Nuori mylläri
Den Unga mjölnaren (ruotsinkielinen nimi)
Molodoi melnik (venäjänkielinen nimi)
The Young Miller (englanninkielinen käännösnimi)
Le Jeune meunier (ranskankielinen käännösnimi)
Der Junge Müller (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Nuori mylläri
Valentin Vaalan ohjaama musiikillinen komediaelokuva Nuori Mylläri (1958) perustuu Maiju Lassilan samannimiseen näytelmään. Laulava nuorimies Pentti Mäkinen (Martti Kuningas) saapuu pieneen kylään ja haluaa laittaa hylätyn myllyn jälleen toimintaan. Mylly-Pentin romanssi räätäli Koikaleen (Artturi Laakso) tyttären Hilkan (Teija Sopanen) kanssa saa rikkaan Myrkyn isännän (Matti Lehtelä) ja Koikaletta itselleen tavoittelevan Sohvin (Elvi Saarnio) juonittelemaan Penttiä vastaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai sivuosien esittäjiä:<br />Kristiina Elo, Tytti Mäkelin (Lähde: käsikirjoituksen merkinnät) ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai sivuosien esittäjiä:<br />Kristiina Elo, Tytti Mäkelin (Lähde: käsikirjoituksen merkinnät)Hae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Muusikot: Eino Ertamo, Fritz Kilanto, I. Haapalainen, Eino Rautasuo, Joh. Boelgh, Artto Granroth, Paavo Tiusanen, Voitto Jovero, Hannu Teräsranta, Pekka Kari, Ingmar Englund, Mauno Maunola, Erkki Inkinen, Harry Bergström<br />Laulajat: Olavi Virta, Trubaduurit [= Ami Lovén, Pentti Tuominen, Elias Palola, Kalevi Vallineva], Metro-Tytöt [= Tamara Dernjatin, Hertta Louhivuori, Anna-Liisa Heinonen]
Muusikot: Eino Ertamo, Fritz Kilanto, I. Haapalainen, Eino Rautasuo, Joh. Boelgh, Artto Granroth, Paavo Tiusanen, Voitto Jovero, Hannu Teräsranta, Pekka Kari, Ingmar Englund, Mauno Maunola, Erkki Inkinen, Harry Bergström<br />Laulajat: Olavi Virta, Trubaduurit [= Ami Lovén, Pentti Tuominen, Elias Palola, Kalevi Vallineva], Metro-Tytöt [= Tamara Dernjatin, Hertta Louhivuori, Anna-Liisa Heinonen]Hae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
9.7.-16.8. (Loppi-kuvaukset), 21.-24.8. (Porvoo-kuvaukset), 30.8.-29.10.1957 (sisäkuvaukset) |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Nuori mylläri on osin tyypillistä mehevää ja riemukasta Lassilaa, mutta osin kuitenkin luvattoman kaukana siitä. Elokuvan valmistaja on vallan rohkeasti ottanut [- -] mukaan paljon nuoria kasvoja, jotka kieltämättä tuovat tarinaan oman virkistävän lisänsä, joskin elokuva ehkä juuri tältä osin menettää hitusen luonteestaan ja tarinan tyylin vaatimasta komiikasta ja railakkaasta menosta", arvioi O. K-n (Onerva Kankaansydän, Kauppalehti 18.2.1958). Nimimerkki S (Satakunnan Kansa 18.2.1958) piti Nuorta mylläriä kohtalaisen vauhdikkaana ja osittain hyvin näyteltynä ajanvietteenä. Mutta: "Eri asia on sitten, ettei tätä hevillä usko suomalaiseksi kansankomediaksi, siihen sen kirkastettu maalaisromantiikka, valikoitu missi-kaunotarnuoriso taidokkaissa kampauksissa ja alati puhtoisissa ja sileissä pukineissaan sekä sadunomainen tunnelma ilman yhtään varsinaista työkuvaa on aivan liian makeata, yleisluontoista, läpinäkyvästi vain viihdettä tavoittelevaa. Maiju Lassilan rehevässä kyläkomediassa on toki aineksia paljon enempään ja paljon kansallisempaan ajan- ja tapainkuvaukseen." Henkilöohjauksesta S kirjoitti: "Valentin Vaala on aina tehnyt luistavaa työtä ja hyvä henkilöohjaajakin hän on. Mutta tässä jutussa on mukana niin suuri lauma uusia yrittäjiä, ettei yksi ohjaaja repeä kaikkien puutteita korjaamaan." Monet arvostelijoista puuttuivat Nuoren myllärin teatterimaisiin ilmaisukeinoihin. "Liiallinen asetelmallisuus sekä ilmeinen jäykkyys juonen kerronnassa tuovat usein mieleen varsin keskinkertaisen esityksen