui kesken kaiken jne. jne. Me emme piitanneet mistään, mutta kun sitten Tauno Palo vietiin sotaan, niin me vähän hiljensimme tahtia, ja kun minun vuoroni oli lähteä väkeen, niin me jätimme työn lepäämään. Mutta kun uudesta rajasta oli sovittu naapurin kanssa, niin me sen kuin taas filmaamaan ja valmis siitä tuli väkisin." Ossi Elstelä on lisännyt elokuvan alkuun lyhyen laulujakson sekä korostanut tarinan farssinomaisia piirteitä. Niin ikään Tauno Palon putkassa esittämä "Vangin laulu" on otettu mukaan vasta käsikirjoituksen monistamisen jälkeen. Sirkka Sipilän yöllinen voimistelujakso edusti suomalaisen elokuvan siihen asti rohkeinta naispuolista alastomuutta. Vilho Vikströmiä esittävä Yrjö Tuominen oli ollut mukana jo vuoden 1931 versiossa, silloin Kehkosen roolissa. Martti Similä sävelsi musiikin myös vuonna 1931. Elokuvan yleisömenestys kuului vuoden 1940 kärkipäähän. Vuoden 1945 loppuun mennessä kertyi maksaneita katselijoita 495 369 henkeä, joista aikuisia 407 344 ja alennuslippulaisia 88 025. Tuottajan osuus pääsylipputuloista oli vuoden 1949 loppuun mennessä 2 155 305 markkaa. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Alkusoitto Säv. ja sov. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off, alkutekstit), 2' 00". 2. "Kahden pojan laulu" ("Täss' on meitä poikia - -") Säv. ja sov. Martti Similä, san. Kerttu Mustonen 1) Es. Tauno Palo ja Leo Lähteenmäki, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), kahteen kertaan, yht. 1' 20". 2) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 3. Vem kan segla utan vind / Ken voi tyynessä seilata / Hiljaa juuri kuin lammen laine Säv. ja san. trad. Es. Tauno Palo, laulu, ja Leo Lähteenmäki, rallatus (100 %), 0' 30". 4. Oolannin sota Säv. ja san. trad. Es. Tauno Palo, laulu (100 %), 0' 05". 5. Ej uhnjom / Volgan lautturien laulu Säv. ja san. trad. venäläinen Es. Tauno Palo, laulu, ja Leo Lähteenmäki, rallatus (100 %), 0' 10". 6. Kukkuu kukkuu Säv. ja san. trad. Es. Tauno Palo, laulu (100 %), 0' 05". 7. "Meill' on hauskaa, hauskaa - -" Säv. ja sov. Martti Similä, san. Kerttu Mustonen Es. Sirkka Sipilä ja "voimistelijattaret", huutelu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 2' 25". 8. Balladi Rosvo-Roopesta / Rosvo-Roope Säv. trad. Helsingin Teatteriorkesteri (off), kolmeen kertaan, yht. 2' 35". 9. Oi kallis kotimaa Säv. ja san. trad. Es. Tauno Palo, laulu (100 %), 0' 05". 10. Kallavesj ("Yksinäin, yksinäin - -") Säv. trad., san. elokuvassa Es. Irja Kuusla, laulu (100 %), 0' 05". 11. "Vangin laulu" ("Sun silmies' loistetta - -") Säv. ja sov. Martti Similä, san. Kerttu Mustonen Es. Tauno Palo, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 20". 12. Loppusoitto Säv. ja sov. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off, lopputeksti), 1' 25". Huomautuksia: "Kahden pojan laulu" (nro 2) ja "Vangin laulu" (nro 11) toistuvat muunneltunakin taustamusiikissa ja ovat aiheina Alkusoitossa ja Loppusoitossa, joissa on myös muita taustamusiikin teemoja. Balladi Rosvo-Roopesta (nro 8) liittyy Yrjö Tuomisen esiintymiseen. Leo Lähteenmäki lauleskelee putkassa (100 %), 0' 10". - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |