Sysmäläinen
Mannen från Sysmä (ruotsinkielinen nimi)
Ein Mann von Sysmä (saksankielinen nimi)
The Man from Sysmä (englanninkielinen käännösnimi)
Celui de Sysmä (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Sysmäläinen
Valentin Vaalan ohjaama historiallinen elokuva Sysmäläinen (1938) pohjautuu kirjailija Jalmari Finnen samannimiseen romaaniin. 1600-luvun Vihtiin, Turkuun ja Sysmään sijoittuvassa filmatisoinnissa Arvid Tandefeltin (Olavi Reimas) ja Brita Ekestubben (Sirkka Sari) isät ovat sopineet alaikäisten lastensa avioliitosta. Palattuaan 15 vuotta myöhemmin Saksasta sotimasta Arvid rakastuu Turussa tuntemattomaan kaunottareen, joka huiputtaa miestä riemastuttavalla tavalla.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />S. Ahola, H. Hella, Martti Kuuskoski ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />S. Ahola, H. Hella, Martti KuuskoskiHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />S. Ahola, H. Hella, Martti Kuuskoski
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />S. Ahola, H. Hella, Martti KuuskoskiHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1938 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Suomi-Filmin historiallinen Finne-elokuva ei herättänyt suurta innostusta, mutta ei myöskään pettänyt odotuksia. "Hupaisa ja romanttinen", luonnehti J. Sn (John Seppänen, Helsingin Sanomat 7.11.1938), jonka mukaan "Valentin Vaalan ohjauksen jäljiltä koko juttu tuntuu varsin vaivattomalta ja selvältä". "Armas Hirvosen kamera on tehnyt pitkin matkaa kaunista jälkeä. Yhdessä Ville Salmisen ja Kosti Aaltosen rakennelmien kanssa se on luonut paikoin meidän oloissamme, tekee mieli sanoa, jopa 'galleriatyötä' [- -] Puvusto ja muut yksityisseikat ilmeisesti pohjautuvat tarkkoihin tutkimuksiin ja tehostavat 1600-luvun tunnelmaa." Suomen Sosialidemokraatin (9.11.1938) -r näki käsikirjoituksessa heikkouksia, mutta päätyi myönteiseen kokonaisarvioon: "Vaalan Sysmäläinen on kuitenkin kauttaaltaan puhdasta, tarkoin laskettua, huolellisesti tehtyä työtä. Filmissä ei ole mauttomuutta, ei yliammuntaa, ei tunteilua eikä farssia, vaan ohjaaja on kyennyt tapaamaan todellisen miellyttävästi liukuvan huvinäytelmävireen, joka sitten havaitaan pitkin linjaa myös näyttelijäsuorituksissa." Uuden Suomen S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 7.11.1938) korosti tehtävän vaativuutta ja koki Vaalan "onnellisesti välttäneen" karit ja tehneen "erittäin tunnollista ja huolellista työtä". "Myöskin juonen kulku on saatu verrattain kiinteäksi", kirjoittaja jatkoi. "Se seikka, että alkupuolella ja ehkä paikoin pitkin matkaa on jouduttu hidastamaan tapahtumia, johtunee etupäässä käsikirjoituksesta, joka liian uskollisesti pyrkii seuraamaan alkuperäistä näytelmää ja romaania. Käsikirjoitus onkin elokuvan heikoin kohta. Mutta kokonaisuudessaan Sysmäläinen on onniteltava saavutus ohjaajalle." Myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 7.11.1938) kiitti ohjaajan panosta: "I fråga om yttre berättarskicklighet har filmens skapare Valentin Vaala inte mycket att lära. Det man ännu saknar hos denna utmärkta regissör är förmågan att skapa levande kontakt människor emellan." Kiitokset ja varaukset jakautuivat muidenkin osalle: "Kameraarbetet var så fylligt och förnämt, arkitekturen så illusorisk, vimlet så livfullt återgivet, att man här kan tala om internationell nivå. På samma mogna internationellt höga plan stodo tyvärr inte alla dramatiska prestationer. Främst gäller detta huvudrollerna [- -]." Yleensä Olavi Reimaksen elokuvadebyyttiin suhtauduttiin kuitenkin myötämielisesti ja niin ikään Sirkka Sarin nähtiin kehittyneen. "Olavi Reimas toisessa pääosassa oli mainiompi