Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta
Vera - zigenerskan (ruotsinkielinen nimi)
Beautiful Vera (englanninkielinen käännösnimi)
Veera la Belle (saksankielinen käännösnimi)
Die Schöne Vera (saksankielinen käännösnimi)
Kaunis Veera (työnimi)
Saimaan ballaadi (työnimi)
Finna-arvio
Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta
Ville Salmisen ohjaama musiikkipitoinen komedia Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950) perustuu Tatu Pekkarisen aiheeseen. Tervahöyry Prinsessa Armada matkaa pitkin Saimaata Pietariin ja takaisin Venäjän vallan vuosina. Laivan miehistö (Kalle Viherpuu, Väinö Luutonen, Uuno Laakso, Hannes Häyrinen, Olavi Virta) kyllästyy hienostelevaan kahvinkeittäjäänsä (Tuija Halonen) ja ottaa tilalle romanityttö Veeran (Assi Nortia), joka on paennut vanhempiensa (Elna Hellman, Eero Roine) järjestämää avioliittoa. Paluumatkalla laivaan ilmestyy salaperäisiä matkustajia, mm. tsaarin armeijan pakosalla oleva suomalainen upseeri Richard (Rolf Labbart).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />K. Aaltonen, Torsti Ahonlinna, R. Ahtiainen, Waldemar Baronin, Ingmar Englund, Hugo Huttunen, Armas Jokio, A. Kopra, Suoma Kouma, Airi Laurila, V. Lugas, O. Maidell, Erik Mattson, Auvo Nuotio, Oiva Ollikkala, Uno Onkinen, Ivan Putilin, E.K. Pietikäinen, Rajala, Toivo Sahlström, Toivo Sainio, Lasse Saxelin, Matti Tatti ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />K. Aaltonen, Torsti Ahonlinna, R. Ahtiainen, Waldemar Baronin, Ingmar Englund, Hugo Huttunen, Armas Jokio, A. Kopra, Suoma Kouma, Airi Laurila, V. Lugas, O. Maidell, Erik Mattson, Auvo Nuotio, Oiva Ollikkala, Uno Onkinen, Ivan Putilin, E.K. Pietikäinen, Rajala, Toivo Sahlström, Toivo Sainio, Lasse Saxelin, Matti TattiHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />K. Aaltonen, Torsti Ahonlinna, R. Ahtiainen, Waldemar Baronin, Ingmar Englund, Hugo Huttunen, Armas Jokio, A. Kopra, Suoma Kouma, Airi Laurila, V. Lugas, O. Maidell, Erik Mattson, Auvo Nuotio, Oiva Ollikkala, Uno Onkinen, Ivan Putilin, E.K. Pietikäinen, Rajala, Toivo Sahlström, Toivo Sainio, Lasse Saxelin, Matti Tatti
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />K. Aaltonen, Torsti Ahonlinna, R. Ahtiainen, Waldemar Baronin, Ingmar Englund, Hugo Huttunen, Armas Jokio, A. Kopra, Suoma Kouma, Airi Laurila, V. Lugas, O. Maidell, Erik Mattson, Auvo Nuotio, Oiva Ollikkala, Uno Onkinen, Ivan Putilin, E.K. Pietikäinen, Rajala, Toivo Sahlström, Toivo Sainio, Lasse Saxelin, Matti TattiHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä 1950 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Kun arvostelijoiden odotukset eivät olleet korkealla, he saattoivat P. Ta-vi:n (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 24.9.1950) tapaan kokea myönteisen yllätyksen: "SF:n Kaunis Veera on - sen voi heti ilomielin todeta - paljon onnistuneempi filminä kuin näytelmänä. Ja yllättävän miellyttävänä se jatkuu nimenomaan niin kauan, kun se pysyttelee mahdollisimman itsenäisenä, irti näytelmästä." "Se on sitä, mitä se on - kevyt, sovinnainen seuranäytelmä, jossa tapahtumat liitetään yhteen helpoimmalla tavalla", kirjoitti J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 