Savolainen sotamies Malakias Paavonen huvittelee perunateatterissa veistämällä perunasta naishahmon: rangaistukseksi ylikersantti Tiainen määrää hänet keittiöpalvelukseen pian alkavien manööverien ajaksi. Majuri Harteinen, pataljoonan komentaja, haluaa pitää taisteluharjoitukset jälleen Mäkipalon mailla, sillä hänellä on selvittämättömiä henkilökohtaisia asioita kartanon nuoren valtiattaren Oilin kanssa.

Harteisen joukko-osasto marssii laulaen Mäkipaloon. Vastassa on Korni-Mikko, Turkin sodan veteraani, jolle majuri komentaa sotilaat tekemään kunniaa. Oili loukkaantuu, kun majuri ei heti tule tervehtimään häntä. Mäkipalon karjakot Sandra ja Raakel ovat innoissaan sotilaiden saapumisesta ja pilkkaavat Raakki-Kustaata, joka kieroilemalla on välttänyt sotapalveluksen. Malakias esittäytyy naisille, valloittaa heidät iloisella olemuksellaan ja torjuu Kustaan yrityksen haastaa riitaa.

Ylikersantti häiritsee hernekeittoa valmistelevaa Malakiasta niin, että suolapussi kaatuu soppaan, jonne lisäksi luiskahtaa ylikersantin piippu. Kun majuri pyytää maistiaisannoksen, hän saa sekä suolan että piipun osalleen ja määrää Malakiaksen uuden sopan keittoon. Oilin suhteen majuri on edelleen pidättyväinen. Velvollisuuksiinsa vedoten hän kieltäytyy Oilin kutsusta tämän syntymäpäivän viettoon, johon Oilia sitkeästi kosiskeleva naismainen kanttori Sointuperä valmistautuu harjoittelemalla jokavuotista viuluserenadiaan - majurin ärtymykseksi, sillä esikunta on sijoitettu juuri lukkarilaan. Kustaa puolestaan on kosiskellut Sandraa, mutta saa nyt lopulliset rukkaset. Miehen lähentelyjen käydessä uhkaaviksi Malakias ilmestyy hätään ja ehdottaa tapaamista Sandralle, joka suostuu vasta kun Malakias lupaa tuoda seuralaisen myös Raakelille. Majuri on mustasukkainen kuullessaan kanttorin olevan Oilin pitkäaikainen ihailija ja järjestää talon eteen yöksi vartiomiehen estääkseen serenadin. Sotilas pysäyttääkin kanttorin, joka kotiin palatessaan saa kuitenkin vahingossa haltuunsa majurin univormun. Tällä välin Malakias ja hänen vastahakoinen kumppaninsa ovat salaa livahtaneet karjakkojen aitalle: Malakias tunnustaa tunteensa ja esittää kosintansa Sandralle, kun taas toinen sotamies ei osaa innostua Raakelin seurasta.

Majuri huomaa univormunsa kadonneen ja nostaa metelin: hämmentynyt lähetti puhaltaa erehdyksessä hälytyssoiton torvellaan. Kanttori pelästyy, pudottaa univormun takin ja piiloutuu karjakkojen aittaan, mistä hän joutuu pakenemaan alushoususillaan naisten naurun saattelemana. Malakias ottaa toimittaakseen majurin takin ja tarjoaa tälle myös housunsa: majuri ehtii juuri ajoissa johtamaan harjoitusoperaatiota, joka on ollut Korni-Mikon ja ylikersantin hoidossa. Toisen osapuolen suunnittelema yllätyshyökkäys torjutaan ja käännetään voitoksi - sattumalta tapahtuneen hälytyksen ja Malakiaksen ansiosta.

Seuraavana päivänä Sandra ja Malakias pohtivat "vakavasti" tulevaisuuttaan. Sandra ehdottaa, että mies sotapalveluksen jälkeen ottaisi pestin Mäkipaloon. Myös majuri on päättänyt selvittää suhteensa Oilin kanssa ja ilmestyy taloon juuri, kun kanttori on esittämässä syntymäpäiväonnittelujaan kukkaistervehdyksen kera. Majuri keskeyttää vuodatuksen ja tunnustaa olevansa mustasukkainen Oilin taannoisesta tanssiseuralaisesta, joka kuitenkin osoittautuu Oilin sisaren mieheksi. Väärinkäsityksen hälvettyä majuri ja Oili vaipuvat hellään suudelmaan, jonka Malakias ja Sandra keskeyttävät: he hakevat siunausta suunnitelmilleen ja myös saavat sen.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan