"Niin se on, poijaat!"
"Niin se on poejat!" (rinnakkaisnimi)
"Korpral Möttönen" (ruotsinkielinen nimi)
Niin se on poijjaat (televisioesityksessä käytetty nimi)
Niin se on poijjaat...! (työnimi)
Niin se on, poejat (työnimi)
That's How It Is, Boys (englanninkielinen käännösnimi)
C'est bien ça, les gars! (ranskankielinen käännösnimi)
So ist das, Jungs (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
"Niin se on, poijaat!"
Ossi Elstelän ohjaama ja Einari Ketolan käsikirjoittama revyyelokuva "Niin se on, poijaat!" (1942) sijoittuu jatkosodan aikaan. Korpraali Joonas Möttönen (Einari Ketola) on verraton humoristi, jonka leppoisa jutustelu tuo joukko-osastoon mukavan tunnelman. Savolainen supliikkimies saa komennuksen rintamalle viihdytysjoukkoihin. Elokuva huipentuu Möttösen juontamaan suureen aseveli-iltaan Helsingin Messuhallissa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />E. Bergman, L. Bredström, A. Digert, Ida Hallikainen, H. Holmberg, Laila Jokimo, M. Juvonen, H. Kajanne, M. Kinnunen, Ossi Korhonen, Kuivakangas, Varma Lahtinen, M. Leistelä, J. Montonen, Nordenstreng, Sirkka Nyyssönen, P. Raunala, Irma Roose, Olavi Saarinen, Ida Salmi, Raija Tanner, Matti Tatti, R. Tatti, A-L Vuoristo ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />E. Bergman, L. Bredström, A. Digert, Ida Hallikainen, H. Holmberg, Laila Jokimo, M. Juvonen, H. Kajanne, M. Kinnunen, Ossi Korhonen, Kuivakangas, Varma Lahtinen, M. Leistelä, J. Montonen, Nordenstreng, Sirkka Nyyssönen, P. Raunala, Irma Roose, Olavi Saarinen, Ida Salmi, Raija Tanner, Matti Tatti, R. Tatti, A-L VuoristoHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />E. Bergman, L. Bredström, A. Digert, Ida Hallikainen, H. Holmberg, Laila Jokimo, M. Juvonen, H. Kajanne, M. Kinnunen, Ossi Korhonen, Kuivakangas, Varma Lahtinen, M. Leistelä, J. Montonen, Nordenstreng, Sirkka Nyyssönen, P. Raunala, Irma Roose, Olavi Saarinen, Ida Salmi, Raija Tanner, Matti Tatti, R. Tatti, A-L Vuoristo (Lähde: tilikirja, SKF 3)<br /><br />Helsingin Varuskuntasoittokunta (orkesteri) (Lähde: SKF 3)
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />E. Bergman, L. Bredström, A. Digert, Ida Hallikainen, H. Holmberg, Laila Jokimo, M. Juvonen, H. Kajanne, M. Kinnunen, Ossi Korhonen, Kuivakangas, Varma Lahtinen, M. Leistelä, J. Montonen, Nordenstreng, Sirkka Nyyssönen, P. Raunala, Irma Roose, Olavi Saarinen, Ida Salmi, Raija Tanner, Matti Tatti, R. Tatti, A-L Vuoristo (Lähde: tilikirja, SKF 3)<br /><br />Helsingin Varuskuntasoittokunta (orkesteri) (Lähde: SKF 3)Hae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Syksy 1942 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
SF:n elokuva korpraali Möttösestä, sota-ajan suositusta viihdyttäjähahmosta, otettiin vastaan vähin äänin: "No jaa, ei Möttösestä tehty elokuva juuri ansaitse erikoisen pitkiä puheita", muotoili T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 30.12.1942) arvostelijoiden yleislinjan, joka sisälsi sekä ylenkatsetta että alentuvaa hyväntahtoisuutta. "Filmatuksi revyyksi Möttös-filmiä lienee paras nimittää", määritteli -tomi- (Ilta-Sanomat 24.12.1943), "ja jos siitä teemasta pidetään tiukasti kiinni, niin silloin ei arvostelijan tarvitse elokuvaa