Liisa Pesonen työskentelee helsinkiläisen muotiliike Salon Monican osastopäällikkönä, käy iltakoulua sekä harrastaa musiikkia ja kirjallisuutta. Eräänä päivänä hän törmää kadulla yhteen pyöräilijän kanssa: silminnäkijöiden ja auttajien joukossa on säveltäjä Raimo Kaarna, jonka loppuunmyytyyn konserttiin Liisa juuri oli ollut hankkimassa lippua. Raimo lupaa lipun toiseen konserttiinsa ja käsilaukkunsa rytäkässä kadottanut Liisa suostuu lainaamaan mieheltä rahaa.

Liisa haaveilee turhaan konsertista, sillä lippua ei kuulu. Sen sijaan Liisa saa puhelinsoiton Bisse-nimiseltä mieheltä ja järkyttyy siitä niin, että vaihtaa asuntoa. Liisa käy tapaamassa Raimoa maksaakseen velkansa: mies ei aluksi muista häntä, mutta asian selvittyä pyytää anteeksi ja selittää unohduksen syyksi täydellisen keskittymisensä musiikkiin. Sovittaakseen laiminlyöntinsä Raimo kutsuu Liisan mukaansa Kansallisteatterin ensi-iltaan.

Teatterin lämpiössä Liisa tutustuu Raimon ystävään Lullaniin, suorapuheiseen ja reipasotteiseen naistaiteilijaan. Jälkeenpäin he viettävät iltaa ravintolassa, mutta pian Liisa pelästyy viereiseen pöytään ilmestynyttä viiksekästä miestä ja haluaa lähteä. Lullan kutsuu Raimon ja Liisan luokseen. Liisa valmistaa illallisen, Raimo ja Lullan ryhtyvät leikillään esittämään Kesäyön unelmaa: Liisa omaksuu Puckin, hilpeän ja onnea tuovan keijukaisen roolin, ja Lullan ryhtyy kutsumaan häntä tällä lempinimellä.

Lullanin luona käy Pelastusarmeijan sisar Laurila, jonka muotokuvaa Lullan intoutuu luonnostelemaan. Osoittautuu että Liisa ja sisar tuntevat toisensa: sisar lupaa pysyä vaiti ja Liisa kertoo Lullanille, että hänen elämässään on ollut vaihe, jonka hän haluaa unohtaa.

Liisa ryhtyy järjestämään Lullanin talouden "taiteellista epäjärjestystä". Naiset kiusoittelevat toisiaan miehistä, Raimosta ja eräästä tohtori Oksasesta, mutta päättävät olla puhumatta heistä, kun kumpikin kiusoiteltu osoittaa loukkaantumisen merkkejä.

Lullan maalaa Liisasta muotokuvan, joka herättää huomiota taidenäyttelyssä. Liisalle kateellinen työtoveri Kirsti yrittää itsemurhaa, kun hänen sulhasensa on kuollut auto-onnettomuudessa. Liisa tarjoutuu auttamaan raskaana olevaa Kirstiä, joka torjuu eleen omahyväisyytenä. Liisa tutustuu Raimon äitiin ja Anna-sisareen. Rouva Kaarna kutsuu Lullanin maalaamaan Kaarnan sukua ja kartanoa: Lullan suostuu sillä ehdolla, että saa ottaa Liisan mukaansa.

Raimon ja Liisan suhde on keskustelun ja arvailun kohteena kartanossa. Raimo tuskailee syyskauden konserttiaan ja ymmärtää levottomuutensa syyn vasta, kun äiti kysyy, onko hän rakastunut: mies vain innostuu, kun äiti pyytää häntä lopettamaan suhteen. Liisa käyttäytyy pidättyväisesti, kunnes huviretkellä vapautuu kisailemaan metsässä Raimon kanssa saatuaan selville, että Pirkko, jota hän on luullut Raimon morsiameksi, onkin tämän veljen Riston mielitietty.

Rouva Kaarnan 60-vuotispäiville saapuu Liisan kammoama viiksekäs mies, joka osoittautuu Bisse Holmiksi, "suvun mustaksi lampaaksi". Bisse pystyy kiristämään Liisaa vetoamalla joihinkin tutkintopöytäkirjoihin: kun Liisa jää yksin kirjastoon, mies esittää 20 000 markan vaatimuksen ja sanoo rahaa löytyvän kartanon konttorista, jonne Liisa helposti pääsisi. Kaiken jälkeen Bisse yrittää lähennellä Liisaa, mutta Raimo ehtii väliin ja ajaa miehen ulos. Rouva Kaarnan säestäessä pianolla Raimo ja Liisa tanssivat romanttisen valssin, jonka päätteeksi Liisa suutelee miestä.

Liisa kirjoittaa jäähyväiskirjeen ja katoaa tietymättömiin. Lullan lupaa etsiä Liisan ja löytää tämän laitakaupungilta. "Tulin katuojasta ja palaan sinne takaisin", Liisa sanoo Lullanille ja kertoo jääneensä varhain orvoksi ja joutuneensa nuorena viettelijän kynsiin. Lullan vie Liisan luokseen, jonne Bissekin löytää tiensä ja jatkaa kiristysyritystään. Raimo soittaa kesken kohtauksen ja ilahtuu tavoittaessaan Liisan, joka kuitenkin syöksyy ulos Bisse kintereillään. Kadulla Bisse juoksee auton eteen ja saa surmansa, Liisa pyörtyy ja joutuu sairaalahoitoon.

Sairaalassa päivystävä lääkäri sattuu olemaan tohtori Oksanen, jonka kanssa Lullan löytää jälleen yhteisen sävelen. Lullan lupaa jättää taiteen, niin kuin tohtori oli aikoinaan halunnut, ja ryhtyä "kunnon vaimoksi ja seitsemän lapsen äidiksi": "Puck opetti, mitä oikea rakkaus on." Lullan kutsuu paikalle sisar Laurilan, joka Raimon, Annan ja heidän äitinsä läsnä ollessa kertoo Liisan tarinan: Liisa on aikoinaan synnyttänyt aviottoman lapsen ja puristanut sen kuoliaaksi rintaansa vasten; oikeudenkäynnissä hänet on vapautettu maallisesta rangaistuksesta, mutta ei syyllisyydestä. "Elävän Jumalan avulla hän voitti pahan itsessään", sanoo sisar.

Liikuttunut rouva Kaarna antaa siunauksensa Raimon ja Liisan liitolle. Hän tuo Liisalle kukkia ja lausuu tämän tervetulleeksi suvun naisten joukkoon. "Äiti", Liisa vastaa sairasvuoteeltaan.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.