Haku

Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta

Vera - zigenerskan (ruotsinkielinen nimi)
Beautiful Vera (englanninkielinen käännösnimi)
Veera la Belle (saksankielinen käännösnimi)
Die Schöne Vera (saksankielinen käännösnimi)
Kaunis Veera (työnimi)
Saimaan ballaadi (työnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta

Ville Salmisen ohjaama musiikkipitoinen komedia Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950) perustuu Tatu Pekkarisen aiheeseen. Tervahöyry Prinsessa Armada matkaa pitkin Saimaata Pietariin ja takaisin Venäjän vallan vuosina. Laivan miehistö (Kalle Viherpuu, Väinö Luutonen, Uuno Laakso, Hannes Häyrinen, Olavi Virta) kyllästyy hienostelevaan kahvinkeittäjäänsä (Tuija Halonen) ja ottaa tilalle romanityttö Veeran (Assi Nortia), joka on paennut vanhempiensa (Elna Hellman, Eero Roine) järjestämää avioliittoa. Paluumatkalla laivaan ilmestyy salaperäisiä matkustajia, mm. tsaarin armeijan pakosalla oleva suomalainen upseeri Richard (Rolf Labbart).

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Muut tekijät
Osmo Harkimo, kuvaaja
Armas Vallasvuo, leikkaaja
Yrjö Saari, ääni
Harry Bergström, musiikki
Ville Salminen, lavastaja
Olavi Suominen, naamiointi
Siviä Friskberg, kampaaja
Kaarlo Hiltunen, tanssit
Maunu Kurkvaara, järjestäjä (ohjaajan apulainen)
Torsti Ahonlinna, järjestäjä
Suomen Filmiteollisuus SF Oy, levittäjä
Yleisradio / Tallennepalvelu, levittäjä
Videofirma Makuuni, levittäjä
Finnkino Oy, levittäjä
VLMedia Oy, levittäjä
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia: K. Aaltonen, Torsti Ahonlinna, R. Ahtiainen, Waldemar Baronin, Ingmar Englund, Hugo Huttunen, Armas Jokio, A. Kopra, Suoma Kouma, Airi Laurila, V. Lugas, O. Maidell, Erik Mattson, Auvo Nuotio, Oiva Ollikkala, Uno Onkinen, Ivan Putilin, E.K. Pietikäinen, Rajala, Toivo Sahlström, Toivo Sainio, Lasse Saxelin, Matti Tatti (Lähde: SKF 4)
Kreditoimattomat
T. J. Särkkä, tuottaja
Ville Salminen, käsikirjoittaja
Toivo Särkkä, käsikirjoittaja
Alf Salin, studiopäällikkö
Mirjam Joutsen, kuvaussihteeri
Anna-Liisa Jokela, kuvaussihteeri
Pentti Valkeala, b-kuvaaja
Olavi Tuomi, kamera-assistentti
Heimo Karppinen, kuvausryhmän jäsen
Erkki Tolvanen, valokuvat
Eka Karppanen, alkutekstit
Tatu Pekkarinen, laulujen sanat
Auvo Nuotio, muusikko (Kipparikvartetin jäsen)
Olavi Virta, muusikko (Kipparikvartetin jäsen)
Kauko Käyhkö, muusikko (Kipparikvartetin jäsen)
Teijo Joutsela, muusikko (Kipparikvartetin jäsen)
Elna Hellman, muusikko (laulu)
Eero Roine, muusikko (laulu)
Boris Levitzky, muusikko (laulu)
Rolf Labbart, muusikko (laulu)
Elsa Turakainen, muusikko (laulu)
Sinikka Koskela, muusikko (laulu)
Kokoonpanot
Kipparikvartetti, kuoro
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
10 300 334 mk
Julkaistu
1950
Alkuteos
Musiikkikappale Kaunis Veera eli balladi Saimaalta. Sävellys: Matti Jurva, sanoitus: Tatu Pekkarinen. Levytys: Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Eugen Malmsten; Kristalli K-208, 1942. Pekkarinen, Tatu: Kaunis Veera eli Prinsessa Armada. (näytelmä, kantaesitys: Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatteri 24.3.1949)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
22.09.1950
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rea, Tenho
Oulu: Bio Kiistola
Riihimäki: Riihilinna
Turku: Pallas
Filmikopioiden määrä
9
Muut näytökset
  • 24.09.1950 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 29.09.1950 Tampere: Maxim, Petit ensi-iltakierros
  • 15.10.1950 Jyväskylä: Elohuvi ensi-iltakierros
  • 18.10.1950 Lahti: Häme ensi-iltakierros
  • 22.10.1950 Kuopio: Puijo ensi-iltakierros
  • 04.11.1950 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 17.03.1963 STV
  • 28.05.1967 TV1 Katsojia: 960 000
  • 27.03.1971 MTV2 Katsojia: 740 000
  • 13.01.1987 TV3
  • 08.08.1987 TV1 Katsojia: 810 000
  • 23.06.1995 TV1
  • 24.03.1996 TV2
  • 19.11.1998 YLE TV2
  • 19.08.2001 YLE TV1
  • 21.07.2004 YLE TV1
  • 11.06.2005 YLE TV2
  • 14.10.2008 YLE TV2
  • 04.08.2010 YLE TV2
  • 03.08.2012 YLE TV1
  • 26.04.2013 YLE TV1
  • 06.10.2014 YLE TV1
  • 09.07.2015 YLE TV1
  • 25.06.2016 Yle TV1
  • 22.06.2018 Yle TV1
  • 19.06.2020 Yle TV1
  • 09.08.2021 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Suur-Saimaa lentokoneesta kuvattuna