jollakin ulkoilmanäyttämöllä. Eräät puhtaasti teknilliset seikat - kuten valaistuksen järjestely ylenpalttista kirkkautta tulvivissa mylly- ja pirtti kuvissa - yhä vain lisäävät näyttämöllistä vaikutelmaa, ja näyttelijäsuoritusten verraten vaatimaton yleistaso on omiaan painamaan vaakaa edelleen negatiiviseen suuntaan", kritikoi Leo Nordberg (Uusi Suomi 16.2.1958). B. P-m:n (Bengt Pihlström, Nya Pressen 17.2.1958) mukaan Vaalan kuvaustyyli oli paitsi teatterimaista myös vanhentunutta: "Vaalas bildstil är också bunden och ter sej - jämförd med den flytande stilen i en rad unga utländska regissörers verk - föråldrad; när han hittat en visuellt slående komposition överdrivs också denna såsom när mjölnaren - och kameran - gungar med flickorna." Nuoren myllärin pääosan esittäjä Martti Kuningas sai roolistaan useimmilta kriitikoilta ankaran tuomion. "Hän replikoi luontevasti, mutta yksipuisesti, hänen Pentissään ei ole minkäänlaista veijarihenkeä, hän käsittelee joka tyttöä täsmälleen samalla tavalla ja sävyllä, ja näin ollen ei loppujen lopuksi käy lainkaan selville, miksi hän heitä yleensä käsittelee - iloisen luontonsako pakosta, kiinnostuksesta, ajankuluksi vai siksikö, että käsikirjoitus määrää", ihmetteli Heikki Eteläpää (Ilta-Sanomat 19.2.1958). Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 16.2.1958) ei ollut yhtään vähemmän kriittinen: "Martti Kuningas on niin jauhomaisen neutraali, ettei hetkeäkään voi uskoa hänen hurmausvoimaansa. Kylän poikien joukossa vilahtelee pikemminkin sankarin näköisiä ja eleisiä." Jörn Donner (Päivän Sanomat 16.2.1958) olisi halunnut nähdä elokuvan enemmän musikaalin tyylisenä: "Nuoren myllärin suurimmat avut ovatkin siinä, että kamera tosiaan liikkuu, että tapahtumat on oikealla tavalla keskitetty. Kuitenkin jäi kaipaamaan lisää tansseja ja lauluja, jotka olisivat vieneet toimintaa draamallisesti eteenpäin. Nuori mylläri on nimittäin tarina, joka ei suuria psykologisia selityksiä kaipaa, siksi elokuvasta vielä suuremmassa määrin olisi voitu tehdä suomalainen vastine amerikkalaiselle musiikkielokuvalle. Tähän ei ole pystytty - tai sitä ei ole yritetty." Donner antoi tunnustusta ohjaajalle "kadonneen aikakauden haikeuden" kuvaajana, suomalaisen maiseman ylistäjänä. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Valentin Vaala oli niin ihastunut Nummisuutarien (1957) pääosalöytöönsä, että halusi välttämättä tehdä toisenkin elokuvan nuoren teatterikoululaisen Martti Kuninkaan kanssa. Sopivaksi aiheeksi löytyi Maiju Lassilan kansannäytelmä Nuori mylläri, jonka kantaensi-ilta oli ollut vuonna 1912 Tampereen Teatterissa. Elokuvan värimateriaaliksi valittiin jälleen Sovcolor ja laboratoriotyöt tehtiin Nummisuutarien tapaan Leningradissa. Väriasiantuntijaa ei tällä kertaa tarvittu — Viktor Masevitšin opit Nummisuutarien ajoilta olivat jo juurtuneet Eino Heinon ja hänen apulaisensa Reijo Låsin mieliin. Alkuteksteissä elokuvan B-kuvaaja Låsin tehtäväksi määritellään kuvausapulainen. Martti Kuningasta ei Nuoren myllärin jälkeen nähty valkokankaalla ennen kuin elokuvassa Herra Huu (1973). Kylän poikien ja tyttöjen joukosta erottuu monia näyttelijäuraansa aloittelevia tuttuja nimiä kuten Leni Katajakoski, Ritva Vepsä, Rami Sarmasto, Mikko Nousiainen, Martti Kuisma, Ville-Veikko Salminen ja Lala Pilvessalo (sittemmin nimiltään Aila Pilvessalo ja Aila Arajuuri). Koekuvausten aikaan Rami Sarmaston nimi oli vielä Raimo Virtanen. Anni Kekäläistä esittävä Lea Venkula oli tuohon aikaan Suomi-Filmin lyhytkuvaosaston sihteeri. Kuvaussihteeri Erkki Pitkänen on myöhemmin työskennellyt Yleisradion Mikkelin aluetoimituksen toimittajana. Vaala teki