Serenaadi sotatorvella eli Sotamies Paavosen tuurihousut
Serenaadi sotatorvella (rinnakkaisnimi)
Serenad på signalhorn eller Soldat Paavonens turbyxor (ruotsinkielinen nimi)
Serenad på signalhorn (ruotsinkielinen rinnakkaisnimi)
Serenade with a War Trumpet (englanninkielinen käännösnimi)
Sérénade pour cor de guerre (ranskankielinen käännösnimi)
Serenade mit dem Kriegshorn (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Serenaadi sotatorvella eli Sotamies Paavosen tuurihousut
Toivo Särkän ohjaama sotilasfarssi Serenaadi sotatorvella (1940) pohjautuu Topiaksen eli Toivo Kauppisen näytelmään. Paikkakunnalla taisteluharjoituksia pitävät sotilaat viehättävät naisia enemmän kuin siviilit, minkä Raakki-Kustaa (Kyösti Käyhkö) ja kanttori Sylvester Sointuperä (Jalmari Rinne) saavat karvaasti kokea. Savolainen sotamies Malakias Paavonen (Kaarlo Angerkoski) hurmaa supliikillaan karjakko Sandran (Siiri Angerkoski). Majuri Jyrki Harteisen (Tauno Palo) miehekäs olemus miellyttää kartanon viehättävää valtiatarta Oili Mäkipaloa (Ansa Ikonen).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Mäkipalon kartanon väkeä: Pyhäniemen kartanon väkeä<br /><br />Sotilaita leirillä ja taisteluharjoituksessa: Tampereen Rykmentin aliupseerikoululaisia<br /> <br />Rykmentti marssilla: Tampereen Rykmentti ,
Mäkipalon kartanon väkeä: Pyhäniemen kartanon väkeä<br /><br />Sotilaita leirillä ja taisteluharjoituksessa: Tampereen Rykmentin aliupseerikoululaisia<br /> <br />Rykmentti marssilla: Tampereen RykmenttiHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
24.6. - 16.9.1939 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Topiaksen ja SF:n uusi sotilasfarssi ei keskelle tuiminta talvisotaa ajoittuneessa ensi-illassaan kiinnittänyt kuin joidenkin Helsingin ulkopuolisten lehtien huomion. "Lyhyesti sanottuna: erinomainen mielen piristäjä", antoi Vaasa-lehden (4.1.1940) nimetön kirjoittaja arvionsa, jota hän perusteli: "Juoni luistaa saumattomasti monien kommellusten ja mutkien kautta sotamies Paavosen tuurihousujen suosiollisella avustuksella onnelliseen loppuun." "Elokuva, jossa hauskojen sotilaskommellusten yhteyteen liittyy rakkaustarina, on vauhdikkaasti ja reippaasti esitetty ja huvittava", luonnehti Hula (Turun Sanomat 4.1.1940) ja Kansan Lehden (4.1.1940) R. R-e kiitti: "Toivo Särkän ohjaus näyttää jo olevan tottunutta ja sekä äänitys että kuvaus tuntuivat moitteettomilta". Kirjoittaja pohti edelleen: "Elokuva kuuluu samaan luokkaan kuin aikaisemmin esitetty Rykmentin murheenkryyni, esittäen pääosaa nytkin Kaarlo Angerkoski, joka verrattomalla huumorillaan ylläpitää katsojassa koko ajan 'oikean' tunnelman. Ilmeisesti käsikirjoitus on vartavasten Angerkoskea tarkoittaen tehtykin, joka tässä viimeisessä kuvassaan osoittaakin olleensa omaa luokkaansa, näyttelijä, jolle kyllä jatkuvastikin olisi kannattanut erikoiskäsikirjoituksia teettää. Suuri vahinko, että tätä etevää kykyä emme tämän jälkeen enää saa valkokankaalla nähdä." 1980-luvun televisioesitysten aikaan myötämieli ei ollut yhtä herkässä. "Kyseenalainen sotilasfarssi", otsikoi Mikael Fränti (Helsigin Sanomat 20.4.1983) ja kirjoitti: "Topiaksen komediahölmöilyyn perustuvasta sotilasfarssista ei saata ylpeillä millään tavalla, sillä teos edustaa vanhan kotimaisen filmin ikävintä ja vastenmielisintä aluskasvillisuutta. Jälkiviisaasti voi tietysti ihmetellä, miksi Särkkä ei kesällä 1939 farssia filmatessaan tajunnut mitään maailman tilanteesta. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun suomalainen elokuva sulki silmänsä ympäröivältä todellisuudelta." "Suomalaisten sotilasfarssien surkeimpia murheenkryynejä", tyrmäsi myös Antti Lindqvist (Kansan Uutiset 20.4.1983), mutta ymmärtämystäkin löytyi: "Serenaadi sotatorvella on parempi komedia kuin näistä vähän inspiroivista lähtökohdista voisi odottaa", kiitti Markku Varjola (Vaasa 20.4.1983). "Kaarlo Angerkosken savolaisessa jermussa on jotain perussuomalaista: ei varsinaisesti hillittyä charmia, mutta koeteltua kansanviisautta yhdistyneenä sympaattiseen idiotiaan. [- -] Topiaksen näytelmä on kääntynyt luontevasti elokuvaksi. Siinä ei ole tarpeetonta farssikohellusta, vaan pikemminkin peruskansallinen rytmi: hidas mutta varma." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Elokuva perustui nimimerkki Topiaksen samannimiseen sotilasfarssiin, jonka kantaesitys oli 28.12.1935 Tampereen Työväen Teatterissa, debytoivana ohjaajana Edvin Laine, joka myös näytteli pääosan. Käsikirjoituksen teki Toivo Särkkä yhdessä tamperelaisen toimittajan, Aamulehden teatteri- ja elokuva-arvostelijan Orvo Kärkösen (nimimerkki Erve ja -rk-) kanssa. Alkuperäisnäytelmässä on kolme näytöstä, jotka kaikki tapahtuvat Mäkipalon kartanon pihamaalla: ensimmäinen näytös päivällä, toinen saman päivän illalla ja kolmas seuraavan päivän varhaisena aamuna. Elokuvasovituksessa aikamitta on suurin piirtein sama, mutta tapahtumia on lavennettu muuallekin maastoon sekä kartanon ja lukkarilan sisätiloihin. Näytelmän henkilöistä on jätetty pois Oili Mäkipalon tytärpuoli Vellamo, alikersantti Antti Mäkelä, agronoomian ylioppilas Raita Heilala sekä keittäjä Tilda, mutta toisaalta lisätty mm. Turkin sodan veteraani Korni-Mikko vaimoineen ja sotamies Mikkonen. Ulkokuvat otettiin kesä-heinäkuussa 1939, studiokuvat syyskuussa. Ulkokuvaukset tapahtuivat Hollolassa Pyhäniemen kartanon alueella lukuunottamatta rykmentin marssikohtauksia. Ensi-iltapäiväksi oli alunperin määrätty 26.11.1939, mutta syksyn 1939 poikkeusolot viivästyttivät valmistumista. Elokuva tarkastutettiin 28.11.1939, ja esityskierroksen piti nyt alkaa 3.12.1939, mutta talvisodan puhkeaminen 30.11.1939 siirsi ensi-iltaa vielä kerran, vuosien 1939-40 vaihteeseen. Oulussa elokuva nähtiin 26.12.1939, Tampereella, Turussa ja Vaasassa vuoden viimeisenä päivänä 1939; Helsingissä 1.1.1940, Kuopiossa 6.1., Porissa 14.1., Kemissä 15.1., Mikkelissä 25.1., Jyväskylässä 4.2., Forssassa, Hämeenlinnassa, Raumalla ja Riihimäellä 15.2., Lahdessa 19.2.1940, mutta Viipurissa vasta jatkosodan aikana 29.11.1942. Niin ikään Topiaksen tekstiin perustunut sotilasfarssi, kesällä 1938 kuvattu Rykmentin murheenkryyni (1938) oli ollut Suomen Filmiteollisuuden siihen asti paras yleisömenestys. Eri syistä johtuen Serenaadi sotatorvella ei päässyt lähellekään samoja katsojalukuja, mutta ylitti kylläkin vuoden 1940 keskiarvot. Kävijöiden yhteismäärä oli vuoden 1945 loppuun mennessä 407 683 henkeä, joista aikuisia 316 110 ja alennuslippulaisia 91 573. Yhtiön osuus elokuvan tuotoista per 31.12.1949 oli 1 343 911 markkaa. Kutsuvierasnäytännön päiväksi oli määrätty 3.12.1939. Pääkonttorin juoksupoika Sakari Jurkka lähti marraskuun 30. päivän aamuna kutsukorttien jakelukierrokselle Heikinkatu 20:ssä (nyk. Mannerheimintie 16) sijainneesta konttorista, mutta ei ehtinyt Lasipalatsia pidemmälle, "kun ryssän koneet tulivat ja kutsukorttien jakelu loppui siihen", Jurkka muisteli syksyllä 55 vuotta myöhemmin. Kaarlo Angerkoski, joka oli esittänyt pääosaa myös Rykmentin murheenkryynissä, kuoli kaksi viikkoa kuvaustöiden päättymisen jälkeen, 1.10.1939. Angerkosken asetakin taskuun kiinnitetyt ampumamerkit ovat milloin oikean-, milloin vasemmanpuolisen rintataskun päällä. Merkkien sijainti vaihtuu jopa kesken kohtauksen. Kuvausvaiheessa on Angerkosken repliikkeihin sisällytetty viittaus Mika Waltarin romaaniin Vieras mies tuli taloon, jonka elokuvasovituksessa Angerkoski vuotta aikaisemmin oli ollut mukana. Serenaadi sotatorvella oli ensimmäinen Armas Vallasvuon (1907-1995) leikkaama elokuva. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 30". 2. "Perunankuorijoitten laulu" ("Tulkoon vaikka vihollinen täältä ja tuolta - -") Säv. trad., san. Orvo Kärkönen, sov. Martti Similä Es. Kaarlo Angerkoski ja "sotilaat", laulu (off, playback ja 100 %, Kaarlo Angerkoski ja mieskuoro), 1' 10". 3. Hei, rotaplii! / "Söötekreenin marssi" ("Sota se on sankarille sopivainen leikki - -") Säv. trad., san. Orvo Kärkönen, sov. Martti Similä 1) Es. Toppo Elonperä, laulu (100 %), 0' 15". 2) Es. Toppo Elonperä ja Kaarlo Angerkoski, laulu (100 %, kitarasäestys), 1' 45". 3) Es. Toppo Elonperä, laulu (100 %), 0' 30". Levytys: Esa Saario ja Helsingin Varuskuntasoittokunta, joht. Martti Parantainen; Finlandia P-342, 10.10.1963. 4. "Laulajan uni" / "Oilin laulu" ("Oon laulaja - unihin uskoen - -") Säv. Martti Similä, san. Kerttu Mustonen Es. Ansa Ikonen, laulu, ja Jalmari Rinne, piano (playback, pianosäestys), 1' 10". 5. "Marssilaulu" ("Älä tyttö sydäntäsi anna tuolle siviili-iikallelelelele - -") Säv. Martti Similä, san. Orvo Kärkönen 1) Es. "sotilaat", laulu (playback, mieskuoro), kahteen kertaan, yht. 1' 25". 2) Es. Kaarlo Angerkoski, laulu (100 %, kitarasäestys), 0' 30"., 6. "Kokkipoika" ("Kun poijat on kauan marssineet ja huokaavat torsun alla - -") Säv. trad., san. Orvo Kärkönen, sov. Martti Similä 1) Es. Kaarlo Angerkoski, laulu (100 %), kahteen otteeseen, yht. 1' 00". 2) Es. Kaarlo Angerkoski ja Toppo Elonperä, laulu (100 %, kitarasäestys), 0' 10". 3) Es. Kaarlo Angerkoski, laulu (100 %, kitarasäestys), 0' 20". 7. Marssi Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 20". 8. Parolan marssi Säv. trad., sov. Artturi Rope ja Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 05". 9. Kiikalainen piirileikkilaulu / "Niin monta kertaa kun vettä olen kantanut - -" Säv. ja san. trad. Es. Siiri Angerkoski ja Eeva Savonen, laulu (100 %), 0' 25". Levytys: Raf. Ramstedt ja Helge Lindbergin kvartetti; Polyphon XS 42732, 1929. 10. Konvaljens avsked / Kielon jäähyväiset Säv. Otto Lindvall Es. Jalmari Rinne, viulu (off ja playback, tunnistamaton viulisti), neljään kertaan, yht. 1' 55". 11. Iltasoitto Säv. trad. Signaalitorvi (off), 0' 15". 12. Hälytyssoitto Säv. trad. Es. Olavi Saarinen, signaalitorvi (playback ja off, tunnistamaton soittaja), 0' 45". 13. Taisteluharjoitus Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 00". 14. Loppusoitto Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 15". Huomautuksia: Alkusoitossa (nro 1) ja Loppusoitossa (nro 14) ovat samat aiheet. Hei, rotaplii! (nro 3:3) sisältyy Taisteluharjoitukseen (nro 13). Kaarlo Angerkoski esittää puhelauluna "Sanonpahan vuan että voimoo" (100 %), 0' 05", Jalmari Rinne virittelee nappailen viulua (100 %), 0' 05", ja Siiri Angerkoski hyräilee laulua The Last Rose of Summer / Kesän viime kukka, säv. trad. irlantilainen (100 %), 0' 05". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|