enempää repostellakaan". "Filmi on tarkoitettu 'viihdytyskiertueeksi' pojille sinne jonnekin ja täyttää revyyluonteensa onnistuneessa riemussa toivottavasti hyvinkin paikkansa", arvioi H. A. (Ajan Suunta 24.12.1942) ja -tomi- säesti: [- -] Möttöselokuva lienee lähinnä tarkoitettu harmittomiksi terveisiksi rintamien yksitoikkoisuudessa vaihtelua kaipaaville sotapojille ja sellaisena se meneekin aikalailla mukiin. Möttönen on Möttönen valkokankaallakin - parhaiten tietysti kahden hongan väliin pimeään rintaman takamaastoon levitetyllä lakanalla, mutta suurempia tuskia kärsimättä sitä katselee kotirintaman hienonhienossa kinoteatterissakin. Vaihtelua, huumoria - tosin ei aina erikoisen tuoretta - ja reippaita lauluja on vaikka millä mitalla ja viihdyttävä tarkoitus on saavutettu jo haitarin ja muiden pelien avulla soitetulla Malmsténin musiikilla ja Pallen lauluillakin. Kekseliäitä ja kirpeitä kipunoita ei puutu." "Filmi on itsessään tavanomainen viihdytystilaisuus", luonnehti O. V-hl (Olavi Vesterdhl, Aamulehti 11.1.1943), "jonka alkupuoleen on punottu siteeksi hieman juontakin, mutta joka kuitenkin ennen pitkää herpaantuu ja elokuva muuttuu kuvaelmamaiseksi eri ohjelmanumeroineen, joita Möttönen kolmosineen nimellisesti liittää yhteen. Laulu, tanssi ja musiikki vaihtelevat asemiesiltojen tapaan. Katselijasta riippuu, huvittaako häntä Möttösen leikinlaskun taso. Toiset katselevat ja kuuntelevat häntä mielellään, toisista hän taas on näin paljon yhtä mittaa nähtynä pitkäveteinen." "Tosin tuntuu katsojasta siltä kuin käsikirjoituksen laatija olisi kadottanut uskon aiheeseensa ja muuttanut lopun puhtaaksi revyyksi", koki myös T. A. "Ja kuitenkin juuri alkupuoli kaikkine korsu- ym. tapahtumineen on elokuvan parasta. Alkuperäistä aihetta olisi kannattanut paremmin kehitellä eikä jättää kesken yritystä. Nyt tulee vain niin sekava ja huolimaton vaikutelma." "Möttönen on Möttönen ja yksinomaan hänen ansiotaan on se vähä huvittavuus, mitä elokuva tarjoaa", katsoi P-n (Savon Sanomat 12.1.1943). "Balettikohtaukset, sinänsä upeat lavastusrakennelmat ja hawaijilaislaulelmat eivät jaksa ainakaan tällaisessa yhteydessä katsojaa kiinnostaa. Revyysillisalaattiin oli päässyt sitäpaitsi suoranaisia mauttomuuksia (Stalin & Kumpp.). Möttösen (Einari Ketolan) maine ei luultavasti olisi mitään kärsinyt, vaikka hän ei olisi tähän elokuvahullutteluun antautunutkaan." "Vaikka Möttösen sanallinen leikinlasku ei väärentämätöntä savolaista aina erikoisesti huvitakaan, voittaa hän rempseällä olemuksellaan ja koomillisilla virnistyksillään katsojain suosion", kiteytti toinen savolainen kriitikko (J-n, Savo 12.1.1943) näkemyksensä. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Käsikirjoituksen alaotsikkona on "Korpraali Möttösen edesottamuksia sota- ja kotirintamalla". Käsikirjoituksen teki näyttelijä Einari Ketola (1904-1980), oikealta sukunimeltään Frestadius, joka sodan aikana tuli tunnetuksi viihdytysjoukoissa "tuhannen ja yhden vitsin miehenä", korpraali Möttösenä. Möttösen nimen keksi pääesikunnan propagandaosastolla työskennellyt kapteeni R. W. Palmroth alias Reino Hirviseppä alias Palle. Savon murretta haasteleva korpraali Möttönen oli vuodenvaihteeseen 1942-1943 tultaessa esiintynyt viihdytystilaisuuksissa lähes tuhat kertaa. Nimensä elokuva sai Möttösen usein käyttämästä repliikistä. Toisena jatkuvasti toistuvana sanontana elokuvassa on komento "Takaisin Möttönen, mars mars!" Sotaleikeissä viihtyvien ja isänmaallisia lauluja kajauttavien Möttösen alle kouluikäisten kolmospoikien niminä ovat symboliset Taisto, Into ja Voitto. Elokuva-Aitassa 22/1942 Einari Ketola luonnehti elokuvantekoa sodankäyntitermein: "Tämä vilimaus on kyllä semmosta, että sitä voes verrata komppanijan elämään sillonj, kun tulloo hälytys. [- -] No, kun ohjaaja on komppanijan piällikkö tae pataljoonan komentaja, joka huuteloo miäräyksijjään. Valokuvvooja muistuttaa miehineen konekivväärryhmää, joka viep kiireellä asettaan uusiin asemiin. Ja valonheittäjiin hoetajat ouvvat kun tykkimiehiä, joihen tykkiin suutulet lävähtellöö vasten nuamoo. Iänittäjä on tuas niin kun lentolaivuveen komentaja, joka huuteloo omija miäräyksijjään jostakii tuntemattomasta paekasta. Maskieroojat hiärii meijjän ympärillä niin kun saeraanhoetajat. Kun on aekasa semmosta metakkoo kestänä, niin sitten tulloo ihan samanlaenen hiljasuus, kun just ennen hyökkeemistä. Ja kun ohjooja miäree kamerat käyntiin, niin siilo ollaan niin kovasti asiassa mukana, että luulis vihollisen olevan ihan silimiin eissä. Ja tuas kun ohjaaja huutaa valamis, niin tuas alakaa se äskönen meininki kun valamistauvutaan uuteen hyökkäykseen." Käsikirjoituksen katkelmallista juonta on kuvausvaiheessa muokattu huomattavasti. Elokuvan loppuosan suurisuuntainen aseveli-ilta kuvattiin Helsingin Messuhallissa mm. nostokraanaa käyttäen. Jaksossa avustaa Suomalaisen Oopperan baletti. Elokuvan loppuun on liitetty autenttisia näkymiä suomalaisten joukkojen etenemisestä kesällä 1941. Vittorio Mantovanin etunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Wittorio. SF-Uutisissa 8/1942 Ketola vastasi kysymykseen, tuleeko Möttönen esiintymään vielä rauhan tultua: "Tuskin. Hänhän on sota-ajan ilmiö, joka ehkä taas katoaa parempien aikojen tultua." Saman haastattelun mukaan Ketola on kirjoittanut useita näytelmiä, mm. ensimmäisen talvisota-aiheisen. Elokuva laskettiin Helsingissä ensi-iltaan jouluna 1942 yhtaikaa SF:n toisen uutuuden, Rantasuon raatajien, kanssa. Samanaikaisesti Helsingin kanssa ensiesitys oli myös Haminassa, Kokkolassa, Kouvolassa ja Rovaniemellä. Muualla maassa "Niin se on, poijaat!" seurasi teatterien ohjelmistossa heti Rantasuon raatajien jälkeen. Sodan jälkeen tuotantoyhtiö lyhensi elokuvaa noin 10 minuuttia. Poistettaviksi joutuivat repliikit ja laulut, joissa puhuttiin ryssistä ja Suur-Suomesta, samaten Staliniin kohdistunut pilkanteko. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Sotilasmarssi 1 ("Taas idän hurtta kun ulvahtaa, ukkonen uhkaa ja järkkyy maa - -") Säv. Georg Malmsten, san. R.W. Palmroth Es. "sotilasosasto", laulu (playback ja off, mieskuoro ja Helsingin Varuskuntasoittokunta), 2' 15". 2. Vala Säv. ja san. trad. unkarilainen, suom. san. tuntematon 1) Es. "sotilasosasto", laulu (playback, mieskuoro), 0' 10". 2) Es. "Into, Taisto ja Voitto", laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 1' 00". 3. Missä nainen / Où est la femme Säv. ja sov. Georg Malmsten, san. Palle ( = R. W. Palmroth) 1) Es. Regina Linnanheimo, laulu ja viihdeyhtye (playback, Martta Kinnunen, laulu, ja viihdeyhtye), 1' 15". 2) Es. Hilly Lindqvist, laulu ja kitara, Toppo Elonperä ja Jalmari Parikka, laulu, sekä Toivo Manninen, harmonikka (playback, Hilly Lindqvist ja Jalmari Parikka, laulu, viihdeyhtyeen säestys), 1' 20". Levytys: Georg Malmsten ja Odeon-orkesteri; Odeon A-228647, 28.11.1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki Vol. 3 Artie Music Oy AMCD 1035, 2011. 4. Sotilaan laulu ("Siell' on lampi kaislarantainen, missä lapsena sousin - - ") Säv. Georg Malmsten, san. R.W. Palmroth Es. Teijo Joutsela, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 50". Levytys: Georg Malmstén ja orkesteri; Odeon A-228648, 28.11.1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki Vol. 3 Artie Music Oy AMCD 1035, 2011. 5. "Panssaripoikien laulu" ("On meillä oma tankki ja telaketjut kolokkaa. Ryssä niitä antaa ja itkusilmin molokkaa - -") Säv. Georg Malmstén, san. Einari Ketola Levytys: Es. Einari Ketola, laulu, ja Viljo Vesterinen, harmonikka (playback), 0' 30". 6. Säkkijärven polkka Säv. trad. Es. Toivo Manninen, harmonikka (playback), 0' 40". Levytys: Viljo Vesterinen, harmonikka ja Dallapé-orkesteri; Odeon A-228529, 17.6.1939. 7. "Niin se on, poijaat!" Säv. Georg Malmsten, san. ja sov. Einari Ketola 1) Es. Einari Ketola, laulu ja puhe, sekä Toivo Manninen, harmonikka (playback), kahteen otteeseen, yht. 3' 10". 2) Es. Einari Ketola, "Into, Taisto ja Voitto", laulu, sekä Siiri Angerkoski, harmonikka (playback ja 100 %, harmonikkasäestys), 0' 40". 3) Es. Einari Ketola ja "sotilaat", laulu, sekä Viljo Vesterinen, harmonikka (playback, Einari Ketola, laulu, Viljo Vesterinen, harmonikka, mieskuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 50". 4) Viljo Vesterinen, harmonikka (off, radio), 0' 50". 8. "Talonpoika rikas on kuin patruuna. Navetta kuin Riihimäen statsuuna - -" Säv. ja san. Einari Ketola Es. Einari Ketola, laulu (100 %), 0' 10". 9. Heili Karjalasta Säv. ja san. Georg Malmsten Es. Laila Rihte, laulu (100 %), 0' 05". 10. Muistoja Karjalasta Säv. Georg Malmsten, san. R. Ranta (= Roine Rikhard Ryynänen), sov. George de Godzinsky Georg Malmsten, laulu ja Odeon-orkesteri (off, radio), 1' 45". Levytys: Georg Malmsten ja Odeon-orkesteri; Odeon A-228577, 23.11.1940. 11. Sotainvalidien marssi / Sotilasmarssi 2 ("Kuin kontiot kätköistä korven taas nousimme taistelemaan - -") Säv. Georg Malmsten, san. R.W. Palmroth Es. "sotilaat", laulu, ja Toivo Manninen, harmonikka (playback, mieskuoro ja Helsingin Varuskuntasoittokunta), 1' 50". Levytys: Georg Malmstén ja kuoro sekä orkesteri; Odeon A-228648, 2.12.1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki Vol. 3 Artie Music Oy AMCD 1035, 2011. 12. Marsalkan hopeatorvet Säv. Artturi Rope Es. Helsingin Varuskuntasoittokunta (100 % ja off), 2' 50". Levytys: Helsingin Varuskuntasoittokunta, joht. Arvo Kuikka; Finlandia NEA-5, 20.11.1968. 13. Laatokka Säv. Oskar Merikanto, san. Mikko Uotinen Es. Jorma Huttunen, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 2' 00". Levytys: Jorma Huttunen ja Decca-orkesteri, joht. Klaus Salmi; Decca SD-5115, 1950. 14. Muistoja Pohjolasta Säv. Sam Sihvo Es. Victor Boije puhaltimen ääntä matkien (100 %), 0' 15". Levytys: Kullervo Hurttia ja "Rion" Tanssiorkesteri, joht. Eugen Malmsten; His Master's Voice A.L.-1404, elokuu 1939. 15. Lambeth Walk Säv. Noel Gay Es. Toivo Gerdt, vihellys, Viljo Immonen, kitara ja Viljo Vesterinen, harmonikka (playback, Toivo Gerdt, vihellys, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 0' 30". 16. "Suomalainen jätkä persialaisella torilla" Säv. tunnistamaton Es. Toivo Gerdt, vihellys, Viljo Immonen, kitara ja Viljo Vesterinen, harmonikka (playback, Toivo Gerdt, vihellys, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 0' 20". 17. Kuutamo Hawaijilla Säv. Georg Malmstén, san. R.W. Palmroth Es. Regina Linnanheimo, Leo Lähteenmäki sekä "havaijilaistytöt ja -pojat", laulu ja soitto (playback, Martta Kinnunen ja Antti Koskinen, laulu, sekakuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri), 3' 30". Levytys: Georg Malmstén ja Odeon-orkesteri; Odeon A-228630, 2.12.1942. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki Vol. 3 Artie Music Oy AMCD 1035, 2011. 18. "Myyty morsian eli trokattu sussu" Säv. tunnistamaton Es. Toivo Gerdt, vihellys, Viljo Immonen, kitara ja Viljo Vesterinen, harmonikka (playback, Toivo Gerdt, vihellys, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 0' 30". 19. Balettimusiikki Säv. tunnistamaton Helsingin Teatteriorkesteri (off), 4' 40". 20. Soldatgossen / Sotilaspoika Säv. Fredrik Pacius, san. J.L. Runeberg, suom. Paavo Cajander, sov. Artturi Rope Es. Siiri Angerkoski, Einari Ketola sekä "Into, Taisto ja Voitto", laulu, lapsi- ja mieskuoro sekä Helsingin Varuskuntasoittokunta (100 % ja off), 1' 35". Levytys: Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta, joht. Lauri Näre; His Master's Voice X-6343, elokuu 1939. Huomautukset: Teostolla on merkinnät vain erillisistä sävellyksistä, ei taustamusiikista. Viihdeyhtyeeseen (nro 3:1) kuuluivat viulisti, kitaristi, saksofonisti, sellisti, pianisti ja harmonikansoittaja. Elokuvassa kuullaan välimusiikkia harmonikalla (off), 1' 50", Viljo Vesterisen soittamana harmonikalla (playback), 1' 20", sekä Viljo Immosen ja Viljo Vesterisen kitara- ja harmonikkaduona (100 %), 0' 10". Toivo Manninen soittaa huviohjelman harjoitusmusiikkia harmonikalla (playback), 1' 15", jonka aikana Klaus Salin ja Orvokki Siponen tanssivat sekä yhdessä Hilly Lindqvistin kanssa laulahtelevat ja Eero Eloranta lausuu runoa. Hilly Lindqvist laulaa Martin Kochin ruotsinkielistä laulua Lyckan Toivo Mannisen säestäessä harmonikalla (playback), 0' 05". Musiikkien nro 15, 16 ja 18 aikana Toivo Gerdt imitoi viulunsoittoa lattiaharjan ja rikkalapion avulla. Musiikkinnro 17:n aikana esiintyy Suomalaisen Oopperan baletti, samoin Balettimusiikin (nro 19) aikana, silloin solisteinaan Klaus Salin ja Orvokki Siponen. Einari Ketola on elokuvan valmistumisvuonna levyttänyt orkesterin säestämänä sanoittamansa Möttönen komennuksella ja Möttönen monnina; Odeon 228613, 18.6.1942. Teostoilmoitukseen on laitettu myös Georg Malmsténin sovittama, R.W. Palmrothin sanoittama laulu Isä Stalin, jonka kestoksi ilmoitetaan 3' 56". George de Godzinsky on säveltänyt elokuvaan musiikkia, jonka kesto on 0' 48". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|