Laivan kannella
Sång under segel (ruotsinkielinen nimi)
On Deck (englanninkielinen käännösnimi)
Le Chant du voilier (ranskankielinen käännösnimi)
Auf Deck (saksankielinen käännösnimi)
Finna-recension
Laivan kannella
Ville Salmisen ohjaama musiikkielokuva Laivan kannella (1954) perustuu Pasi Jääskeläisen näytelmään. Nuori merimies Arvi (Matti Ranin) ihastuu espanjalaisessa kapakassa tanssityttö Kerttuun (Raili Mäki), joka kertoo olevansa puoliksi suomalainen ja haluavansa lähteä etsimään oikeaa isäänsä. Kerttu ui laivapojaksi naamioituneena Suomeen suuntaavaan alukseen, jossa tämän Nappulaksi esittäytyvän tulokkaan sievä ulkomuoto kiinnostaa Arvin lisäksi perämiestä (Tommi Rinne) ja tyttärensä kadottanutta kapteenia (Matti Aulos).
Sparad:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Åldersgräns | ||||||||||||
|
K16 |
||||||||||||
| Skådespelare | ||||||||||||
|
Okrediterade skådespelare
|
||||||||||||
| Övriga upphovsmän | ||||||||||||
|
Okrediterade
|
||||||||||||
| Produktion | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Visningar | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Inspelningsplatser | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Inspelningsdatum | ||||||||||||
|
Syyskesä - syksy 1954 |
||||||||||||
| Innehållsbeskrivning | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Pressöversikter | ||||||||||||
|
Elokuvaa luonnehdittiin leppoisan mukavaksi. Tätä asennetta kuvastaa vaikkapa ote E. A:n arvostelusta Työkansan Sanomissa (28.11.1954). "Vauhti on melkoinen, mauttomuuksia ei ole ja tanssit yhdessä vaatimattoman komiikan kanssa serveerataan kiltisti. Mitä muuta enää muistaisikaan pyytää meikäläiseltä rallifilmiltä - sellainenhan tämä on. Ensi kertaa tämän jalon filmikoulun historian aikana nyt siis nähdään huoliteltua työtä." Toki pettyneitäkin arvostelijoita löytyi. M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 6.12.1954) piti elokuvaa turhan romanttisena: "[- -] olisi ollut antoisampaa pysyä vain raikkaassa ja realistisessa merielämässä ja hiukan modernisoida juonta sen hyväksi." Myöskään Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 27.11.1954) ei ollut tyytyväinen käsikirjoitukseen: "Merituuli ja avaruus puuttuvat, tapahtumissa on kankeutta ja tarpeetonta näytelmällisyyttä. [- -]. Vaadittaisiin perusteellista ja rohkeata filmillistä tuulettamista, että Laivan kannella jaksaisi elää elokuvana." Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 28.11.1954) huomautti repliikkien kirjallisesta sävystä. "Kuvaus (Esko Nevalainen) on huoliteltu ja antaa melkein mielikuvan merimatkasta, vaikka turkulainen museolaiva Sigyn, jolla kuvaus on suoritettu, oli koko ajan ankkurissa ahtaalla Airiston selällä", totesi E. A. (Työkansan Sanomat 28.11.1954). Paula Talaskiven mukaan kannen sokkeloiden ja koristeellisten mastojen liepeiltä löydettiin tunnelmaaluovia näkymiä ja kiintoisia kuvakohteita. Ohjauksessa arvostelijat tarkastelivat lähinnä henkilökuvia. "Ennen kaikkea olisi ollut syytä kasvattaa tyyppigalleriaa - nyt kaikki meripojat ovat melkein samasta formusta ulostulleita ja pelkkiä pellejä", kirjoitti JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 28.11.1954). Näyttelijöistä herätti Raili Mäki eniten huomiota. Juha Nevalaisen mukaan hän on "sievä ja herttainen", mutta ei tarpeeksi ketterästi ja säkenöivästi näyttelevä. "Harry Bergström musiikki säteili herttaista hymyä kaiken ylle, aivan kuin myhäilevä ehtoopuolen päivänpaiste. Bergström oli suhtautunut kauniilla pieteetillä Emil Kaupin säveliin ja punonut niinin lisää kutoen täten viehättävän sävelverkon [- -]", Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 24/1954) maalaili. "Erikoisen myönteisenä puolena filmissä oli hyvä äänitys", totesi Varjostin (Risto Varjonen, Ylioppilaslehti 3.12.1954). - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Bakgrund | ||||||||||||
|
Pasi Jääskeläisen 1915 kirjoittama ja Emil Kaupin säveltämä laulunäytelmä Laivan kannella kuului vuosikymmenien ajan eritasoisten suomalaisten näyttämöiden ohjelmistoon. Ensimmäisen kerran näytelmästä tehtiin elokuva vuonna 1938. Filmatisointi jäi oopperaohjaaja Paavo Kostiojan ainoaksi elokuvaohjaukseksi ja myös uuden valmistamon, Filmituotanto Oy:n ainoaksi elokuvaksi. Lopputulosta pidettiin yleisesti varoittavana esimerkkinä siitä, miten elokuvaa ei pidä tehdä. Toisen elokuvaversion ulkokuvat otettiin Åbo Akademin merimuseoon kuuluvalla purjelaiva Sigynillä, joka filmaustöiden ajaksi oli ankkuroitu Airistolle. Laivan liikkumattomuutta koetettiin peitellä kuvakulmien rajauksilla ja sijoittamalla huomattava osa tapahtumista öiseen aikaan. Kuvauksissa oli koko ajan läsnä Sigynin kapteeni Reinhold Hermansson. Alun tappelukohtauksen espanjalaisessa kapakassa ohjasi Aarne Tarkas Ville Salmisen sijaisena. Tanssikohtauksessa esiintyy Into Lätin kokoama ryhmä Suomalaisen Oopperan baletista. Laivan kannella on tiettävästi ensimmäinen elokuva, jossa koomikko Spede Pasanen esiintyi avustajana. Alkuteksteihin sisältyy nimivirhe: Tommi Rinteen etunimi on muodossa Tomi. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Musik | ||||||||||||
|
1. Merimies se laivallansa seilailee laulunäytelmästä Laivan kannella (1915) Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström 1) Es. Matti Ranin, laulu ja harmonikka, ja Erkki Uotila, laulu (playback, Ami Lovén ja Auvo Nuotio, laulu, ja orkesterisäestys), 3' 50". 2) Orkesteri (off, lopputekstit), 0’ 40”. Levytys: Ami Lovén, Auvo Nuotio ja Fennadan Filmiorkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P-233, marraskuu 1954. Ami Lovén, Pekka Nuotio ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 2. Ankkurilaulu / Kun ankkurit ylös hissattiin laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström 1) Es. "merimiehet", laulu (playback, Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro, laulu, ja yhtye, alkutekstit), 1’ 35”. 2) Es. ”merimiehet”, laulu (100 %), 0’ 40”. 3) Es. Matti Ranin ja "merimiehet", laulu (playback, Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro, laulu, ja yhtye), 1’ 35”. Levytys: Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro sekä Fennadan Filmiorkesteri, joht. Harry Bergström (Ankkurilaulu); Finlandia P-232, marraskuu 1954. Trubaduurit ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 3. Espanjan satamassa (pasodoble) Säv. ja sov. Harry Bergström Orkesteri (off), 1' 45". Levytys: Fennadan Filmiorkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P-234, marraskuu 1954. 4. Oi-oi-oi-oi / Jos minun muotoni, oi (mambo, baiao) Säv. Harry Bergström, san. Roine Rikhard Ryynänen, sov. Harry Bergström 1) Es. Raili Mäki, laulu (playback, Seija Lampila, laulu, ja mieskuoro, laulu), 1' 50". 2) Vesa Nuotio, laulu (off), 0' 45". Levytys: Seija Lampila ja Fennadan Filmiorkesteri, joht. Harry Bergström (Oi-oi-oi-oi); Finlandia P-234, marraskuu 1954. Rita Elmgren ja Quartetto Modanick (Jos minun muotoni, oi); Finlandia P-241, lokakuu 1955. 5. Kehtolaulu laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström Es. Matti Ranin, laulu (playback, Ami Lovén, laulu, ja mieskuoro, hyminä), 3' 30". Levytys: Ami Lovén ja mieskuoro, joht. Harry Bergström; Finlandia P-233, marraskuu 1954. Ami Lovén ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 6. Merimies kun kotiin pääsee laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström 1) Es. "merimiehet", laulu (playback, Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro, laulu, ja yhtye), 0' 55". 2) Orkesteri (off), 1’ 50”. Levytys: Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro sekä Fennadan Filmiorkesteri, joht. Harry Bergström; Finlandia P-232, marraskuu 1954. Trubaduurit ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 7. Kokkipojan laulu / Oli kerran kokkipoika laivalla laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström Es. Raili Mäki, laulu (playback, Vesa Nuotio, laulu, ja orkesteri), 0' 30". Levytys: Armas Hanttu ja soitinyhtye ( Kokkipojan laulu); Odeon A 228082, 3.6.1929 (Berliini). Markku Marttina ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 8. Tää lipas on Italiasta ("Mä armasta ajattelen, ja kaihoten kaipailen - -") laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström Es. Matti Ranin, laulu (playback, Ami Lovén, laulu, ja orkesteri), 1' 05". Levytys: Ami Lovén ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 9. Asemalaulu laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström Es. Reino Valkama ja "merimiehet", laulu, ja viihdeorkesteri (playback, Auvo Nuotio, soololaulu, ja mieskuoro, laulu, ja orkesteri), 1' 30". Levytys: Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro ja orkesteri; Finlandia P-232, marraskuu 1954. Trubaduurit ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 10. Kun Englannin kanaalissa kuljettiin / Jenkka laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström 1) Es. "merimiehet", laulu (playback, Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro, laulu, ja yhtye), 3' 00". 2) Es. Uolevi Lönnberg, laulu (100 %), 0’ 25”. Levytys: Aapo Similä, mieskuoro ja soitinyhtye (Jenkka); Odeon A 228044, 1929. Trubaduurit ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 11. Kotimaani ompi Suomi Säv. ja san. trad., sov. Harry Bergström Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro, laulu (off), 0' 40". 12. Mä meripojast' iloisesta laulun tein / Iloinen meripoika laulunäytelmästä Laivan kannella Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen, sov. Harry Bergström Es. Oke Tuuri, soololaulu, ja "merimiehet", laulu (playback, Auvo Nuotio, soololaulu, Ami Lovén, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro), 1' 45". Levytys: Ami Lovén, Auvo Nuotio, Esko Peltoniemi, Reino Ahtiainen ja mieskuoro sekä Fennadan Filmiorkesteri (Mä meripojast' iloisesta laulun tein); Finlandia P-232, marraskuu 1954. Trubaduurit ja Rytmi-orkesteri, joht. Harry Bergström; Decca DN 3008, 1958. 13. Purpuri Säv. ja sov. Harry Bergström Harmonikka ja tanssiyhtye (off), kaksi kertaa, yht. 1' 40". - Toim. Juha Seitajärvi (2023) Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
| Inspektionsdetaljer | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniska fakta | ||||||||||||
|