Tyttö astuu elämään
En Flicka i grått (ruotsinkielinen nimi)
Ein Mädchen in Grau (saksankielinen nimi)
Ein Mädchen tritt ins Leben (saksankielinen nimi)
The Girl Goes Out into the World (englanninkielinen käännösnimi)
Une Jeune fille au seuil de la vie (ranskankielinen käännösnimi)
Lottatyttö komennuksella (työnimi)
Finna-arvio
Tyttö astuu elämään
Orvo Saarikiven ohjaama kehityskertomus Tyttö astuu elämään (1943) pohjautuu Mika Waltarin käsikirjoitukseen. Kevätkesästä 1941 alkavassa tarinassa hemmoteltu ylioppilasneiti Elli Arho (Ansa Ikonen) liittyy lottiin, koska haluaa ihailua ja jännittävää elämää. Kevytmielinen tyttö muuttuu rintamalla vastuuntuntoiseksi aikuiseksi. Elokuva on osittain tuhoutunut.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||
12 |
||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||
|
||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||
Syksy 1942 - alkutalvi 1943 |
||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||
|
||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||
"Tyttö astuu elämään on laatuaan ensimmäinen lottaelokuva, mutta lottatyön muistomerkiksi se on aivan liian kevyesti kokoonpantu", tiivisti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 5.3.1943) kritiikin valtalinjan. "Mika Waltarin käsikirjoitus väläyttää kyllä muutamia varsin lämpimästi ja inhimillisesti nähtyjä piirteitä kanttiinilotan elämästä, mutta isänmaallinen paatos elokuvassa on aivan liiaksi puheiden varassa. On kuin ei olisi luotettu paljonkaan itse elokuvan sisältöön tässä mielessä." "Aihe ei ilmeisesti ole innoittanut käsikirjoituksen tekijää Mika Waltaria", epäili T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 3.3.1943), "sillä siksi kepeästi hän tuntuu tarttuneen tehtäväänsä. Aiheen käsittely pysähtyy melkein suorastaan viikkolukemiston tasolle. Joitakin hyviä kohtauksia, aitoja ja todellisen tuntuisia, on joukossa, mutta aitous on pikemminkin saavutettu näyttelijöiden kuin käsikirjoituksen ansiosta. Alku varsinkin on heikko ja naiivi." "Hyvä ja kaunis aihe olisi ansainnut huolellisemman toteutuksen ja ilmeisesti vielä pitkään kypsytystä", ilmoitti P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 5.3.1943) käsityksensä kokonaisuudesta. "[- -] käsikirjoitukseen on jätetty kovin paljon epäjohdonmukaisuuksia, teennäisyyttä repliikkeihin ja luonnotonta paatoksellisuutta ja - varsinkin koko elokuvan alkupuoli [- -] on jäänyt jokseenkin mahdottomaksi, epäuskottavaksi ja sävyltäänkin merkilliseksi." H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 3.3.1943) painotti myönteisiä puolia: "Ehuru man kan säga att den psykologiska motiveringen långt ifrån alltid räcker till att förklara alla faser i huvudpersonens själsliv, och om även fosterländskheten stundom tjocknade till teaterpatos, har dock berättelsen i det stora hela en sympatisk och anspråklös ton, som man tycker om. Denna flärdfria och grå ton hade också alldeles riktigt understrukits av Orvo Saarikivi i hans regi." "Tyttö astuu elämään on ajankohtainen ja tervehenkinen elokuva", teki O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 22.3.1943) yhteenvetonsa. "Sen isänmaallinen paatos on sota-aikana paikallaan ja sen pyrkimys on vilpitön [- -]. Monin paikoin tuulahtaa vastaan yksinkertainen, reipas huumori ja lottien arkitouhut on kuvattu uskottavasti ja ilman liikoja paisutteluja. Jos sanailu olisi ollut vähemmän mahtipontista ja toiminnan olisi annettu enemmän puhua puolestaan, olisi vaikutus ollut vielä parempi. Mutta näinkin Tyttö astuu elämään on viimeaikaisten kotimaisten elokuvien joukossa parhaimpia. Onpa sillä psykologisiakin ansioita: nuoren lottatytön kokemukset sodan pyörteissä ja niiden vaikutukset on paikka paikoin kuvattu tavallista syvemmällä otteella." Ansa Ikonen sai tunnustusta, vaikka häntä pidettiinkin tuoreeksi ylioppilastytöksi liian vanhana ja osaa muutenkin epäkiitollisena. "Herkkyys on edelleen Ansa Ikosen parhaita avuja", arvioi O. V-hl ja lisäsi "Monivivahteisempaa esitystä hänen kohdaltaan kaipaa, mutta kokonaisuudessaan hän suoriutui hyvin." Myönteisessä hengessä pantiin merkille myös Eino Kaipaisen ja etenkin Ossi Elstelän suoritukset sekä "hauskannäköinen ja mielenkiintoinen", "tuntematon nuori mies" - itse asiassa Esko Vettenranta - "joka laulelee kanttiinissa. Hänessä oli jotain sellaista huoletonta miehekkyyttä, joka ei yleensä ole ominaista koulutyttöjen 'söpöiksi' nimittämissä nuorissa miesnäyttelijöissämme, kuka sitten lieneekin", totesi T. A. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||
Taustaa | ||||||||||
Tyttö astuu elämään, "nuoren lotan tarina Suomen sodassa 1941", perustuu Mika Waltarin alkuperäiskäsikirjoitukseen vuodelta 1941. Kertomus alkaa lakkiaispäivänä toukokuun lopussa ja päättyy noin kolme kuukautta myöhemmin. Kuvausvaiheessa kesällä ja syksyllä 1942 ohjaaja Orvo Saarikivi on jonkin verran lyhennellyt käsikirjoitusta. Myöhemmin on esityskopioista leikattu pois vuorosanoja, joissa viitataan Suur-Suomeen tyyliin "Meistä tulee suuri kansa. Vapaa ja onnellinen kansa". Myös presidentti Risto Rytin radiopuhe 26.6.1941 sekä vangiksi joutuneita puna-armeijalaisia esittelevä jakso on poistettu. Mika Waltarin sukunimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Valtari. Elokuvaan sisältyy talvi- ja jatkosotaan liittyvää dokumenttimateriaalia. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston pelasteduplikaatissa on jaksoja ilman ääntä, koska ääninegatiivit ovat osittain tuhoutuneet. Elokuvaa ei ole esitetty Helsingissä huhtikuun 1944 jälkeen. Yleisömenestys Helsingissä oli teatteriesityskertojen mukaan laskien hieman vuoden keskitasoa parempi, muissa suurimmissa kaupungeissa selvästi heikompi. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||
Musiikki | ||||||||||
1. "Pro patria" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 20". 2. "Sankarihaudalla" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 10". 3. Nyt hulmu sinivalkoinen! Säv. Väinö Haapalainen, san. Eero Eerola Es. "pikkulotat", laulu ja tunnistamaton pianisti (playback, tyttökuoro, pianosäestys), 1' 05". 4. "Tanssi" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 5. Rullaati rullaa Säv. ja san. trad. Es. Joel Asikainen, laulu (100 %), kolmeen otteeseen, yht. 0' 20". 6. "Ravintolamusiikki" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 10". 7. "Lottavala" Säv. Väinö Haapalainen Urut (off), 1' 10". 8. "Kuulutus" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 35". 9. "Sota alkaa" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 35". 10. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 50". 11. Marssilaulu / Sillanpään marssilaulu Säv. Aimo Mustonen, san. F. E. Sillanpää, sov. Väinö Haapalainen Es. "sotilaat", laulu (playback, mieskuoro sekä harmonikka ja Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 50". 12. Mannerheimin linjalla Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen, sov. Väinö Haapalainen Es. "sotilaat", laulu, solistina Esko Vettenranta; Teoston mukaan 1' 40". Levytys: Matti Jurva, säest. H. Munsenius ja Kristalli-orkesteri; Kristalli K-116, 1940. 13. "Rauniot" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 40". 14. "Rintamalle" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 25". 15. "Rukous" / "Kamarissa" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri, sellosolisti (off), 2' 10". 16. "Työpäivä" Säv. Väinö Haapalainen Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 10". 17. Virsi 402 ("Kaikki maat, te riemuitkaatte, Kansat Herraa palvelkaa! --"), säkeistöt 2 ja 3 Sävel Jacob Arrheniuksen virsikirjassa, san. Johann Franck, suom. tuntematon Es. "haavoittuneet", laulu (playback, mieskuoro, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 45". Huomautuksia: Elokuvan ääni on osittain tuhoutunut. Mannerheimin linjalla -laulu (nro 12) on vailla ääntä, samoin elokuvan loppujaksojen käsikirjoitukseen ja partituureihin merkityt Haapalaisen sävellykset "Mällin kuolema", "Epätoivo", ja "Rakkautta". Partituureihin sisältyvät ja käsikirjoitukseen merkityt sävellykset "Odotus" ja "Entinen elämä" eivät ole ainakaan niille tarkoitetuissa kohdissa. "Tanssin" (nro 4) aikana Laila Jokimo tanssii. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||
|
||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||
|