Lappeenranta: tervahöyry Prinsessa Armada, Lappeenrannan - Lauritsalan maantie (Veeran ja Zingalin takaa-ajo), Piki- eli Halkosaari (satama Pietarissa Nevan varrella), Raatimiehenkatu, Lastenkodinkatu

Taipalsaari (Saarelan tanssilava ja mustalaisleiri)

Lappee: Mustolan sulku (tanssilava ja kauneuskilpailut), Mälkiän sulku (Veera soittaa viulua)

Helsinki: Linnankatu 5, Kruunuvuorenkatu (Pietaria)

Nuijamaa: Tuomojan sulku (Veeran romaanivanhempien ja oikean isän kohtaaminen)

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Sisäkuvat
Lappeenranta: tervahöyry Prinsessa Armadan konehuone ja komentosilta

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Studiot
Helsinki: SF-hallit

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Kuvausaika
Kesä 1950
Sisältöseloste
Tervahöyry Prinsessa Armada matkaa pitkin Saimaata reitillään kanavan kautta Pietariin. Eletään Venäjän vallan viimeisiä vuosikymmeniä. Tervahöyryn miehistö osallistuu laulaen ja tanssien tukkilaisten iltamiin, jossa laivan kahvinkeittäjätyttö Susanna valitaan "Saimaan kauneimmaksi" - siitä syystä että hänen sulhasensa Juhannes on ostanut kaikki äänestysliput. Susanna ottaa kunnian niin tosissaan, että keskittyy kauneudenhoitoon ja itseihailuun laiminlyöden työnsä ja Juhanneksen. Kun kahvia ei kuulu ajoissa, miehet ärtyvät ja päättävät vaihtaa tytön rumimpaan mitä löytyy.

Romanityttö Veera on vanhempiensa kauhistukseksi opetellut lukemaan ja nähnyt unta, että hän on valkolaisen tytär. Vanhemmat ovat luvanneet Veeran heimon kuninkaalle, mutta tyttö kieltäytyy ja sanoo menevänsä mieluummin vaikka valkolaisten piiaksi. Hän työntää kuninkaan rattailta ja pakenee, saa peräänsä tulisen Zingalin, joka uhkaa ryöstää hänet vaimokseen. Ratsastava Zingali tavoittaa Veeran, mutta tämä hyppää rattailta kaislikkoon ja onnistuu piiloutumaan. Prinsessa Armadan miehet osuvat paikalle, kun Veera nousee kaislikosta mudan ryvettämänä, ja kelpuuttavat tytön välittömästi uudeksi kahvinkeittäjäkseen. Laivalla Veera otetaan vastaan laulaen. Susanna lähtee niskojaan nakellen, Juhannes lupaa pitää tytön mielessä ja mökin maalla hänelle varattuna.