kuin oli rohjennut odottaa", yllättyi J. Sn. "Hän ilmehti, touhusi ja heilui kuin kai Finnen sysmäläinen ikään, eikä suinkaan ollut kiusallisen teatterimainen." "Tämä Suomi-Filmin uusi tulokas esiintyy kameran edessä vapautuneesti ja reippaasti", kiitti EoK. (Ajan Suunta 8.11.1938), "ja hänen ilmehtimisensä on eloisaa, parissa kohden jopa liiallisestikin." "Hänellä on hyviä filmiominaisuuksia", J. Sn kirjoitti Sirkka Sarista, "kyllä jäykkyys ajan mittaan kokonaankin hioutuu pois." "Sirkka Sari Britana oli kaunis ja heti alkuunsa voi panna merkille hänen kameratottumuksensa lisääntymisen sitten viime näkemän", koki L-s (Ilta-Sanomat 7.11.1938). "Aika on kuluttanut elokuvaa melkoisesti", kirjasi Markku Tuuli (Katso 23/1981) arvosteluilmapiirin muutoksen 1980-luvun alun tv-esityksen yhteydessä. "Vaalan Sysmäläinen ei sytytä", otsikoi Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 15.3.1981) ja Antti Lindqvist (Kansan Uutiset 15.3.1981) piti elokuvaa Vaalan "ilmeisenä välityönä": "Joitakin luistavia näytteitä Vaalan kertojan taidoista elokuvassa kyllä on, mutta kokonaisuus jää kuitenkin kovin puisevaksi ja jähmeästi näytellyksi kansankomediaksi." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Sysmäläinen perustui Jalmari Finnen samannimiseen, vuonna 1910 ilmestyneeseen historialliseen romaaniin. Nisse Hirnin elokuvasovitus sijoittaa johdanto-osan tapahtumat vuoteen 1622 ja juonen pääkuvion vuoteen 1637. Ulkokuvaus tapahtui Heinolan maalaiskunnan Lusissa Kollariniemen talon maastossa sekä Vihdin Olkkalassa ja Sysmän Rapalassa. Kolme 1630-luvun Turkua esittävää katunäkymää rakennettiin Kollariniemeen. Nimiosaa näytteli Olavi Reimas, Valentin Vaalan tähtilöytö Varkauden kesäteatterista 1937. Elokuva oli Reimaksen ensimmäinen - tosin jo talvella 1938 oli Kittilässä otettu ulkokuvat elokuvaan Vihreä kulta, mutta laborointivirheen vuoksi ne oli uusittava vuotta myöhemmin, minkä johdosta Vihreä kulta ehti ensi-iltaansa vasta syksyllä 1939. Sysmäläinen oli myös viipurilaisen näyttelijän Kerttu Salmen ensimmäinen elokuva. Brita Ekestubbea lapsena esitti Suomi-Filmin toimitusjohtajan Matti Schreckin Tuulikki-tytär, Arvid Tandefeltiä lapsena Kalevi Koski. Heidät molemmat nähtiin myös vuonna 1940 elokuvassa Tottisalmen perillinen. Sysmäläisen yleisömenestys oli vuoden 1938 keskiarvoa huomattavasti parempi. Elokuvan tuotantokustannukset peittyivät tammikuussa 1940. Kokonaistuotot olivat vuoden 1949 loppuun mennessä 2 067 950 mk. Porissa elokuva nähtiin vasta 25.12.1938, Suomi-Filmin kaupungissa avaaman uuden teatterin, Kino-Palatsin, ensimmäisenä ohjelmana. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa ei ole Sysmäläisen käsikirjoitusta, ainoastaan suomen-, ruotsin- ja saksankieliset dialogilistat. Niihin verrattuna on elokuvan lopullisen version repliikkejä kauttaaltaan lyhennelty. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. Felix Krohn Orkesteri (off), 1' 30". 2. Vihkiminen Säv. Felix Krohn Orkesteri (off), 1' 00". 3. Im tiefen Keller / Syvässä kellarissa Säv. Ludwig Fischer, san. Carl Müchler Es. "saksalainen kauppias", laulu (100 %), 0' 15". 4. Ratsastus Säv. Felix Krohn Orkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 1' 15". 5. Leivonen Säv. Felix Krohn Huilu ja orkesteri (off), 1' 30". 6. Kukko Säv. Felix Krohn Orkesteri (off), 1' 35". 7. Loppumusiikki Säv. Felix Krohn Orkesteri (off), 2' 30". Huomautuksia: Kerttu Salmi hyräilee (100 %) kahteen kertaan, yht. 0' 15". Arvidin ja Britan rakkauden teema toistuu muunnelmina taustamusiikissa kolmessa jaksossa, mm. Loppumusiikissa (nro 7), orkesteri (off), yht. 5' 20". - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |