Olemme kaikki syyllisiä
Alla äro vi skyldiga (ruotsinkielinen nimi)
We're All Guilty (englanninkielinen käännösnimi)
Nous sommes tous coupables (ranskankielinen käännösnimi)
Wir alle sind schuldig (saksankielinen käännösnimi)
Kenen on syy? (työnimi)
Olemme kaikki murhaajia (työnimi)
Finna-arvio
Olemme kaikki syyllisiä
Aarne Tarkaksen ohjaamassa tummasävyisessä rikoselokuvassa Olemme kaikki syyllisiä (1954) Helsingin Kaivopuistosta löydetään nuoren opiskelijan Leena Järvelän (Aino-Maija Tikkanen) ruumis. Epäillyt kohdistuvat hänen sulhaseensa Antti Kajavaan (Veijo Pasanen), jota poliisit eivät onnistu tavoittamaan. Ilmiannon perusteella Kajava löydetään junasta matkalla Kouvolaan. Mieleltään sekava nuorukainen otetaan poliisin haltuun, mutta mies ei tunnu muistavan murhaan johtaneesta illasta mitään.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
K 16 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syyskesä 1954 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 7.11.1954): "Ilahduttavimpana pidän tämän filmin kohdalla sitä, että on todella uskallettua tarttua aiheeseen, joka on niin läheisesti yhteydessä aikamme ongelmiin ja josta on todella syytä keskustella." Aarne Tarkaksen käsikirjoitus jakoi mielipiteet kahtia. Juha Nevalaisen (Ilta-Sanomat 8.11.1954) mielestä se oli "rohkeaotteinen ja filmillisesti syvään hengittävä". L. N-rg (Leo Nordberg, Uusi Suomi 7.11.1954) huomautti tarinan etenevän "selkeästi ja vakuuttavasti keskittymättä liian syvältäluotaavaan psykologiseen röntgenkuvaukseen". M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 7.11.1954) kuitenkin muistutti elokuvan perustuvan Onni Hallan romaaniin. M. S:n mukaan jo aiheeseen paneutunutta kirjailijaa olisi pitänyt käyttää apuna, "koska Tarkas ei kykene yhteiskunnallista aihetta rehellisesti käsittelemään". Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 7.11.1954) totesi rikoksen taustan ja perussyyn jäävän toisarvoiseksi. Ja B. P. (Bengt Pihström, Nya Pressen 8.11.1954) arvioi johdonmukaisen linjan puuttuvan ja kysyi: "Vad vill Tarkas anklaga samhället för?" Myös Tarkaksen ohjaus herätti joitakin ristiriitaisia mietteitä. "Siinä havaitsee nuorta ja rohkeata yrittämisen halua, halua sanoa asia uudella ja epäsovinnaisella tavalla", totesi Camera (Kauko Peltola, Satakunnan Kansa 4.1.1954), Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 7.11.1954) huomasi ohjaajan toistavan entisiä puutteitaan. Sellaisina hän piti muun muassa eräiden kohtausten aiheetonta pitkitystä ja kokonaisuuden epäonnistunutta jaottelua. Talaskivi jäi lisäksi kaipaamaan hitusta huumoria. "Aino-Maija Tikkasen 'viattomansensualistiset' tyttötyypit maistuvat jo liiaksi ruotsalaislainalta ", kirjoitti M. S. Monet kriitikot löysivät vielä yhtymäkohtia André Cayatten Hiipiviin askeleisiin. "Henkilövalintansa Tarkas on suorittanut erittäin huolellisesti", arvioi L. N-rg. Nimenomaan pääosien esittäjät Aino-Maija Tikkanen ja Veijo Pasanen ilahduttivat kriitikoita. Jälkimmäisen kohdalla Camera totesi, "että harvoin ensiesiintyjä on uskaltanut tulkita osansa niin rohkeasti ja omintakeisesti kuin tekee tämä tavattoman ilmeikäs nuori mies." "Skådespelarna saknar tillräckligt underlag för sina personer [- -]", kirjoitti puolestaan B. P. Esko Töyrin ja Esko Nevalaisen kuvaukseen oltiin yleisesti tyytyväisiä. "Parasta he esittävät juuri kuvatessaan Antin ja Leenan yhdessäoloa milloin opiskelijaboksissa, milloin kesäyön hämyssä", huomautti JuHo. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Jännityskomedia Kovanaama oli merkinnyt Aarne Tarkaksen läpimurtoa elokuvaohjaajana. Kolmannen elokuvansa lähtökohdaksi Tarkas otti Helsingin Tähtitornin vuorella 1948 tapahtuneen mustasukkaisuusmurhan, jota kirjailija Onni Halla oli käsitellyt romaanissaan Oudot virrat. Vaikka Tarkas tutustuikin veriteon kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoihin, ovat elokuvan eräät yksityiskohdat suoraan Hallan romaanista. Surmateon motiiveiksi elokuva osoittaa perintö ja ympäristötekijät. Tarkas pyrki myös ottamaan kantaa kaupalliseen lehdistöön, joka tämän tyyppisistä murhenäytelmistä kirjoittaa "juuri siinä sävyssä kuin yleisö tahtoo". Elokuvassa on nähtävissä vaikutteita ranskalaisen André Cayatten Hiipivistä askeleista, joka talvella 1954 oli saanut Suomen ensi-iltansa. Myös Tarkaksen elokuvan nimi muistuttaa Cayatten teoksen alkuperäisnimeä Nous sommes tous les assassins (Olemme kaikki murhaajia). Miespääosan Tarkas kirjoitti edellisenä vuonna Suomen Teatterikoulusta valmistuneelle Veijo Pasaselle. Toista miespääosaa esittävä Matti Tamminen oli ollut mukana jo Kovanaamassa. Aino-Maija Tikkanen oli noussut yleisön tietoisuuteen edellisenä talvena nähdyssä Morsiusseppeleessä. Olemme kaikki syyllisiä sisältää Helsingin Linnanmäellä kuvatun, tarinan juoneen liittyvän jakson. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Kalevi Hartti Orkesteri (off, alkutekstit), 2' 20". 2. Tanssimusiikki Säv. ja sov. Kalevi Hartti Es. tanssiyhtye (playback), 2' 20". 3. Elämää juoksuhaudoissa Säv. G. Dubriansky, sov. Usko Kemppi Es. tanssiyhtye (playback), 2' 10". 4. Virsi 557 ("Jo joutui armas aika") Säv. trad., san. Israel Kolmodin Lapsikuoro, laulu (off), 0' 10". 5. Gaudeamus igitur Säv. ja san. trad. Mieskuoro, laulu (off), 0' 30". 6. Loppumusiikki Säv. ja sov. Kalevi Hartti Orkesteri (off, lopputekstit), 1' 00". Huomautuksia: Ylioppilaat laulavat myös tunnistamatonta juomalaulua (off), 0' 05". Linnanmäen huvipuistossa soitetaan afrikkalaista musiikkia (playback), 0' 30". - Toim. Juha Seitajärvi (2024) Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|