Laivan kannella

Sång under segel (ruotsinkielinen nimi)
On Deck (englanninkielinen käännösnimi)
Le Chant du voilier (ranskankielinen käännösnimi)
Auf Deck (saksankielinen käännösnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Laivan kannella

Ville Salmisen ohjaama musiikkielokuva Laivan kannella (1954) perustuu Pasi Jääskeläisen näytelmään. Nuori merimies Arvi (Matti Ranin) ihastuu espanjalaisessa kapakassa tanssityttö Kerttuun (Raili Mäki), joka kertoo olevansa puoliksi suomalainen ja haluavansa lähteä etsimään oikeaa isäänsä. Kerttu ui laivapojaksi naamioituneena Suomeen suuntaavaan alukseen, jossa tämän Nappulaksi esittäytyvän tulokkaan sievä ulkomuoto kiinnostaa Arvin lisäksi perämiestä (Tommi Rinne) ja tyttärensä kadottanutta kapteenia (Matti Aulos).

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
K16
Näyttelijät
Raili Mäki, näyttelijä
Matti Ranin, näyttelijä
Reino Valkama, näyttelijä
Einari Ketola, näyttelijä
Pentti Viljanen, näyttelijä
Oke Tuuri, näyttelijä
Ari Laine, näyttelijä
Matti Aulos, näyttelijä
Tommi Rinne, näyttelijä
Erkki Uotila, näyttelijä
Uolevi Lönnberg, näyttelijä
Irja Rannikko, näyttelijä
Oiva Sala, näyttelijä
Kreditoimattomat
Ville-Veikko Salminen, näyttelijä
Seija Silfverberg, näyttelijä
Pirkko Karppi, näyttelijä
Ville Salminen, näyttelijä
Matti Kuusla, näyttelijä
Pertti Pasanen, näyttelijä
Pentti Irjala, näyttelijä
Leo Jokela, näyttelijä
Arto Mäkelä, näyttelijä
Matti Lehtelä, näyttelijä
Jussi Kari, näyttelijä
Arto Palkama, näyttelijä
herra Hakanpää, näyttelijä
Muut tekijät
Mauno Mäkelä, tuotantojohto
Ville Salminen, käsikirjoittaja
Esko Nevalainen, kuvaaja
Nils Holm, leikkaaja
Aarre Elo, ääni
Tuomo Kattilakoski, ääni
Gösta Salminen, ääni
Emil Kauppi, säveltäjä
Harry Bergström, säveltäjä
Ville Salminen, lavastaja
Into Lätti, tanssit
Taito Mäkelä, tanssit
Jarmo Mustonen, b-kuvaaja
Fenno-Filmi Oy, levittäjä
VLMedia Oy, levittäjä
Kreditoimattomat
Heikki Kataja, käsikirjoittaja
Erkki Uotila, käsikirjoittaja
Kikka Angerkoski, puvut
Kaisu Vihervuori, naamiointi
Väinö Tulosmaa, studiopäällikkö
Ville-Veikko Salminen, kuvaussihteeri
Reijo Leino, klaffi
Reinhold Hermansson, sigynin kapteeni
Erkki Markko, valokuvat
Roine Rikhard Ryynänen, laulujen sanat
Seija Lampila, muusikko
Vesa Nuotio, muusikko
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
17 278 336 mk
Julkaistu
1954
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
26.11.1954
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Capitol, Tuulensuu
Lahti: Ilves
Tampere: Maxim, Petit
Turku: Olympia
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 27.11.1954 Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 28.11.1954 Oulu: Tähti; Pori: Sampo ensi-iltakierros
  • 25.12.1954 Jyväskylä: Suomi-Elo ensi-iltakierros
  • 30.01.1955 Kuopio: Palatsi ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 04.05.1974 MTV2 Katsojia: 920 000
  • 19.06.1981 MTV2 Katsojia: 450 000
  • 11.12.1990 YLE TV1
  • 18.04.1998 YLE TV2
  • 07.06.1998 MTV3
  • 18.11.2000 YLE TV2
  • 24.10.2001 YLE TV1
  • 29.05.2004 YLE TV2
  • 25.07.2006 YLE TV2
  • 05.10.2010 YLE TV2
  • 17.08.2012 YLE TV1
  • 10.07.2013 YLE TV1
  • 17.08.2015 YLE TV1
  • 27.03.2017 Yle TV1
  • 02.10.2018 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Paraisten mlk.: Museolaiva Sigyn Airistolla

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.

Studiot

Helsinki: Kulosaaren studioiden Fennada-Filmi Oy:n puoli

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.

Sisältöseloste

Suomalainen laiva on ankkurissa espanjalaisessa satamassa. Miehet pääsevät illalla maihin ja lähtevät juhlimaan. Kapakassa nuori merimies Arvi ihastuu tanssityttöön, joka pukuhuoneessa kertoo työtovereilleen olevansa puoliksi suomalainen ja haluavansa lähteä Suomeen etsimään oikeaa isäänsä - pakoon tyrannimaista isäpuoltaan Fredericoa. Suomalaisten merimiesten puheista hän saa selville, että heidän laivansa kokkipoika on karannut. Kun kapakassa syntyy tappelu, tyttö naamioituu pojaksi ja ui laivalle. Kun puosu aamulla palaa laivalle myöhästyneenä ja joutuu selittämään perämiehelle viipymisensä, hän keksii olleensa pestaamassa laivapoikaa, jolloin tyttö astuu esiin ja esittäytyy uudeksi laivapojaksi, Nappulaksi.

Myös kapteeni palaa laivalle ja kertoo olleensa etsimässä tytärtään: hänen vaimonsa on karannut samassa satamassa 16 vuotta aikaisemmin ja vienyt 2-vuotiaan tyttären mukanaan. Arvi hämmästelee Nappulan yhdennäköisyyttä rakastamansa tanssitytön kanssa ja kyselee, onko tällä sisarta. Nappula pystyy väistämään utelut, mutta perämiehelle valkenee asian oikea laita, kun hän salaa tulee nähneeksi tytön suihkussa. Siivotessaan kapteenin hyttiä Nappula koittaa ylleen löytämiään naisenvaatteita. Kapteeni tulee sisään ja pyörtyy pelästyksestä luullessaan näkevänsä entisen vaimonsa. Kapteeni kertoo perämiehelle, että se, joka löytää hänen tyttärensä, saa tämän vaimokseen ja laivan myötäjäisiksi. Perämies ryhtyy toimeen varmistaakseen asian ja saadakseen tytön omakseen; tällä välin Arvi kertoo Nappulalle kapteenin kadonneesta tyttärestä. Vertaillessaan kapteenin käsialaa äidiltään perimänsä Raamatun omistuskirjoitukseen tyttö vakuuttuu olevansa kapteenin kaivattu tytär.

Laiva saapuu kotisatamaan. Arvi joutuu kansivahdiksi seuranaan Nappula, joka tarjoutuu pukeutumaan tytöksi, jotta Arvi ei häviäisi lyömäänsä vetoa. Tulojuhlassa Nappula esiintyy Arvin parina naisenvaatteissa. Myös perämies tanssittaa tyttöä ja kosii tätä varmistuttuaan, että kyseessä on todella kapteenin tytär. Kun perämies tuo tytön kapteenin nähtäville, tyttö lyö perämiehen pullolla tajuttomaksi ja esittäytyy kapteenille tämän tyttärenä, Kerttuna. Kapteeni esittelee tyttärensä miehilleen, jotka yrittävät riisua tytön luullessaan tätä edelleen naisenvaatteisiin pukeutuneeksi Nappulaksi. Kerttu pakenee Arvin syliin, ja mies pyörtyy kuullessaan totuuden.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.

Aiheet
Lehdistöarviot

Elokuvaa luonnehdittiin leppoisan mukavaksi. Tätä asennetta kuvastaa vaikkapa ote E. A:n arvostelusta Työkansan Sanomissa (28.11.1954). "Vauhti on melkoinen, mauttomuuksia ei ole ja tanssit yhdessä vaatimattoman komiikan kanssa serveerataan kiltisti. Mitä muuta enää muistaisikaan pyytää meikäläiseltä rallifilmiltä - sellainenhan tämä on. Ensi kertaa tämän jalon filmikoulun historian aikana nyt siis nähdään huoliteltua työtä."

Toki pettyneitäkin arvostelijoita löytyi. M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 6.12.1954) piti elokuvaa turhan romanttisena: "[- -] olisi ollut antoisampaa pysyä vain raikkaassa ja realistisessa merielämässä ja hiukan modernisoida juonta sen hyväksi." Myöskään Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 27.11.1954) ei ollut tyytyväinen käsikirjoitukseen: "Merituuli ja avaruus puuttuvat, tapahtumissa on kankeutta ja tarpeetonta näytelmällisyyttä. [- -]. Vaadittaisiin perusteellista ja rohkeata filmillistä tuulettamista, että Laivan kannella jaksaisi elää elokuvana." Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 28.11.1954) huomautti repliikkien kirjallisesta sävystä.

"Kuvaus (Esko Nevalainen) on huoliteltu ja antaa melkein mielikuvan merimatkasta, vaikka turkulainen museolaiva Sigyn, jolla kuvaus on suoritettu, oli koko ajan ankkurissa ahtaalla Airiston selällä", totesi E. A. (Työkansan Sanomat 28.11.1954). Paula Talaskiven mukaan kannen sokkeloiden ja koristeellisten mastojen liepeiltä löydettiin tunnelmaaluovia näkymiä ja kiintoisia kuvakohteita.

Ohjauksessa arvostelijat tarkastelivat lähinnä henkilökuvia. "Ennen kaikkea olisi ollut syytä kasvattaa tyyppigalleriaa - nyt kaikki meripojat ovat melkein samasta formusta ulostulleita ja pelkkiä pellejä", kirjoitti JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 28.11.1954). Näyttelijöistä herätti Raili Mäki eniten huomiota. Juha Nevalaisen mukaan hän on "sievä ja herttainen", mutta ei tarpeeksi ketterästi ja säkenöivästi näyttelevä.

"Harry Bergström musiikki säteili herttaista hymyä kaiken ylle, aivan kuin myhäilevä ehtoopuolen päivänpaiste. Bergström oli suhtautunut kauniilla pieteetillä Emil Kaupin säveliin ja punonut niinin lisää kutoen täten viehättävän sävelverkon [- -]", Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 24/1954) maalaili. "Erikoisen myönteisenä puolena filmissä oli hyvä äänitys", totesi Varjostin (Risto Varjonen, Ylioppilaslehti 3.12.1954).

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.

Taustaa

Pasi Jääskeläisen 1915 kirjoittama ja Emil Kaupin säveltämä laulunäytelmä Laivan kannella kuului vuosikymmenien ajan eritasoisten suomalaisten näyttämöiden ohjelmistoon. Ensimmäisen kerran näytelmästä tehtiin elokuva vuonna 1938. Filmatisointi jäi oopperaohjaaja Paavo Kostiojan ainoaksi elokuvaohjaukseksi ja myös uuden valmistamon, Filmituotanto Oy:n ainoaksi elokuvaksi. Lopputulosta pidettiin yleisesti varoittavana esimerkkinä siitä, miten elokuvaa ei pidä tehdä.

Toisen elokuvaversion ulkokuvat otettiin Åbo Akademin merimuseoon kuuluvalla purjelaiva Sigynillä, joka filmaustöiden ajaksi oli ankkuroitu Airistolle. Laivan liikkumattomuutta koetettiin peitellä kuvakulmien rajauksilla ja sijoittamalla huomattava osa tapahtumista öiseen aikaan. Kuvauksissa oli koko ajan läsnä Sigynin kapteeni Reinhold Hermansson.

Alun tappelukohtauksen espanjalaisessa kapakassa ohjasi Aarne Tarkas Ville Salmisen sijaisena. Tanssikohtauksessa esiintyy Into Lätin kokoama ryhmä Suomalaisen Oopperan baletista.