23.9.1950). "Tällaisessa elokuvassa se on kuitenkin sivuseikka - reipas tahti, iloiset, värikkäät tyypit ja aurinkoinen tunnelma ovat pääasia. Ville Salminen ja hänen kuvaajansa Osmo Harkimo ovat mielestäni varsin onnistuneesti saaneet elokuvaan hymyä ja eloisuutta, kesäisen Saimaan auringonväikettä." "Kaunis Veera ei pyrikään olemaan filmitaidetta sanan varsinaisessa merkityksessä", myönsi myös E. L-nen (Erkki Leppänen, Uusi Suomi 24.9.1950), "se on vain Tatu Pekkarisen Matti Jurvan kuuluisaksi tulleen laulun inspiroimana kirjoittama kansannäytelmä ja lauluiloittelu, jollaisena se kyllä puolustaa paikkaansa ja jolle Ville Salminen on antanut elokuvamuodon. Juoniainesta on käsikirjoituksessa sen verran, että saadaan pohja lähes kaksi tuntia kestävälle, naurattavalle ja paikoin reippaallekin kesäiselle hupailulle, jossa on jopa jonkinlaista romantiikkaakin. Parhainta on elokuvassa Harry Bergströmin musiikki, joka milloin solistikuoron, orkesterin tai 'kipparikvartetin' hyvin esittämänä on reipasta kuunneltavaa." Ankarinta linjaa edusti tällä kertaa O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti 3.10.1950), joka ihmetteli, "miten vähän filmillisyyttä" Ville Salminen oli saanut elokuvaan: "Mistään kuvarytmistä ei varsinkaan alkupuolella voi puhuakaan, sillä kohtaukset ovat kovin venytettyjä ja toistuvia, kuten tanssiminen lavalla ja mustalaisleirissä - vähempikin olisi totisesti riittänyt! Muutenkin on ohjaajan ote kovin ylimalkainen ja ponneton, mutta jotakin Saimaan tervahöyryjen tunnelmaa on toki sentään saatu esille. Tästä kuuluu ansio hyville jätkätyypeille, joita rennosti ja huolettomasti esittävät Uuno Laakso, Hannes Häyrinen, Väinö Luutonen ja Olavi Virta harmonikkoineen." P. Ta-vi sitävastoin kiitti juuri tanssijaksoja: "Kaarlo Hiltunen ansaitsee hyvän tunnustuksen sekä vauhdikkaiden, taidokkaiden mustalaistanssien että yleensä liikunnallisuuden ohjaajana ja valvojana." Myös Assi Nortiasta mielipiteet kävivät ristiin. Toiset pitivät häntä "ulkonaisesti soveliaana" (J-a N-nen), toiset "rotukauniina mutta vielä jäykkänä" (P. Ta-vi). O. V-jän mielestä "Assi Nortia näyttelee Veeran yllättävän hyvin lankeamatta liioitteluun, johon Elsa Turakainen tekee itsensä syypääksi." Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 27.9.1950) kiinnitti huomiota "tsaarin ajan Pietarin ja yleensä Venäjän lievästi sanoen 'vapautuneeseen käsittelyyn'": "Filmituottajien mielestä elokuvassa pitäisi aina olla jonkinlaista 'eksoottista' ainesta. Amerikkalaiset käyttävät tässä tarkoituksessa hyväkseen Tyynen meren saaria ja kaukaisia satamia - Singaporea, Casablancaa jne. Meillä vastaava 'eksotiikka' yritetään etsiä tsaarin ajan Venäjästä ja etenkin Pietarista: Rosvo Roope, Hallin Janne ja nyt Kaunis Veera. Meillä kaikesta päättäen ajatellaan, että kun kerran tsaarin Venäjä on kadonnut menneisyyteen niin sitä saa käyttää filmeissä mielivaltaisesti. Satiirin kärki ei suinkaan ole osoitettu tsaarin Venäjään vaan yleensä venäläisiä vastaan. Venäläiset sotilaat, upseerit, ja yleensä kansa esiintyy näissä filmeissä tyhmänä ja saamattomana ja suomalaiset sankarit niittävät aina voiton." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Tatu Pekkarisen laulelma Kaunis Veera (1942) nousi suosioltaan nopeasti lähes kansanlaulun asemaan. Samasta aiheesta Pekkarinen kirjoitti kuusi vuotta myöhemmin niin ikään erittäin suositun laulunäytelmän, jonka ensi-ilta oli talvella 1949 Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa. Näytelmä sisälsi laulujen ohella runsaasti huumoria ja romantiikkaa ja sen tapahtumaaika oli sijoitettu vuosisatamme alkuun. Elokuvan tapahtumapaikkoina ovat Saimaa, Lappeenranta, Saimaan kanava ja Pietari sekä tietenkin itse tervahöyry Prinsessa Armada. Studiokuvien osuus rajoittuu pietarilaiseen ravintolaan, kofeinajaan. Käsikirjoitukseen sisältynyttä tsaarin urkkijan osuutta on lopullisessa elokuvassa lyhennetty tuntuvasti. Lyhennykset ja poisjätöt ovat tehneet juonenkehittelyn osittain perustelemattomaksi ja katkeilevaksi. Elokuvassa on myös tavallista runsaammin klaffivirheitä. Elokuvan loppupuolella on kohtaus, missä kaksi asiaankuulumatonta polkupyöräilijää ilmestyy kesken kaiken kuva-alaan kanavan laidalle. Suuritöisen, kymmeniä avustajia vaatineen mustalaisleirin tanssikohtauksen negatiivit valottuivat osittain ennen kehitystä laboratoriossa sattuneen vahingon vuoksi. Kuvauksia ei kuitenkaan uusittu, ja valottumavauriot näkyvät lopullisissa esityskopioissa. Kauniin Veeran huumori rakentuu mm. erilaisista mustalaisvitseistä sekä laivamies Räävelin suuhun pannuista sananparsista, jotka ovat peräisin Lauri Postin 1936 toimittamasta, Helsingin Yliopiston Varsinais-suomalaisen Osakunnan keräämästä sananparsikokoelmasta. Elokuvatarkastamo määräsi poistettavaksi 33 sekunnin mittaisen jakson, missä ruhtinatar Prtsjenski istuu Zingalin päällä, ja kielsi elokuvan lapsilta, koska "1) suuriruhtinattaren lempimiskohtaukset hengeltään ovat siivottomia, 2) mustalaisparin puheet lapsen tekemisestä ovat lapsille sopimattomat, 3) Uuno Laakson suuhun pannut sananparret täynnä rivouksia, viinan viljelyllä hupailevia ja paikoin kaksimielisiä". Tuottajan valituksen jälkeen elokuvalautakunta hyväksyi kuitenkin elokuvan esitettäväksi myös lapsille, mutta säilytti leikkauspäätöksen. Kaunis Veera aloitti Tuija Halosen elokuvauran ja se oli myös ensimmäinen elokuva, jossa Mirjami Manelius oli mukana. Seuraavassa elokuvassaan Noita palaa elämään (1952) Manelius esitti pääosaa nimellä Mirja Mane. Kauniissa Veerassa esiintyi myös ensi kerran tuleva Kipparikvartetti, tosin vain lainaten äänensä tervahöyryn miehistölle; ainoa omalla äänellään laulava on laivamies Pekkaa esittävä Olavi Virta. Kaarlo Wilskan sukunimi on elokuvan alkuteksteissä muodossa Vilska ja Mirjami Maneliuksen etunimi muodossa Mirjam. Syystä tai toisesta ruorimiestä esittävä näyttelijä Väinö Luutonen ei ole saanut nimeään alkuteksteihin, vaikka osa on suurempi kuin monella mainitulla esiintyjällä. Jussien jaon yhteydessä tanssien suunnittelija ja ohjaaja Kaarlo Hiltunen sai Elokuvajournalistit ry:ltä kunniamaininnan Kauniin Veeran "liikunnallisesta puolesta". Raoul af Hällströmin kirjoitti Elokuva-Aitassa 24/1955, että "parasta meillä nähtyä elokuvakoreografiaa olivat Kaarlo Hiltusen sommittelemat tanssikohtaukset Kauniissa Veerassa". Tanssijat olivat Suomalaisen Oopperan baletista sekä Punaisen Myllyn näyttelijäkunnasta. Venäläisiä santarmeja esittivät kuvaajat Osmo Harkimo ja Pentti Valkeala, jolloin kuvauksen hoiti Olavi Tuomi. Kuvauksia varten kunnostettiin Prinsessa Armadaksi vanha Saimaan tervahöyry, joka kuului Repola Oy:n aluksiin. Sen nimenä oli Pikisaari III, mutta kun se elokuvaa varten muutettiin Prinsessa Armadaksi, nimi rekisteröitiin virallisesti myös Lloydsin rekisteriin ja jäi pysyväksi. Laulun sanojen vuoksi ("parrulastissa seilattiin") alukseen rakennettiin parruista vain ontto kuori, minkä vuoksi se ui liian pinnassa. Alkukuvassa näkyvä, Suur-Saimaan ulapalla kulkeva laiva on sen vuoksi toinen, oikeassa syvyydessä uiva. Osa näyttelijöistä asui koko kuvausajan Prinsessa Armadassa, jonka ruuman kattoluukut muutettiin kattoikkunoiksi. Laiva toimi myöhemmin, vuodesta 1959, kahvilana Lappeenrannan satama-alueella. Kauniin Veeran yleisönsuosio oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien esitysvuotensa ylivoimaisesti paras. Se oli katsotuin sitten SF-elokuvien Kulkurin valssi (1941) ja Kaivopuiston kaunis Regina (1941). Katsojia Kauniille Veeralle kertyi noin 900 000. Näiden elokuvien saavutukset löi vasta Tuntematon sotilas (1955). - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Kaunis Veera / Kaunis Veera eli balladi Saimaalta Säv. Matti Jurva (= Lennart Matias Jurvanen), san. Tatu Pekkarinen, sov. Harry Bergström 1) Kipparikvartetti, sekakuoro ja orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 3' 50". 2) Es. Assi Nortia, viulu (playback, tunnistamaton viulisti), 1' 50". 3) Kipparikvartetti, hyräily (off), 0' 15". Levytykset: Matti Jurva ja Kristalli-orkesteri, joht. Eugen Malmsten; Kristalli K-208, 1942. Kuoro ja orkesteri, joht. Harry Bergström; Philips REW-415, 1950. Kipparikvartetti ja Odeon-yhtye, joht. Harry Bergström; Odeon PLD-102, 1953. 2. Saimaan valssi / Prinsessa Armaada Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen 1) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen ja Kalle Viherpuu, laulu sekä Olavi Virta, laulu ja harmonikka (playback, Kipparikvartetti, laulu, harmonikka- ja soitinyhtyesäestys), kahteen kertaan, yht. 3' 15". 2) Es. Olavi Virta, vihellys (100 %), 0' 10". 3) Es. Kaarlo Hiltunen, Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen ja Kalle Viherpuu, laulu, sekä Olavi Virta, laulu ja harmonikka (playback, Kipparikvartetti, laulu, harmonikka- ja soitinyhtyesäestys), 1' 50". Levytys: Kipparikvartetti, joht. Harry Bergström; Triola T-8020, 30.8.1950. 3. Pelimanni Olli Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen 1) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu sekä tunnistamaton harmonikansoittaja (playback, Kipparikvartetti, laulu ja harmonikkayhtye), 1' 35". 2) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Assi Nortia, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti ja Sinikka Koskela), 1' 35". Levytys: Kipparikvartetti, joht. Harry Bergström; Triola T-8021, 1950. 4. "Ootteko kuullu kun meripojat laulaa Saimaalla Savonmuan engelskaa - -" Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti, harmonikka- ja soitinyhtyesäestys), 2' 55". 5. Oh! Susanna / Oi, Susanna Säv. ja san. Stephen Collins Foster, suom. Roine Rikhard Ryynänen, sov. Harry Bergström 1) Harmonikka (off), 0' 15". 2) Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti, laulu, harmonikkasäestys), 1' 00". 3) Es. Uuno Laakso, Väinö Luutonen, Kalle Viherpuu ja Olavi Virta, laulu (playback, Kipparikvartetti), 0' 10". 6. "Rikkaus loppuu, rakkaus sammuu - -" Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), 0' 15". 7. Kreivin sylissä istunut / Kansalaislaulu / Olet maamme armahin Suomenmaa Säv. ja san. trad. Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 25". Levytys: Juho Koskelo; Columbia E-2163, 4.12. 1914. 8. Kulkurin valssi Säv. trad. ruots., san. J. Alfred Tanner Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), 0' 15". 9. Häälaulu ja tanssi ("Hagert, Hagert, olet horto gaale - -") Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Es. "mustalaiset", laulu (playback, sekakuoro ja orkesteri), 2' 50". 10. Mustalaisleirillä Säv. Harry Bergström Es. kaksi viulistia, huilisti ja klarinetisti (playback, tanssiorkesteri), 1' 05". 11. "Tuli tuli häitä, jopa tuli häitä " Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Sekakuoro (off), 0' 20". 12. Kiparkattipolkka Säv. Harry Bergström Es. Olavi Virta, harmonikka (playback, harmonikka ja tanssiorkesteri), kahteen kertaan, yht. 1' 40". Levytys: Toivo Wahlsten, hanuri; Sointu 1290, 18.11.1950. 13. Hei hei tyttöhempukka Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Es. Hannes Häyrinen, Uuno Laakso, Väinö Luutonen ja Kalle Viherpuu, laulu sekä Olavi Virta, laulu ja harmonikka (playback, Kipparikvartetti, laulu, orkesterisäestys), 1' 00". Levytys: Olavi Virta ja Kipparikvartetti; Sointu 1300, 26.1.1951. 14. "Ota riemusta kiinni milloin saat, kanssani tanssaa taivaat ja maat - -" Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Es. Elna Hellman ja Eero Roine, laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 20". 15. Venäläinen tanssi Säv. Harry Bergström, san. tunnistamaton Es. Boris Levitzky, laulu ja kitara sekä balalaikkayhtye (playback), 1' 50". 16. "Mikä lintu se metsässä laulelikaan - -" Säv. Harry Bergström, san. Tatu Pekkarinen Es. Assi Nortia ja Rolf Labbart, laulu (playback, Sinikka Koskela ja Rolf Labbart, laulu, orkesterisäestys), 1' 10". 17. "Tule sinä tumma tyttö tumman pojan myötä - -" Säv. Harry Bergstöm, san. Tatu Pekkarinen Es. Veikko Uusimäki ja "mustalaiset", laulu (playback, tunnistamaton laulaja ja mieslauluyhtye, harmonikkasäestys), kahteen kertaan, yht. 1' 35". 18. Otši tšornye / Mustat silmät Säv. ja san. trad. venäläinen, suom. V. Ahti Es. Elsa Turakainen, laulu (playback, harmonikka ja soitinyhtyesäestys), 2' 10". Huomautuksia: Kaunis Veera (1:1) on elokuvan alku- ja loppumusiikkina. Kipparikvartetin jäsenet olivat Auvo Nuotio (laulaa Hannes Häyrisen osuudet), Olavi Virta, Kauko Käyhkö (Uuno Laakson osuudet) ja Teijo Joutsela (Kalle Viherpuun osuudet). Olavi Virta laulaa mahdollisesti myös Väinö Luutosen sekä Kaarlo Hiltusen osuudet. Häyrinen, Laakso, Luutonen, Viherpuu ja Virta tanssivat Pelimanni Ollin (nro 3) sekä "Ootteko kuullu kun meripojat laulaa Saimaalla Savonmuan engelskaa - -" -laulun (nro 4) aikana. Suomalaisen Oopperan ja Punainen Mylly -teatterin tanssijat esiintyvät Mustalaisleirillä (nro 10) ja Venäläisen tanssin (nro 15) aikana. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |