Suomisen Ollin tempaus
Suomises-Olli på farliga vägar (ruotsinkielinen nimi)
Olli Suominen's Stunt (englanninkielinen käännösnimi)
Le Triomphe d'Olli Suominen (ranskankielinen käännösnimi)
Olli Suominen startet ein Unternehmen (saksankielinen käännösnimi)
Finna-recension
Suomisen Ollin tempaus
Orvo Saarikiven ohjaama perhe-elokuva Suomisen Ollin tempaus (1942) perustuu Tuttu Pariston (Seere Salminen ja Elsa Soini) käsikirjoitukseen, jonka tapahtumat ajoittuvat välirauhan ja säännöstelyn aikaan toukokuuhun 1941. Suomisen perheen koulupoika Olli (Lasse Pöysti) aiheuttaa vahingossa kaksi onnettomuutta, joita ei uskalla Väinö-isälleen (Yrjö Tuominen) tunnustaa. Hän karkaa kotoaan Helsingistä ja yrittää päästä ystävänsä Jaska Suomisen (Kalevi Hartti) kanssa Savijärven raivausleirille. Riemuisasti alkanut matka muuttuu painajaiseksi, kun vaikeuksiin ajautuneet pojat joutuvat pakenemaan lain kouraa ja Ollin touhukasta pikkusiskoa Pipsaa (Maire Suvanto).
Sparad:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Åldersgräns | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Skådespelare | ||||||||||||
Okrediterade skådespelare
|
||||||||||||
Övriga upphovsmän | ||||||||||||
Okrediterade
Ensembler
|
||||||||||||
Produktion | ||||||||||||
|
||||||||||||
Visningar | ||||||||||||
|
||||||||||||
Inspelningsplatser | ||||||||||||
|
||||||||||||
Inspelningsdatum | ||||||||||||
29.5.1941 - alkukesä 1941, kesä - syksy 1942 - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Innehållsbeskrivning | ||||||||||||
|
||||||||||||
Pressöversikter | ||||||||||||
Suomisen perheen ensimmäinen jatko-osa toivotettiin tervetulleeksi yksimielisesti ja suurin kiitoksin. "Suomen Filmiteollisuutta on syytä lämpimästi onnitella Suomisen Ollin tempauksen johdosta", aloitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 1.12.1942), "sillä se on lajissaan lähes täysosuma: herttainen, hauska, virkistävä ja lämminhenkisesti esitetty kappale kotoista arkipäivää suomalaisen perheen, lähinnä sen nuorten vesojen liikkuma-alan piiristä." "Se rakentuu älykkäälle lapsipsykologiselle perustalle", lisäsi O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 30.11.1942), "sen ilmapiiri huokuu valloittavaa hyväntuulisuutta ja herttaista sydämellisyyttä. [- -] Tämä perustunnelman aurinkoisuus, terve tunteellisuus ja viehättävä kodikkuus tekevät elokuvasta enemmän kuin hyvän ajanviete-elokuvan: valoisan optimismin ja uskon täyttämän 'murheentorjujan', jollaista kaivataan nykyisenä ajankohtana kaikenlaisen 'viihdytyksen' ristiaallokossa." "Nimimerkki Tuttu Paristo tuntuu eläytyneen käsikirjoituksessaan entistä aidommin suomalaisen virkamiesperheen arkielämään, pikku iloihin ja suruihin", kiitti puolestaan O. Oh. (Ilta-Sanomat 31.11.1942). "Juoni juoksee takertelematta ja uskottavana, kommellukset kääritään kerälle ja kerältä luontevasti. Sen, mitä ehkä sukkeluudessa ja iskevyydessä puuttuu, korvaa hyvin repliikkien elävyys ja reippaus. Ohjaaja Orvo Saarikivi on pitänyt ohjakset tukevasti käsissään. Vauhti on jo heti alusta lähtien mukaansa tempaava ja jatkuu tasaisena koko elokuvan ajan. Katsoja ei ehdi ikävystyä kertaakaan." Tunnustukseen päätyi myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 30.11.1942): "Signaturen Tuttu Paristo har av allt att döma överproducerat sig en smula. Filmen verkade nämligen till en början rätt ansträngt lustig och regin underströk även den onödigt kraftigt det bråkiga och forcerade i handlingen. Men senare