Laivan kannella on tiettävästi ensimmäinen elokuva, jossa koomikko Spede Pasanen esiintyi avustajana.

Alkuteksteihin sisältyy nimivirhe: Tommi Rinteen etunimi on muodossa Tomi.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.

Musiikki

1. Merimies se laivallansa seilailee
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. Matti Ranin, harmonikka ja laulu, mieskuoro ja viihdeorkesteri (playback/ - ), 3' 22".
Levytys:
Ami Loven, Auvo Nuotio ja Fennadan Filmiorkesteri; Finlandia P-233, maaliskuu 1955.


2. Ankkurilaulu
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. "merimiehet", laulu, ja viihdeorkesteri (playback/ -), kahteen kertaan, yht. 3' 15".
Levytys:
Ami Loven, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro; Finlandia P-232, maaliskuu 1955.


3. Espanjan satamassa
Säv. ja sov. Harry Bergström
Tanssiyhtye (off), 1' 46".
Levytys:
Fennadan Filmiorkesteri; Finlandia P-234, maaliskuu 1955.


4. Oi-oi-oi-oi!
Säv. Harry Bergström, san. Roine Rickhard Ryynänen, sov. Harry Bergström
1) Es. Raili Mäki, laulu, tanssiyhtye (playback/ Seija Lampila), 0' 58".
2) Vesa Nuotio, laulu (off), 0' 21".
Levytys:
Seija Lampila ja Filmiorkesteri; Finlandia P-234, maaliskuu 1955.


5. Kehtolaulu
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. Matti Ranin, laulu (playback), 3' 29".
Levytys:
Ami Lovén, mieskuoro; Finlandia P-233, maaliskuu 1955.


6. Merimies kun kotiin pääsee
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. "merimiehet", laulu, ja viihdeorkesteri (playback/ -), 0' 57".
Levytys:
Ami Loven, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro; Finlandia P-232, maaliskuu 1955.


7. "Oli kerran kokkipoika laivalla, heliveppeli, veli, veli, vei - -"
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. Raili Mäki, laulu, ja tanssiyhtye (playback/ Vesa Nuotio), 0' 30".


8. "Mä armastani ajattelen, ja kaihoisasti kaipailen - -"
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. Matti Ranin, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 0' 59".


9. Asemalaulu
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. "merimiehet", laulu, ja viihdeorkesteri (playback/ -), 1' 29".
Levytys:
Ami Loven, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro; Finlandia P-232, maaliskuu 1955.


10. "Kun Englannin kanaalissa kuljettiin, fallerii, falleraa ja kuljettiin - -"
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. "Merimiehet", laulu (playback/ - ), 3' 05".


11. Kotimaani ompi Suomi
Säv. ja san. trad., sov. Harry Bergström
"Merimiehet", laulu (off), 0' 42".


12. Mä meripojast' iloisesta laulun tein
Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström
Es. "Merimiehet", laulu, viihdeorkesteri (playback/ -), 1' 46".
Levytys:
Ami Loven, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro; Finlandia P-232, maaliskuu 1955.


13. Purpuri
Säv. ja sov. Harry Bergström
Harmonikka (off), 1' 46".

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.

Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5319
Tarkastuspäivä
23.11.1954
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2670 m
Kesto/leikattu
97'
Veroluokka
15 %
Ikäraja
K16
Osia
5
Tarkastuselin
LTK
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5319
Tarkastuspäivä
29.11.1954
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2670 m
Kesto/leikattu
97'
Veroluokka
15 %
Ikäraja
K16
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5319
Tarkastuspäivä
23.05.1958
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2670 m
Kesto/leikattu
97'
Veroluokka
VV
Ikäraja
K16
Osia
5
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Evan Englund
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
97 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
Alkuteos

Pasi Jääskeläinen: Laivan kannella 2-näytöksinen laulunäytelmä. Säveltänyt Emil Kauppi. Helsinki: Kirja, 1915. (näytelmä, kantaesitys: Tampereen Työväen Teatteri 22.12.1917)