Kahden tanssin välillä
Mellan två danser (ruotsinkielinen nimi)
Nuoren metsäherran rakkaus (työnimi)
Finna-arvio
Kahden tanssin välillä
Waldemar Wohlströmin ohjaamassa mykkädraamassa Kahden tanssin välillä (1930) metsänhoitaja Antti Kare (Helge Ranin) allekirjoittaa työsopimuksen johtaja John Freybergin (Heikki Välisalmi) kanssa. Kare ja Freyberg matkaavat toisistaan tietämättä pohjoiseen miljoonien arvoisten metsäkauppojen perässä. Matkaan lähtee salaa myös johtajan huikentelevainen tytär Margit (Birgit Sergelius), joka on iskenyt silmänsä miehekkääseen metsänhoitajaan.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||
|
7 |
||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||
|
Kreditoimattomat
|
||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||
|
||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||
|
Kesä - syksy 1929 - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan |
||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||
|
||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||
|
"Kahden tanssin välillä on suomalaisena toimintafilminä aimo edistysaskel", kiteytti U. H. (Uuno Hirvonen, Uusi Suomi 26.1.1930) arvionsa. "Juoneen ja näyttelemiseen nähden se aukonee uria, joita pitkin vihdoinkin päästäneen täysipitoiseen suomalaiseen filmiin. [- -] Ohjaaja W. Wohlströn on mielestäni onnistunut suorastaan erinomaisesti. Hän on kaihtanut ylistettyjä 'hollywood'-meininkejä ja pysytellyt meikäläisissä oloissa pakollisissa rajoissa. Kuitenkin hän esim. sisäkuvissa on saanut aikaan harvinaisen elon - valaistusteho kaihtimineen lienee kyseellinen? - jotapaitsi hän ei ole pyrkinyt erikoisesti ratsastamaan kauniilla maisemilla." "Kaiken kaikkiaan on syytä onnitella Suomi-Filmiä tämän uusimman elokuvan johdosta, varsinkin ohjauksen ja osien esittämisen hyvän saavutuksen johdosta", kiitti myös H. (Helsingin Sanomat 26.1.1930). "On heti sanottava, että kotimainen elokuvataiteemme on Waldemar Wohlströmissä löytänyt kyvykkään, harkitsevan ja arvostelukykyisen ohjaajan, joka Seppäsen verraten heikosta käsikirjoituksesta on luonut eheän ja taiteellisessa katsannossa täysipainoisen elokuvan. Juonen kehitys nousee tasaisesti ja kohtauksissa on tarpeeksi vauhtia." "Rubriken säger just ingenting, men det är otroligt mycket, som rymmes mellan vårkarnevalens och höstkarnevalens glada jazzrytmer", ihasteli -m (Hufvudstadsbladet 26.1.1930). "Där finnes både spänning och liv, och scenarioförfattaren, herr Unto Seppänen, har lyckligt undvikit att tynga ner handlingen med longörer. Händelserna utspelas med all önskvärd snabbhet och foga sig osökt och logiskt i varandra. Efter den sista starka dramatiska stegringen löper filmen visserligen fara att råka in i dödvatten, men tack vare farten i spelet klarar det hela sig ändå." "Käsikirjoituksen käsittelyn ja sen alkuperäisen muodon kanssa on jonkinlainen ristiriita", koki H-m (Roland af Hällström, Aamulehti 28.1.1930). "Seppänen lienee alkujaan rakentanut enemmän puhtaalle ulkonaiselle jännitykselle kuin mitä nyt elokuvassa tulee esiin. Sensijaan nyt on korostettu enemmän leppoisaa huumoria ja laatukuvausta - ja siinä ohjaaja epäilemättä onkin ollut oikeassa. Joissakin kohdissa syntyy kyllä täten ristiriita, mikä haittaa muuten tasaista ja hyvinlaskettua työtä. [- -] Ennenkaikkea ilahduttaa elokuvan kultivoitu ja kaikesta liiallisesta räikeydestä tai toisaalta liiallisesta koketteriasta vapaa sävy. Huomaa selvästi, että on pyritty juuri siihen, mitä on saavutettu, eikä mihinkään korkealle kaikkien saavutusten yläpuolelle, minne siivet kuitenkaan eivät olisi kantaneet. Tämä on se keskitaso, johon Suomi-Filmin 10 uurastuksen vuotta ovat johtaneet - se osottaa, että nyt on varma pohja jatkamiselle." "Hänen ohjaajakykynsä ilmenee parhaiten siitä, että hän, tällä kertaa ensimmäisen kerran suomalaisessa filmissä, on pystynyt saamaan todellista elokuvailmehikkyyttä näyttelijöihin", jatkoi U. H. Wohlströmin ja näyttelijöiden työstä. "Birgit Sergelius naispääosassa on varsin onnistunut niinhyvin liikkeissään kuin mimiikissäänkin - erään kohtauksen tummapukuisuus vain vaikutti häiritsevästi - samaten kuin Ellen Sylvin, joka vasta tässä filmissä näyttäytyy filmiin sopivaksi. Kiitos ohjaajan? - Helge Ranin sankarina on komea katseltava, mutta kaikessa osoitetussa miehuudessaan hän kuitenkin vaikuttaa kenties hiukan liian 'pehmeältä'. Heikki Välisalmi johtajana on uskottava, muhoileva isäntämies." - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||
| Taustaa | ||||||||||
|
Elokuva Kahden tanssin välillä (1930) perustui kirjailija Unto Seppäsen alkuperäiskäsikirjoitukseen Nuoren metsäherran rakkaus, jonka alunperin oli määrä kuulua tamperelaisen Aquila Suomi -yhtiön tuotanto-ohjelmaan jo kesällä 1928. Rahavaikeudet kuitenkin katkaisivat Aquila Suomen toiminnan, ja käsikirjoituksen osti Suomi-Filmi, joka kiinnitti ohjaajaksi Helsingin Svenska Teaternin näyttelijän Waldemar Wohlströmin. Ohjaajana Wohlström oli ensikertalainen, mutta elokuvanäyttelijänä hänellä oli runsaasti kokemusta sekä Suomessa että Ruotsissa jo vuodesta 1915 saakka. Wohlström muokkasi Seppäsen käsikirjoitusta edelleen ja vaihtoi mm. useiden jaksojen keskinäistä järjestystä. Ohjaajana hän käytti meillä aikaisempaa runsaammin ristikuvia. Myös lähikuvien ja puolilähikuvien osuus oli tavallista suurempi. Miespääosassa nähtiin Helge Ranin ja naispääosassa Birgit Sergelius. Pienessä jätkäkahvilan emännän osassa nähtiin Suomi-Filmin Vironkadun studion emäntä, Musteriksi kutsuttu Eva Luttinen. Elokuvan tapahtuma-aika on keväästä 1929 saman vuoden syksyyn. Kuvaukset tapahtuivat suurin piirtein reaaliajassa. Yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien keskinkertaista jonkin verran heikompi. Wohlströmin ohjaajanura jatkui vielä Suomi-Filmin tuottamalla äänielokuvalla Olenko minä tullut haaremiin (1932). - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||
| Musiikki | ||||||||||
|
Soitto-ohjelman käsikirjoitukseen on merkitty, mihinkä kohtaukseen määrätyt sävellykset on tarkoitettu: Wenn die Sirenen ja It goes, säv. tuntematon (ravintolatanssiaiset) Wenn die Violine spielt / Kun viulu soi, säv. Franz Grothe (Antti suutelee naisen kättä) Lastuja nro 4, säv. Erkki Melartin (Antti hotellihuoneessa) Wenn die Sirenen, säv. tuntematon (Antti muistelee ravintolakohtausta) Lastuja nro 6, säv. Erkki Melartin (johtaja Freybergin kirje) Nocturno, säv. Heino Kaski (Antti johtaja Freybergin toimistossa) Suomen salossa / Honkain keskellä, säv. Juhana Ennola Introduction ja Nuorikon tanssi, säv. tuntematon (Antin kertomus metsätöistä Margitille) Rauha, säv. Erkki Melartin (Yli-Iimin talo ja isäntä) Kultaselle, säv. trad., ja Piiritanssi, säv. Toivo Kuula (Yli-Iimin Emmi) Tonttujen tanssi, säv. Ilmari Hannikainen (Männistö) Aaltoja, säv. Erkki Melartin (uimarannalla) Wenn die Violine spielt / Kun viulu soi, säv. Franz Grothe (Margit saapuu kylpylän kasinon parvekkeelle) Vid en gammal gata, säv. tuntematon (Margit ja keikari sekä Antti rantakallioilla) Valse lente, säv. Oskar Merikanto (parvekkeella, Margit lähtee autolla) Gavotte, opus 25:2, säv. Ilmari Hannikainen (Seipin Matin kirje Antille) Valse mignonne, säv. Selim Palmgren (johtaja Freyberg sekä Antti junassa, rautatieasemalla ja kadulla) Tonttujen tanssi, säv. Ilmari Hannikainen (Männistö ja tukkijätkät) Hurry, säv. J.S. Zamecnik (tukkijätkät hyökkäävät Seipin Matin kimppuun) Tonttujen tanssi, säv. Ilmari Hannikainen (Antti kohtaa Männistön, venematka) Presto, säv. Lake (Antti teljetään tukkikämppään) Valse, säv. Pagod (johtaja Freyberg ja Margit saapuvat matkustajakotiin, Männistö autossa) Hei stop, säv. Jäger (Margit kahvilassa ja metsässä) Anssin Jukka ja Isontalon Antti ja Rannanjärvi, säv. trad. (tappelu tukkikämpällä) Idylli, säv. Oskar Merikanto (Margit, Antti ja Seipin Matti poistuvat veneillä) Autrefois, säv. Jean Sibelius (Margit isänsä huoneessa) Entracte näytelmästä Pelléas und Mélisande / Pelléas ja Mélisande sekä Polka ja Epilogue sarjasta Suite Mignonne, säv. Jean Sibelius ja Agitato, säv. José Armandola (Antin ja Männistön "kilpajuoksu") Kultaselle, säv. trad. (Emmi ja Seipin Matti) Paimenen unelma, säv. Leevi Madetoja (Yli-Iimin isäntä ja Antti hyvästelevät) Tonttujen tanssi, säv. Ilmari Hannikainen (johtaja Freyberg, Margit ja Männistö matkustajakodin käytävällä) Tanssihumoreski, säv. Selim Palmgren (johtaja Freyberg ja Antti matkustajakodin käytävällä) Pieni satu, säv. Leevi Madetoja (Antin puhelinsoitto Margitille) Wenn die Violine spielt / Kun viulu soi, säv. Franz Grothe (Antin ja Margitin suudelma) Musette, säv. Jean Sibelius (Antti pyytämässä Margitin kättä johtaja Freybergiltä) Wenn die Violine spielt / Kun viulu soi, säv. Franz Grothe (Johtaja Freyberg, Margit ja Antti yhdessä) Kansanlaulu, säv. trad., sov. Toivo Kuula (Antti hotellihuoneessaan) Wenn die Sirenen, säv. tuntematon (ravintolatanssiaiset) Wenn die Violine spielt / Kun viulu soi, säv. Franz Grothe (Antti suutelee Margitin käsivartta) Säestysmusiikkina käytettiin myös seuraavia sävellyksiä: Frühlingsrauschen / Kevään kohinaa, säv. Christian Sinding Frühlingsträume, säv. Selim Palmgren Furioso, säv. Ferraris Humoreski, säv. Selim Palmgren Keskustelu, säv. Ilmari Hannikainen Kulkurin valssi, säv. trad., sov. Jäger Little Pal, säv. Hendersson Lovely Flowers, säv. Gaston Borch Melodie, säv. Dawes Perpetuum mobile, säv. Bergunker Sinulle, säv. Martti Nisonen Toppari, säv. trad., sov. Stratoff Vanha kulta, säv. trad., sov. Stratoff Was hast du, säv. Franz Grothe Was machst du, säv. Franz Grothe Villarecia, säv. Micheli. - Suomen kansallisfilmografia 1:n (1996) mukaan. |
||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||
|
||||||||||
| Kieli | ||||||||||
|
suomi ruotsi |