Miljonäärimonni
En Rekryt på miljonen (ruotsinkielinen nimi)
The Millionaire Recruit (englanninkielinen käännösnimi)
Le Conscrit millionaire (ranskankielinen käännösnimi)
Ein Gut betuchter Rekrut (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Miljonäärimonni
Roland af Hällströmin ohjaamassa sotilasfarssissa Miljonäärimonni (1953) rikas ja etuoikeuksia vaativa nuorukainen Lasse Vihuri (Lasse Pöysti) saapuu armeijaan suorittamaan asepalvelustaan. Hän joutuu oitis alokastovereidensa Pekka Miettusen (Sakari Halonen) ja Mikko Mönkön (Heikki Savolainen) sekä ylivääpeli Kulkusen (Pentti Viljanen) silmätikuksi, kunnes huomaa olevansa vain yksi monni muiden joukossa. Onnekkaan sattuman kautta hän tutustuu everstin tyttäreen, Toiniin (Toini Vartiainen).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
23.4. - 8.6.1953 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Monien kriitikoiden kirjoituksista havaitsee jo kyllästymisen sotilashupailuihin. "Ajat muuttuvat, kaikki virtaa ja kehittyy, näyttelijätkin vaihtuvat, mutta kotimaisten sotilasfarssien mitättömyys on jäänyt entiselleen", totesi Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 5.7.1953). Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 16/1953) piti Miljonäärimonnia Fennada-Filmin rallilinjan siihen asti heikoimpana tuotteena. Käsikirjoitus ja juonenkehittely kirvoittivat arvostelijoilta erilaisia mielipiteitä. Nimimerkki L. (Länsi-Suomi 13.10.1953) katsoi elokuvassa liikuttavan "ilahduttavan tuoreella pohjalla". Camera (Kauko Peltola, Satakunnan Kansa 8.7.1953) oli havaitsevinaan päähenkilössä älyllisiäkin piirteitä. J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 22.7.1953) taas huomautti, "että vanhoillekin vitseille ja etukäteen helposti arvattaville tapahtumien käänteille saattaa hereästi nauraa, sikäli kuin katsoja ei aseta itseään kovin paljon tällaisen keveän ja vaatimattoman huvin yläpuolelle". Kauppalehden (6.7.1953) H:n mielestä tapahtumat arvasi jatkuvasti etukäteen. Sen sijaan Valma Kivitien mukaan käsikirjoitus jätti melkein kaiken katsojan arvailun varaan. "Roland af Hällström ohjaajana on ylläpitänyt juoheata, vetreää menoa ja leppoisaa tunnelmaa sekä kehitellyt eräitä hauskutuksia onnekkaasti, ehkä riuskemmin kuin tavallisesti", tuumi P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 17.7.1953). Hän myös huomautti huumorin ikään kuin herahtelevan pitkin matkaa. Komiikan suhteen esitti J-a N-nen oman neuvonsa ohjaajalle: "Todellinen hilpeys ei kärsi siitä, että jättää jonkin verran malttia ja järkeä sen taakse." Näyttelijät eivät erityisemmin innostaneet kriitikoita. "Mistään näyttelemisestä ei tällaisen jutun yhteydessä kannata puhua [- -]", kirjoitti Camera. P. Ta-vi arvioi Pöystin lupsakkuutta hauskanlaiseksi, mutta muuttumattomaksi. "Lasse Pöystin miljonäärimonni ei jaksa olla hänen edellisen monninsa veroinen", totesi Valma Kivitie. Useassa arvostelussa mainitaan uusi elokuvatyttö Airi Uitto iloiseksi yllätykseksi. "Myönteistä on, että reserviläisnaamat ovat alokkaiden joukossa vähentyneet ", huomautettiin Keskisuomalaisessa (21.9.1953). - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Pari vuotta toimintansa alkamisen jälkeen Fennada-Filmi tuotti kesällä 1952 ensimmäisen sotilasfarssinsa Kaikkien naisten monni. Yhtiö jatkoi tätä perinnettä säännöllisesti joka kesä vuoteen 1958 saakka. Elokuvia valmistui kaikkiaan seitsemän. Kuudessa niistä oli mukana, useimmiten pääosassa, Lasse Pöysti. Miljonäärimonnin kirjoittajanimimerkin Kalle Kivipään taakse kätkeytyi tuottelias skenaristi Kaarlo Nuorvala. Toisena kuvaajana oli myöhemmin lähinnä lavastajana tunnettu elokuvamies Ensio Suominen. Vuoden 1952 Miss Suomi -kilpailussa elokuvatytöksi valittu vaasalainen konttoristi Airi Uitto nähtiin toisessa naispääosassa ensi kerran valkokankaalla. Hän jatkoi uraansa vuodesta 1957 lähtien Porin Teatterissa ja 1980-luvulla Visa Mäkisen ohjaamissa elokuvissa avionimellään Airi Pihlajamaa. Kirjeessään Valtion elokuvatarkastamolle tuottajayhtiö perusteli verovapausanomustaan: "elokuva on kevyestä sisällöstä huolimatta hengeltään rakentava. Niin repliikeissä kuin juonen kehittelyssä korostetaan sitä huomattavaa merkitystä, joka armeijalla ja sen luomalla hyvällä toverihengellä on kasvatettaessa pojista miehiä ja yhteiskuntaan sopeutuvia vastuuntuntoisia kansalaisia." Miljonäärimonni kuului valmistumisvuotensa suuriin yleisönsuosikkeihin, varsinkin Helsingin ulkopuolella. Vastaavankaltaisiin esityskertaindekseihin pääsivät vuoden muista uutuuksista ainoastaan Maailman kaunein tyttö ja Me tulemme taas. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Alkumusiikki" Säv. Usko Kemppi Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 50". 2. "Hiipimismusiikki" Säv. Usko Kemppi Orkesteri (off), 1' 15". 3. Miljonäärimonni / "Pilkkalaulu" Säv. ja san. Usko Kemppi 1) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikka- ja viihdeorkesterisäestys), 1' 20". 2) Es. Sakari Halonen, laulu, ja tunnistamaton esiintyjä, harmonikka (playback, harmonikka- ja viihdeorkesterisäestys), 1' 35". 4. Koko rykmentin tyttö / "Keltatukka" (”Näettekö pojat tuota pientä keltatukkaa”) Säv. ja san. Usko Kemppi Es. Sakari Halonen ja "monnit", laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 50". Levytys: Laulupartio Ruotukaverit, joht. Pekka Harmovaara, ja Sointuorkesteri-yhtye, joht. Ari Hakulinen; cd-kokoelmalla Korsusta korsuun - Kiestingin ja Uhtuan suuntain korsu- ja marssilauluja; Usko Kemppi Seura UKS 20041, 2004. 5. "Marssi" Säv. Usko Kemppi Orkesteri (off), 1' 00". 6. "Kärrymusiikki" Säv. Usko Kemppi Orkesteri (off), 0' 45". 7. Lemmen pienet synnit / "Lemmen tähden" (foxtrot) Säv. ja san. Usko Kemppi Es. Toini Vartiainen, laulu, ja Lasse Pöysti, piano (playback, Seija Lampila, laulu, tunnistamaton pianisti ja viihdeorkesteri), 1' 05". Levytys: Seija Lampila ja Sakari Halonen; Finlandia P-170, syyskuu 1953. 8. "Uinu ruotukaveri" ("Rauhaisasti uinu pikkumies, vaikka ohdakkeita kukkii ties - -") Säv. ja san. Usko Kemppi Es. Sakari Halonen, laulu, ja Mauri Jaakkola, harmonikka (playback, harmonikka- ja viihdeorkesterisäestys), kaksi kertaa, yht. 1' 50". 9. "Jos mull’ ois’ valta kenraalin" ("Vei luulot meiltä kyllä, kun tänne tultihin, ja jalopeuran lailla soi ärjy vääpelin - -") Säv. ja san. Usko Kemppi Es. Sakari Halonen ja "monnit", laulu, ja tunnistamaton esiintyjä, harmonikka (playback, harmonikka- ja viihdeorkesterisäestys), 2' 20". 10. Unta vain / "Sitten vielä unta näin" (valssi) Säv. ja san. Usko Kemppi Es. Toini Vartiainen ja "monnit", laulu, ja Sakari Halonen, laulu ja harmonikka, ja Lasse Pöysti, piano (playback, Seija Lampila, Sakari Halonen ja mieskuoro, laulu, harmonikka- ja viihdeorkesterisäestys), 2' 10". Levytys: Seija Lampila ja Sakari Halonen; Finlandia P-170, syyskuu 1953. 11. "Loppumusiikki" Säv. Usko Kemppi Orkesteri (off, lopputeksti), 0' 45". Huomautuksia: Lemmen pienet synnit on "Alkumusiikin" keskimmäisenä teemana, ja "Loppumusiikin" aloittavana teemana. "Alkumusiikin" pääteema toistuu "Loppumusiikin" lopussa. Sotilaat laulavat omin sanoin kansanlaulua Kaksipa poikaa Kurikasta (off), 0' 10". Alokkaat harjoittelevat kuorolaulua "Sua lemmin, sua lemmin - -" (100 %), 0' 20". Pentti Viljanen laulahtaa kahteen kertaan omalla sävelellään "Kulkuset, kilvan kilkahtaa" (100 %), yht. 0' 15". - Toim. Juha Seitajärvi (2023) Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|