tog det hela upp sig och underhållningen blev småningom rätt glad och trivsam." Lapsinäyttelijät saivat arvosteluissa suurinta huomiota ja kiitosta. Monet kokivat, että Maire Suvannon Pipsa jättää Lasse Pöystin Ollin varjoonsa: "Ennen muuta oli 'tempaus' Pipsan - Maire Suvannon", kirjoitti A-L. S. (Uusi Suomi 30.11.1942). "Hänen esityksensä oli niin liikunnallisesti, miimillisesti kuin lausunnallisestikin ihmeteltävän välitön ja luonnollinen. Samaa on sanottava Lasse Pöystin Ollista, vaikka katsoja hänessä silloin tällöin väläyksittäin olikin havaitsevinaan jo näyttelijää." "Lapsinäyttelijöitä on turhaan enää hakea Atlantin takaa", ilahtui O. V-hl, "sillä nämä kotoiset, reippaat ja veikeät nuoret filmitähdet, joissa ei ainakaan toistaiseksi ole imelää teennäisyyttä eikä 'söpöyttä', vaan reilua ja luontevaa suomalaista luonteenlaatua, valloittavat katsomon jo alkumetreistä lähtien. Lasse Pöystin vastustamattoman poikamainen 'rempseys' ja Maire Suvannon pikkuvanha koomillisuus yhtyneinä harvinaisen vapautuneeseen näyttelemiseen valmistavat katselijoille monta riemullista hetkeä." Myös Kalevi Hartin debyytti pantiin kiittäen merkille: "Poikamaisen reipas ja totinen, aina miten tarvittiin, eikä ensikertalaisen kangertelua ollut havaittavissa alkuunkaan", arvioi A-L. S., ja P. T-vi säesti: "Kalevi Hartti selvisi ensimmäisestä elokuvaosastaan niinikään niin kunniakkaasti, että hänelle ilman muuta voi olettaa hyvää jatkoa. Harva aikuinen näyttelijäkään on ottanut näin onnistuneen ensi askeleen." Tv-esitysten yhteydessä vastaanotto oli vaisumpi, Mikael Fränti (Helsigin Sanomat 28.3.1986) sivuutti sen "säyseänä perhe-elokuvana", joka "pyrki vahvistamaan kansallista itsetuntoa. Siksi ongelmat ratkesivat kuin itsestään. Mitään ei haluttu jättää hiertämään katsojan hampaan koloon." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Bakgrund | ||||||||||||
Suosittuun radiokuunnelmasarjaan pohjautuvan Suomisen perheen (1941) ohjasi Suomen Filmiteollisuuden pääjohtaja Toivo Särkkä. Seuraavat neljä Suomis-elokuvaa ohjasi Orvo Saarikivi, niistä ensimmäisenä Suomisen Ollin tempauksen (1942). Käsikirjoituksen teki nimimerkki Tuttu Paristo - kirjailijakaksikko Seere Salminen, Elsa Soini - keväällä 1941 sijoittaen tarinan tapahtuvaksi "toukokuun lopulla 1941 muutaman päivän kuluessa". Kuvaukset ehdittiinkin aloittaa jo samana kesänä Särkän johdolla, mutta pian Saarikivi siirtyi ohjaajaksi. Työt keskeytyivät kuitenkin jatkosodan alkamisen vuoksi, ja niitä päästiin jatkamaan vasta seuraavana kesänä. Jaska Suomisen roolin sai lopulta SF:n valopoikana toiminut Kalevi Hartti, vaikka eräitä kohtauksia olikin ehditty kuvata toisen, tunnistamattoman näyttelijän vastatessa osasta. Jatko-osissa Hartin roolihahmona on Eka Teirala. Vuosina 1953 - 1964 Kalevi Hartti sävelsi musiikin yhteentoista elokuvaan. Kuvausten alkuvaiheessa Jaskan isää, maalari-Suomista esitti Matti Aulos, mutta hahmon esittäjä vaihtui Sasu Haapaseksi. Käsikirjoituksessa ei viitata jatkosotaan: agronomiksi lukevalla Lasse Lehtovaaralla on vielä siviilivaatteet ja elokuvassa harjoitellaan Suomi - Ruotsi -maaottelumarssia varten, joka järjestettiin toukokuussa 1941. Kuvausaika näkyy kuitenkin mm. siinä, että Punaisen Ristin sairaalassa on laudoista rakennetut sirpalesuojaukset, autoissa on puukaasutinpöntöt, oikea kahvi on harvinaista, sokeria saa vain kortilla, ruokalassa vaaditaan leipäkupongit, mutta lakritsia on vielä saatavilla. Maalari Suomisen rintapielessä on JR 11:n eli Ässä-Rykmentin pienoismerkki - kyseessä on "oikea aseveliperhe". Maalari lukee Suomen Sosialidemokraattia ja toteaa kasvimaallaan, että "maata kääntäessään voi tuntea olevansa hyödyksi tälle isänmaalle". Pipsa puhuu jälleenrakennus"osioista" - tämä kielitoimiston tuohon aikaan suosittama sana korvaamaan obligaatioita ei kuitenkaan yleistynyt. Elokuva tekee myös propagandaa sotaorpojen adoptoinnin ja perhepolitiikan puolesta. Suomisen perheeseenkin ovat ilmestyneet kaksoset Marja ja Matti, todellisuudessa talvisodan päättymispäivänä 13.3.1940 syntyneet sotaorposisarukset Seija ja Martti, jotka ohjaaja Saarikivi ja hänen puolisonsa näyttelijä Aino Lohikoski adoptoivat. Toisessa Suomis-elokuvassa on kerronnan painopiste siirretty Olliin - sarjan avausosassa käsiteltiin isä Suomisen ongelmia. Ensimmäisen elokuvan henkilögalleriaan kuului mummi eli isä Suomisen äiti, helsinkiläinen ruustinnaleski (Eine Laine), tästä elokuvasta hänet on jätetty syrjään, mutta tilalla on Hämeenlinnan vaari, äiti Suomisen isä, leskimies-lehtori (Hugo Hytönen). Sarjan seuraavassa osassa Suomisen taiteilijat (1943), ovat molemmat mukana. Elina ja Lassen puhelinkeskustelu, jossa molemmat näkyvät kuvassa yhtäaikaa, on toteutettu kaksoiskopioinnilla. Rahakirjeen löytymisessä ratkaisevaa osaa näyttelevän Suomen Kuvalehden numero on 19/1941, ilmestymispäivä 10.5.1941. Elokuvasta on jätetty pois kohtaus, jossa Pipsa ostaa junalipun Helsingin rautatieasemalta. Suomisen Ollin tempaus on ensimmäinen SF-elokuva, jonka ensiesitys Helsingissä oli Reassa. Syynä oli SF-uutuuksien runsas määrä, neljä ensi-iltaa marras-joulukuussa 1942, ja niiden hyvä yleisömenestys yhtiön vakioteattereissa Rexissä ja Bio-Biossa. Suomisen Ollin tempaus menestyi yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan mitaten vuoden keskitasoa jonkin verran paremmin. - Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta. |
||||||||||||
Musik | ||||||||||||
1. "Alkumusiikki" Säv. ja sov. Martti Similä 1) Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Martti Similä (off, alkutekstit), 2' 30". 2) Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Martti Similä (off, lopputekstit), 0' 30". 2. Geschichten aus dem Wienerwald / Wienerwaldin tarinoita Säv. Johann Strauss nuorempi Orkesteri (off, radio), 0' 45". 3. Porsaita äidin oomme kaikki Säv. ja san. trad., sov. Martti Similä 1) Es. Lasse Pöysti, laulu (100 %), 0' 05". 2) Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Martti Similä (off, lopputekstit), 0' 20". Huomautuksia: Alkumusiikin teema toistuu elokuvan musiikissa. Taustamusiikkijaksot on Saarikiven käsikirjoituskappaleessa nimetty: "Tapaturma", "Koulumatka", "Pako", "Työnhaku", "Kotimatka alkaa", "Kotimatka jatkuu", "Takaa-ajo" ja "Junamatka". Lasse Pöysti viheltelee (100 %), 0' 15". Unto Salminen hyräilee (100 %), 0' 05". Hugo Hytönen laulaa kansanlaulua Aa tussa lulla (100 %), 0' 05". Lasse Pöysti laulaa (100 %) kansanlaulua Oolannin sota, 0' 10", Gabriel Linsénin säveltämää, Zacharias Topeliuksen sanoittamaa, P.J. Hannikaisen suomentamaa laulua Kesäpäivä Kangasalla, 0' 05", sekä pohjalaista kansanlaulua Tuuli se taivutti koivun larvan, 0' 05". Siiri Angerkoski rallattelee kansanlaulua Vilho ja Bertta (100 %), 0' 15". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta. |
||||||||||||
Inspektionsdetaljer | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniska fakta | ||||||||||||
|
||||||||||||
Språk | ||||||||||||
finska |