Kun Veera aamulla peseytyneenä ja hiuksensa kammanneena tarjoaa kahvia, miehet ovat pudottaa silmänsä ja laiva on törmätä kanavan rantaan. Kaikki miehet, vanha kippari etunenässä, ihastuvat Veeraan niin että heidän välilleen syntyy tappelu ja he heittävät toisiaan vuorotellen veteen. Eräällä laiturilla Veeran vanhemmat esiintyvät laivamiehille ja kauhistuvat nähdessään Veeran "valkolaisten töissä". Isä kertoo Veeran taustasta, että lapsi hankittiin puolessa tunnissa, kun sellaista aikoinaan tarvittiin.

Prinsessa Armadan miehistö huvittelee pietarilaisessa ravintolassa, kun paikalle saapuu tsaarinarmeijan suomalainen upseeri Richard kasakoiden takaa-ajamana. Miehet auttavat Richardin pakoon ja neuvovat tien laivalleen, missä hän ryhtyy konemieheksi ja kertoo joutuneensa vainotuksi koska kieltäytyi pahoinpitelemästä alaistaan. Laivalle tulee myös venäläinen ruhtinatar Prtsjenski, joka ei halua pakkonaimisiin vanhan ruhtinaan kanssa, vaan aikoo pakenemalla nostattaa skandaalin. Lisäksi paljastuu, että laivassa piileskelee Sipeariasta karannut suomalainen mies, jolle Veera toimittaa ruokaa ja juomaa.

Molemminpuolinen ihastus vetää Veeran ja Richardin yhteen. Veeran vanhemmat näkevät heidät yhdessä ja hälyttävät Zingalin paikalle. Ruhtinatar yrittää laululla ja tanssilla hillitä mustasukkaista Zingalia, mutta yhtäkaikki syntyy tappelu, jossa Richard lopulta lannistaa puukollakin uhkailevan Zingalin. Siperian-karkuri näkee Veeralla kaulaketjun ja tunnistaa sen vaimonsa medaljongiksi, joka katosi samalla kun heidän yhteinen lapsensa. Unensa mukaisesti Veera tietää nyt todella olevansa valkolaisen tytär.

Ohranan suomalaisen urkkijan ilmiannosta kasakat saapuvat pidättämään karkulaisia, mutta nämä karistavat vartijat rattailta ja palaavat laivalle. Lehdessä on uutinen, että ruhtinas on joutunut pommiattentaatin uhriksi: ruhtinatar on vapaa. Juhannes ja Susanna löytävät jälleen toisensa ja mies sanoo mökin odottavan emäntää. Veera ja Richard, Veeran isä ja ruhtinatar seuraavat tien varresta, kun romanit ajavat ohi. Zingali ryöstää vain näennäistä vastarintaa tekevän ruhtinattaren rattailleen. Veeran romanivanhemmat puolestaan vahvistavat ryöstäneensä Veeran lapsena valkolaisilta. Isä ja tytär riemuitsevat löydettyään toisensa. Richardin rinnalla Veera vilkuttaa Saimaan selkää kyntävän Prinsessa Armadan laulavalle miehistölle.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Kun arvostelijoiden odotukset eivät olleet korkealla, he saattoivat P. Ta-vi:n (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 24.9.1950) tapaan kokea myönteisen yllätyksen: "SF:n Kaunis Veera on - sen voi heti ilomielin todeta - paljon onnistuneempi filminä kuin näytelmänä. Ja yllättävän miellyttävänä se jatkuu nimenomaan niin kauan, kun se pysyttelee mahdollisimman itsenäisenä, irti näytelmästä."

"Se on sitä, mitä se on - kevyt, sovinnainen seuranäytelmä, jossa tapahtumat liitetään yhteen helpoimmalla tavalla", kirjoitti J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 23.9.1950). "Tällaisessa elokuvassa se on kuitenkin sivuseikka - reipas tahti, iloiset, värikkäät tyypit ja aurinkoinen tunnelma ovat pääasia. Ville Salminen ja hänen kuvaajansa Osmo Harkimo ovat mielestäni varsin onnistuneesti saaneet elokuvaan hymyä ja eloisuutta, kesäisen Saimaan auringonväikettä."

"Kaunis Veera ei pyrikään olemaan filmitaidetta sanan varsinaisessa merkityksessä", myönsi myös E. L-nen (Erkki Leppänen, Uusi Suomi 24.9.1950), "se on vain Tatu Pekkarisen Matti Jurvan kuuluisaksi tulleen laulun inspiroimana kirjoittama kansannäytelmä ja lauluiloittelu, jollaisena se kyllä puolustaa paikkaansa ja jolle Ville Salminen on antanut elokuvamuodon. Juoniainesta on käsikirjoituksessa sen verran, että saadaan pohja lähes kaksi tuntia kestävälle, naurattavalle ja paikoin reippaallekin kesäiselle hupailulle, jossa on jopa jonkinlaista romantiikkaakin. Parhainta on elokuvassa Harry Bergströmin musiikki, joka milloin solistikuoron, orkesterin tai 'kipparikvartetin' hyvin esittämänä on reipasta kuunneltavaa."

Ankarinta linjaa edusti tällä kertaa O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 3.10.1950), joka ihmetteli, "miten vähän filmillisyyttä" Ville Salminen oli saanut elokuvaan: "Mistään kuvarytmistä ei varsinkaan alkupuolella voi puhuakaan, sillä kohtaukset ovat kovin venytettyjä ja toistuvia, kuten tanssiminen lavalla ja mustalaisleirissä - vähempikin olisi totisesti riittänyt! Muutenkin on ohjaajan ote kovin ylimalkainen ja ponneton, mutta jotakin Saimaan tervahöyryjen tunnelmaa on toki sentään saatu esille. Tästä kuuluu ansio hyville jätkätyypeille, joita rennosti ja huolettomasti esittävät Uuno Laakso, Hannes Häyrinen, Väinö Luutonen ja Olavi Virta harmonikkoineen." P. Ta-vi sitävastoin kiitti juuri tanssijaksoja: "Kaarlo Hiltunen ansaitsee hyvän tunnustuksen sekä vauhdikkaiden, taidokkaiden mustalaistanssien että yleensä liikunnallisuuden ohjaajana ja valvojana." Myös Assi Nortiasta mielipiteet kävivät ristiin. Toiset pitivät häntä "ulkonaisesti soveliaana" (J-a N-nen), toiset "rotukauniina mutta vielä jäykkänä" (P. Ta-vi). O. V-jän mielestä "Assi Nortia näyttelee Veeran yllättävän hyvin lankeamatta liioitteluun, johon Elsa Turakainen tekee itsensä syypääksi."

Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 27.9.1950) kiinnitti huomiota "tsaarin ajan Pietarin ja yleensä Venäjän lievästi sanoen 'vapautuneeseen käsittelyyn'": "Filmituottajien mielestä elokuvassa pitäisi aina olla jonkinlaista 'eksoottista' ainesta. Amerikkalaiset käyttävät tässä tarkoituksessa hyväkseen Tyynen meren saaria ja kaukaisia satamia - Singaporea, Casablancaa jne. Meillä vastaava 'eksotiikka' yritetään etsiä tsaarin ajan Venäjästä ja etenkin Pietarista: Rosvo Roope, Hallin Janne ja nyt Kaunis Veera. Meillä kaikesta päättäen ajatellaan, että kun kerran tsaarin Venäjä on kadonnut menneisyyteen niin sitä saa käyttää filmeissä mielivaltaisesti. Satiirin kärki ei suinkaan ole osoitettu tsaarin Venäjään vaan yleensä venäläisiä vastaan. Venäläiset sotilaat, upseerit, ja yleensä kansa esiintyy näissä filmeissä tyhmänä ja saamattomana ja suomalaiset sankarit niittävät aina voiton."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Taustaa
Tatu Pekkarisen laulelma Kaunis Veera (1942) nousi suosioltaan nopeasti lähes kansanlaulun asemaan. Samasta aiheesta Pekkarinen kirjoitti kuusi vuotta myöhemmin niin ikään erittäin suositun laulunäytelmän, jonka ensi-ilta oli talvella 1949 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Näytelmä sisälsi laulujen ohella runsaasti huumoria ja romantiikkaa ja sen tapahtumaaika oli sijoitettu vuosisatamme alkuun.

Elokuvan tapahtumapaikkoina ovat Saimaa, Lappeenranta, Saimaan kanava ja Pietari sekä tietenkin itse tervahöyry Prinsessa Armada. Studiokuvien osuus rajoittuu pietarilaiseen ravintolaan, kofeinajaan. Käsikirjoitukseen sisältynyttä tsaarin urkkijan osuutta on lopullisessa elokuvassa lyhennetty tuntuvasti. Lyhennykset ja poisjätöt ovat tehneet juonenkehittelyn osittain perustelemattomaksi ja katkeilevaksi. Elokuvassa on myös tavallista runsaammin klaffivirheitä. Elokuvan loppupuolella on kohtaus, missä kaksi asiaankuulumatonta polkupyöräilijää ilmestyy kesken kaiken kuva-alaan kanavan laidalle. Suuritöisen, kymmeniä avustajia vaatineen mustalaisleirin tanssikohtauksen negatiivit valottuivat osittain ennen kehitystä laboratoriossa sattuneen vahingon vuoksi. Kuvauksia ei kuitenkaan uusittu, ja valottumavauriot näkyvät lopullisissa esityskopioissa.

Kauniin Veeran huumori rakentuu mm. erilaisista mustalaisvitseistä sekä laivamies Räävelin suuhun pannuista sananparsista, jotka ovat peräisin Lauri Postin 1936 toimittamasta, Helsingin Yliopiston Varsinais-suomalaisen Osakunnan keräämästä sananparsikokoelmasta. Elokuvatarkastamo määräsi poistettavaksi 33 sekunnin mittaisen jakson, missä ruhtinatar Prtsjenski istuu Zingalin päällä, ja kielsi elokuvan lapsilta, koska "1) suuriruhtinattaren lempimiskohtaukset hengeltään ovat siivottomia, 2) mustalaisparin puheet lapsen tekemisestä ovat lapsille sopimattomat, 3) Uuno Laakson suuhun pannut sananparret täynnä rivouksia, viinan viljelyllä hupailevia ja paikoin kaksimielisiä". Tuottajan valituksen jälkeen elokuvalautakunta hyväksyi kuitenkin elokuvan esitettäväksi myös lapsille, mutta säilytti leikkauspäätöksen.

Kaunis Veera aloitti Tuija Halosen elokuvauran ja se oli myös ensimmäinen elokuva, jossa Mirjami Manelius oli mukana. Seuraavassa elokuvassaan Noita palaa elämään (1952) Manelius esitti pääosaa nimellä Mirja Mane. Kauniissa Veerassa esiintyi myös ensi kerran tuleva Kipparikvartetti, tosin vain lainaten äänensä tervahöyryn miehistölle; ainoa omalla äänellään laulava on laivamies Pekkaa esittävä Olavi Virta.

Kaarlo Wilskan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Vilska ja Mirjami Maneliuksen etunimi muodossa Mirjam.

Syystä tai toisesta ruorimiestä esittävä näyttelijä Väinö Luutonen ei ole saanut nimeään alkuteksteihin, vaikka osa on suurempi kuin monella mainitulla esiintyjällä. Jussien jaon yhteydessä tanssien suunnittelija ja ohjaaja Kaarlo Hiltunen sai Elokuvajournalistit ry:ltä kunniamaininnan Kauniin Veeran "liikunnallisesta puolesta". Raoul af Hällströmin kirjoitti Elokuva-Aitassa 24/1955, että "parasta meillä nähtyä elokuvakoreografiaa olivat Kaarlo Hiltusen sommittelemat tanssikohtaukset Kauniissa Veerassa". Tanssijat olivat Suomalaisen Oopperan baletista sekä Punaisen Myllyn näyttelijäkunnasta. Venäläisiä santarmeja esittivät kuvaajat Osmo Harkimo ja Pentti Valkeala, jolloin kuvauksen hoiti Olavi Tuomi.

