Pekka ja Pätkä ketjukolarissa
Träskalle och Stumpen kedjekrockar (ruotsinkielinen nimi)
Pete and Runt in a Chain Collision (englanninkielinen käännösnimi)
Pierrot et Bébert dans une collision monstre (ranskankielinen käännösnimi)
Pekka und Pätkä in einer Gruppenkollision (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Pekka ja Pätkä ketjukolarissa
Armas Lohikosken ohjaamassa ja käsikirjoittamassa komediassa Pekka ja Pätkä ketjukolarissa (1957) Justiina Puupää (Siiri Angerkoski) ajaa miehensä Pekan (Esa Pakarinen) ja tämän kaverin Pätkän (Masa Niemi) työnhakuun. Miekkoset päättävät hankkia rahaa helpommalla ja koettavat joutua onnettomuuteen hankittuaan ensin tapaturmavakuutuksen. Aikansa yritettyään he satuttavat päänsä ja sairaalassa toverukset näkevät toinen toistaan hurjempia houreunia.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Tanssitytöt saluunassa: <br />Nina Valkonen, Iris Jokinen, Seija Hämäläinen, Eila Partanen<br /><br />Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Pentti Taivainen, K. Koskentaus, A. Lehtonen, T. Mechlin, A. Pakkala ,
Tanssitytöt saluunassa: <br />Nina Valkonen, Iris Jokinen, Seija Hämäläinen, Eila Partanen<br /><br />Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Pentti Taivainen, K. Koskentaus, A. Lehtonen, T. Mechlin, A. PakkalaHae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Pentti Taivainen, K. Koskentaus, A. Lehtonen, T. Mechlin, A. Pakkala
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Pentti Taivainen, K. Koskentaus, A. Lehtonen, T. Mechlin, A. PakkalaHae aiheistaKreditoimattomat
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Toukokuu - lokakuu 1956 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
"Pekka ja Pätkä -sarja jatkuu ja tekisi mieli sanoa: huononee", arveli Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 6/1957). B. P-m (Bengt Pihström, Nya Pressen 4.3.1957) kirjoitti: "Det finns försök till 'något mer än vanligt' nu när Lohikoski själv skrivit manuset till denn Träskallefilm - regissören, Lohikoski själv, sumpar dock bort alla möjligheter i de drömmar som komikerparet upplever efter ett olycksfall. Ett par avsnitt roade inte ens barnåskådarna - andra bjuder på en så negativ humor att man känner sej jäklig." Myönteisimmin elokuvaan suhtautui Leo Nordberg (Uusi Suomi 3.3.1957): "Jotkut filmin katkelmista - kuten esimerkiksi Villin Lännen episodi - ovat parodiaideoina hauskasti keksityt, mutta niiden kehittely osoittautuu jatkossa melkoisen epätyydyttäväksi. Rakenteellisesti elokuva edustaa luvattoman heikkoa tasoa." Leo Nordbergin mielestä suurin ansio oli "suoranaisten törkeyksien puuttuminen Armand Lohikosken laatimasta käsikirjoituksesta". Kansan Uutisten T. S-o kritikoi elokuvaa huumorin puutteesta ja tapahtumien paljoudesta: "Tapahtumia [- -] on miltei liikaa: välillä ollaan Suomessa, välillä käydään Afrikassa ja jopa Villissä Lännessä. Mikäli kysymyksessä olisi ollut parodia, voitaisiin muutamia kohtauksia pitää hauskoinakin. Aarre Koiviston lavastus on hyvä, varsinkin villilänsikohtauksissa - esim. hiekkaerämaa kaktuksineen ja eläinten luurankoineen tai kapakkakohtaus, joka muutenkin on siedettävä, vain hiukan liiaksi venytetty." T. S-o:n (Tomira Savtschenko, Kansan Uutiset 3.3.1957) mielestä "Puupää-filmeistä on jo paljon kirjoitettu ja mitään ratkaisevaa parannusta ei [- -] ilmeisesti ole odotettavissa. Jotkut [- -] ovat enemmän, jotkut vähemmän tylsiä. Jotkut ovat enemmän, jotkut vähemmän ja jotkut kokonaan huolettomasti tehtyjä. Toisissa on massoittain mauttomuuksia, toisissa näistä on pidätytty. Tämänkertainen uutuus yrittää viimeksi mainitussa suhteessa olla pidättyväinen." - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Pekka ja Pätkä ketjukolarissa oli järjestyksessä seitsemäs Puupää-elokuva. Aikaisemmat elokuvat olivat olleet lähinnä Reino Helismaan kirjoittamia, mutta nyt ohjaaja Armand Lohikoski laati käsikirjoitusta Yyterissä kuvaustilanteessa päivä kerrallaan. Yhtään lopullisen käsikirjoitusversion kappaletta ei ole säilynyt. Ohjaajan kertoman mukaan syynä oli se, että Yyterissä asuttiin mökkiolosuhteissa eikä ulkovessoissa ollut talon puolesta paperia... Elokuvan alkutekstit ilmoittavat käsikirjoituksen tekijäksi vain Armand Lohikosken. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa on Toivo Kärjen 12.5.1956 päiväämällä saatekirjeellä maisteri Toivo Särkälle toimitettu 61 sivun mittainen koneella kirjoitettu käsikirjoitusluonnos, joka mahdollisesti on Reino Helismaan laatima. Luonnoksessa on mukana alun tapaturmavakuutusjakso lähes samassa asussa kuin lopullisessa elokuvassakin; sen sijaan sairaalakohtaukset, intiaani- ja saluunajaksot samoin kuin ihmissyöjäseikkailu on muokattu ja kirjoitettu osittain kokonaan uudelleen, jaksojen järjestystä on vaihdettu, luutakomppaniajakso lisätty ja luonnoksen sisältämät Bagdad ja lentokoneseikkailut jätetty pois. Käsikirjoitusluonnos katkeaa kesken ja on vailla kokoavaa loppua. Saluunakohtaukset ohjaaja teetti limonaadin ja maidon voimalla - kenties osaksi siksi, että elokuvatarkastamon vaatimuksesta oli vuonna 1953 elokuvasta Pekka Puupää kesälaitumilla leikattu pois viinankäyttökohtauksia. Armeijajaksoon sisältyy sisäpiirin jutuksi muutettu vitsi, jota oli käytetty jo Fennada-Filmin sotilasfarssissa Kaikkien naisten monni (1952). Järjestäjä Lasse Saxelin näyttelee yhtä alokasta, jolta vääpeli tiedustelee: "Uppiniskainen, vai?" Tähän Saxelin kuuluvalla äänellä: "Ei, kun Mikko Niskanen, herra vääpeli!" Myöhempi elokuvaohjaaja Niskanen toimi tuohon aikaan yhtiössä kovaääniseksi tunnettuna järjestäjänä. Elokuvan päänäyttelijöillä oli kaikilla neloisroolit kuten myös Lasse Saxelinilla järjestäjän työnsä lisäksi. Ohjaaja Armand Lohikoski esiintyi myös kameran edessä, tällä kertaa kolmoisroolissa. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Keine Angst, Rosemarie / Pelko pois, Rosemarie Säv. Michael Jary, san. Bruno Balz, suom. Palle (= Reino Hirviseppä) Es. Masa Niemi, laulu (100 %), 0' 10". 2. Lepo lepo lehmäni Säv. ja san. trad. Es. Masa Niemi, laulu (100 %), 0' 05". 3. Maantie on kova kävellä Säv. trad. Puhallinorkesteri (off), 0' 35" 4. Petit tonkinoise Säv. Vincent Baptiste Scotto, sov. Toivo Kärki Es. tunnistamaton pianisti (playback), 5' 55". 5. Piippolan vaarin talo Säv. ja san. trad., sov. Toivo Kärki Es. Vieno Kekkonen, laulu, piano- ja miesäänisäestys (playback), 3' 00". - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |