Uuno Turhapuro huijaa ilmaisen taksikyydin uskottelemalla olevansa tulossa isäksi ja menee Esson baariin. Hän on asunut viikon ystävänsä Sörsselssönin luona "perhetsykoloogisista syistä", eli elvyttääkseen avioliittoaan. Sörsselssönin vaimo hermostuu tilanteeseen ja uhkaa lähteä, mihin hänen miehensä myöntyy arvellen, että "helpommin saa uuden muijan kuin kunnon kaverin".

Johtaja Tuura valittaa psykiatrille näkevänsä vävynsä Uunon joka paikassa. Hän päättää muuttaa elämänsä ja ostaa maalaiskartanon. Ennen lähtöään maalle hän palkkaa etsivän pitämään silmällä kilpailevan firman yhtiökauppoja, mutta tehtävän saava naisetsivä Greta erehtyy henkilöstä ja alkaa varjostaa Uunoa.

Uuno palaa kukkakimppu kädessään kotiin vain löytääkseen asuntonsa tyhjillään. Hänen vaimonsa Elisabeth on muuttanut vanhempiensa mukana maalle, mutta tyly erokirje, jossa ei ilmoiteta uutta asuinpaikkaa, on Tuuran kirjoittama.

Härski-Hartikainen ja Sörsselssön päättävät korkean verotuksen vuoksi myydä firmansa ja ryhtyä Uuno mukanaan valtion hätäaputöihin.

Tuura saapuu perheineen kartanoonsa ja asettuu juuri keinutuoliin nauttimaan olostaan ilman Uunoa, kun Uuno, Sörsselssön ja Härski-Hartikainen törmäävät sisään mittaamaan uuden moottoritien linjausta. Tuura saa selville, että tielinjaus on vedetty hänen mailleen, koska tila on ollut liian kauan autiona. Uuno ehdottaa, että kartanosta tehtäisiin linjauspäätöksen muuttamiseksi lomakeskus. Tuuralle selviää, miksi hän näkee joka paikassa Uunon näköisiä miehiä: tila sijaitsee Uunon kotikylässä, ja kartanon renkituvassa asuva Uunon isä on tehnyt Osuuskaupan leskirouvan kanssa Uunolle veljen joka vuosi.

Lähistöllä mökkeilevä liikenneministeri lupaa Tuuralle esittää vaihtoehtoista tielinjausta. Uusi reitti kulkee kuitenkin kunnan tielautakunnan puheenjohtajan eli eläkkeelle jääneen opettajan pihan poikki, ja hän saa työt keskeytetyksi. Tuura suostuttelee lautakunnan jättämään asian pöydälle kunnes hän tuo nähtäväksi lomakeskussuunnitelmansa.

Greta tulee lomakeskuksen ensimmäiseksi asiakkaaksi, ja Uuno ottaa hoitaakseen hänen viihdyttämisensä. Greta raportoi Uunon tekemisistä kartanoaan kunnostavalle Tuuralle, joka päätyy ostamaan Härski-Hartikaisen ja Sörsselssönin firman kaksinkertaisella hinnalla.

Uuno toimittaa tielautakunnalle lomakeskuksen suunnitelman asemesta vahingossa työpaikkailmoituksen mutta onnistuu siirtämään päätöksentekoa lupaamalla järjestää kartanossa kesätapahtuman.

Tuura antaa Uunolle kaksi miljoonaa, jotta tämä lahjoisi kunnallispoliitikot muuttamaan tielinjausta. Hän erottaa Gretan saadessaan selville tämän vakoilleen Uunoa.

Kesäjuhlien ohjelmassa on Taru Valjakan laulua, "naapurikylän pojan" Paavon lausuntaa sekä Uunon menestyksekäs juhlapuhe. Uunon isä juottaa pontikkaa tielautakunnan jäsenille taivuttaakseen nämä Tuuran suunnitelman kannalle, kun taas pankinjohtaja kiristää heitä vekselien avulla pitäytymään vanhassa linjauksessa - vaihtoehtoinen malli halkaisisi hänen omat maansa.

Lautakunta äänestää lopulta Tuuran tilan poikki kulkevan suoran linjan puolesta. Uuno auttaa ministeriä vetämään viivoittimella linjauksen kartalle mutta pitää peukaloaan Tuuran tilan päällä, joten tie päätyy kiertämään kartanon. Tästä tietämättömänä Tuura myy kartanon Uunon isälle ja saa maksuksi käyttämättä jääneet lahjusrahat. "Voi hyvänen aika", lausuu Uuno lopuksi, "sitähän taitetaanki olla yhtäkkiä niinku kartanon herraa. Täytyypä ruveta orientoitumaan."

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.