Kuvauksia varten kunnostettiin Prinsessa Armadaksi vanha Saimaan tervahöyry, joka kuului Repola Oy:n aluksiin. Sen nimenä oli Pikisaari III, mutta kun se elokuvaa varten muutettiin Prinsessa Armadaksi, nimi rekisteröitiin virallisesti myös Lloydsin rekisteriin ja jäi pysyväksi. Laulun sanojen vuoksi ("parrulastissa seilattiin") alukseen rakennettiin parruista vain ontto kuori, minkä vuoksi se ui liian pinnassa. Alkukuvassa näkyvä, Suur-Saimaan ulapalla kulkeva laiva on sen vuoksi toinen, oikeassa syvyydessä uiva. Osa näyttelijöistä asui koko kuvausajan Prinsessa Armadassa, jonka ruuman kattoluukut muutettiin kattoikkunoiksi. Laiva toimi myöhemmin, vuodesta 1959, kahvilana Lappeenrannan satama-alueella.

Kauniin Veeran yleisönsuosio oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien esitysvuotensa ylivoimaisesti paras. Se oli katsotuin sitten SF-elokuvien Kulkurin valssi (1941) ja Kaivopuiston kaunis Regina (1941). Katsojia Kauniille Veeralle kertyi noin 900 000. Näiden elokuvien saavutukset löi vasta Tuntematon sotilas (1955).

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Musiikki
1. Kaunis Veera / Kaunis Veera eli balladi Saimaalta
Säv. Matti Jurva (= Lennart Matias Jurvanen), san. Tatu Pekkarinen, sov. Harry Bergström
1) Kipparikvartetti, sekakuoro ja orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 3' 50".
2) Es. Assi Nortia, viulu (playback, tunnistamaton viulisti), 1' 50".
3) Kipparikvartetti, hyräily (off), 0' 15".
Levytykset:
Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Eugen Malmsten; Kristalli K-208, 1942.
Kuoro ja orkesteri, joht. Harry Bergström; Philips REW-415, 1950.
Kipparikvartetti ja Odeon-yhtye, joht. Harry Bergström; Odeon PLD-102, 1953.


2. Saimaan valssi / Prinsessa Armaada
Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
1) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen ja Kalle Viherpuu, laulu sekä Olavi Virta, laulu ja harmonikka (playback, Kipparikvartetti, laulu, harmonikka- ja soitinyhtyesäestys), kahteen kertaan, yht. 3' 15".
2) Es. Olavi Virta, vihellys (100 %), 0' 10".
3) Es. Kaarlo Hiltunen, Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen ja Kalle Viherpuu, laulu, sekä Olavi Virta, laulu ja harmonikka (playback, Kipparikvartetti, laulu, harmonikka- ja soitinyhtyesäestys), 1' 50".
Levytys:
Kipparikvartetti, joht. Harry Bergström; Triola T-8020, 30.8.1950.


3. Pelimanni Olli
Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
1) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu sekä tunnistamaton harmonikansoittaja (playback, Kipparikvartetti, laulu ja harmonikkayhtye), 1' 35".
2) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Assi Nortia, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti ja Sinikka Koskela), 1' 35".
Levytys:
Kipparikvartetti, joht. Harry Bergström; Triola T-8021, 1950.


4. "Ootteko kuullu kun meripojat laulaa Saimaalla Savonmuan engelskaa - -"
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti, harmonikka- ja soitinyhtyesäestys), 2' 55".


5. Oh! Susanna / Oi, Susanna
Säv. ja san. Stephen Collins Foster, suom. Roine Rikhard Ryynänen, sov. Harry Bergström
1) Harmonikka (off), 0' 15".
2) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti, laulu, harmonikkasäestys), 1' 00".
3) Es. Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti), 0' 10".


6. "Rikkaus loppuu, rakkaus sammuu - -"
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), 0' 15".


7. Kreivin sylissä istunut / Kansalaislaulu / Olet maamme armahin Suomenmaa
Säv. ja san. trad.
Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 25".
Levytys:
Juho Koskelo; Columbia E-2163, 4.12.
1914.


8. Kulkurin valssi
Säv. trad. ruots., san. J. Alfred Tanner
Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), 0' 15".


9. Häälaulu ja tanssi ("Hagert, Hagert, olet horto gaale - -")
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Es. "mustalaiset", laulu (playback, sekakuoro ja orkesteri), 2' 50".


10. Mustalaisleirillä
Säv. Harry Bergström
Es. kaksi viulistia, huilisti ja klarinetisti (playback, tanssiorkesteri), 1' 05".


11. "Tuli tuli häitä, jopa tuli häitä "
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Sekakuoro (off), 0' 20".


12. Kiparkattipolkka
Säv. Harry Bergström
Es. Olavi Virta, harmonikka (playback, harmonikka ja tanssiorkesteri), kahteen kertaan, yht. 1' 40".
Levytys:
Toivo Wahlsten, hanuri; Sointu 1290, 18.11.1950.


13. Hei hei tyttöhempukka
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen ja Kalle Viherpuu, laulu sekä Olavi Virta, laulu ja harmonikka (playback, Kipparikvartetti, laulu, orkesterisäestys), 1' 00".
Levytys:
Olavi Virta ja Kipparikvartetti; Sointu 1300, 26.1.1951.


14. "Ota riemusta kiinni milloin saat, kanssani tanssaa taivaat ja maat - -"
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Es. Elna Hellman ja Eero Roine, laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 20".


15. Venäläinen tanssi
Säv. Harry Bergström, san. tunnistamaton
Es. Boris Levitzky, laulu ja kitara sekä balalaikkayhtye (playback), 1' 50".


16. "Mikä lintu se metsässä laulelikaan - -"
Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen
Es. Assi Nortia ja Rolf Labbart, laulu (playback, Sinikka Koskela ja Rolf Labbart, laulu, orkesterisäestys), 1' 10".


17. "Tule sinä tumma tyttö tumman pojan myötä - -"
Säv. Harry Bergstöm, san. Tatu Pekkarinen
Es. Veikko Uusimäki ja "mustalaiset", laulu (playback, tunnistamaton laulaja ja mieslauluyhtye, harmonikkasäestys), kahteen kertaan, yht. 1' 35".


18. Otši tšornye / Mustat silmät
Säv. ja san. trad. venäläinen, suom. V. Ahti
Es. Elsa Turakainen, laulu (playback, harmonikka ja soitinyhtyesäestys), 2' 10".

Huomautuksia:
Kaunis Veera (1:1) on elokuvan alku- ja loppumusiikkina.

Kipparikvartetin jäsenet olivat Auvo Nuotio (laulaa Hannes Häyrisen osuudet), Olavi Virta, Kauko Käyhkö (Uuno Laakson osuudet) ja Teijo Joutsela (Kalle Viherpuun osuudet). Olavi Virta laulaa mahdollisesti myös Väinö Luutosen sekä Kaarlo Hiltusen osuudet.

Häyrinen, Laakso, Luutonen, Viherpuu ja Virta tanssivat Pelimanni Ollin (nro 3) sekä "Ootteko kuullu kun meripojat laulaa Saimaalla Savonmuan engelskaa - -" -laulun (nro 4) aikana. Suomalaisen Oopperan ja Punainen Mylly -teatterin tanssijat esiintyvät Mustalaisleirillä (nro 10) ja Venäläisen tanssin (nro 15) aikana.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
3320
Tarkastuspäivä
21.09.1950
Formaatti
35 mm
Perustelut
Elokuvalautakunta: suuriruhtinattaren istumiskohtaus mustalaiskuninkaan päällä poistetaan 15 m.
Pituus/leikattu
2250 m
Veroluokka
15 %
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
näytelmä 3a
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
3320
Tarkastuspäivä
07.10.1986
Formaatti
video
Pituus/leikattu
2230 m
Veroluokka
VV
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
näytelmä 3a
Osia
1
Tarkastuttaja
Opetusministeriö [laskutus]
Tarkastusnumero
T-03320
Tarkastuspäivä
28.07.1988
Formaatti
video
Pituus/leikattu
79 min
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
näytelmä 3a
Osia
1
Tarkastuttaja
Yleisradio / Tallennepalvelu
Tarkastusnumero
T-03320
Tarkastuspäivä
25.10.1994
Formaatti
video
Pituus/leikattu
78'14"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
näytelmä 3a
Osia
1
Tarkastuttaja
Videofirma Makuuni
Tarkastusnumero
T-03320
Tarkastuspäivä
27.01.1995
Formaatti
video
Pituus/leikattu
78'14"
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
näytelmä 3a
Tarkastuttaja
Makuuni Kuopio
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
04.03.2016
Kesto/leikattu
01:17:27
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
82 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
Kieli
suomi