osin lomittain loppukesällä 1957 Nuorta mylläriä ja Niskavuoren naisia (1958): jälkimmäisen kesäjaksot kuvattiin ennen Nuoren myllärin studiokuvausvaihetta. Elokuvassa on autenttisia sisänäkymiä Lopen Pilpalan kylän vanhasta vesimyllystä. Itse Pilpalan kylä oli kuvauspaikkana jo Erkki Karun Nummisuutareissa vuonna 1923. Elokuva-Aitan yleisökilpailun äänestyksessä Nuori mylläri valittiin vuoden 1958 suosituimmaksi kotimaiseksi elokuvaksi. Sen yleisömenestys oli vuoden toiseksi paras Sven Tuuvan jälkeen. Elokuva saatiin kaupaksi myös Neuvostoliittoon. - Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Alkusoitto" Säv. ja sov. Harry Bergström Helsingin Teatteriorkesteri (off, alkutekstit), 2' 00". 2. Maantie Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Pekka Saarto 1) Es. Martti Kuningas, laulu ja harmonikka (playback / Olavi Virta, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 35". 2) Es. Martti Kuningas, harmonikka (playback / tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 45". 3) Es. Martti Kuningas, laulu (playback / Olavi Virta, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 30". 4) Helsingin Teatteriorkesteri (off), kolme kertaa, yht. 2' 45". Elokuvaversion uudelleenjulkaisu: Olavi Virta ja Helsingin Teatteriorkesteri (elokuvan ääniraita); Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Olavi Virta - Arkistojen aarteita vol. 2; Artie Music AMCD 1059, 2022. Levytys: Olavi Virta ja Harry Bergströmin orkesteri; Triola T-4351, 4.2.1958, ja Triola NE 204, 1958. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. Reijo Taipale; albumilla Reijo Taipale Scandia HSLP 128, 1970. 3. Vieraan kylän tytöt Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Pekka Saarto 1) Es. "kylän pojat", laulu (playback / Trubaduurit-lauluyhtye, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), kolme kertaa, yht. 1' 00". 2) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 15". 3) Es. Ville-Veikko Salminen, vihellys (100 %), 0' 10". 4) Usko Keskinen, laulu (off), 0' 10". 4. Kuka veis, kuka sais, kuka tietäis sen Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Pekka Saarto 1) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55". 2) Es. Martti Kuningas, laulu ja harmonikka (playback / Olavi Virta, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), kaksi kertaa, yht. 2' 15". Elokuvaversion uudelleenjulkaisu: Olavi Virta ja Helsingin Teatteriorkesteri (elokuvan ääniraita); Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Olavi Virta - Arkistojen aarteita vol. 2; Artie Music AMCD 1059, 2022. Levytys: Sirkka Suojoki ja Harry Bergströmin orkesteri; Triola TS-391, 13.4.1959. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 5. Toiveiden keinu Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Pekka Saarto 1) Es. "kylän tytöt ja pojat", laulu, ja Martti Kuningas, harmonikka (playback / Metro-Tytöt- ja Trubaduurit -lauluyhtyeet, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 45". 2) Es. Martti Kuningas ja "kylän tytöt", laulu (playback / Olavi Virta ja Metro-Tytöt-lauluyhtye, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 30". 3) Harmonikka (off), 0' 15". 4) Helsingin Teatteriorkesteri (off, lopputekstit), 0' 20". Elokuvaversion uudelleenjulkaisu: Olavi Virta, Metro-Tytöt ja Helsingin Teatteriorkesteri (elokuvan ääniraita); Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Olavi Virta - Arkistojen aarteita vol. 2; Artie Music AMCD 1059, 2022. Levytysversiot: Olavi Virta ja Harry Bergströmin orkesteri; Triola T-4351, 4.2.1958, ja Triola NE 204, 1958. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. Radion Viihdeorkesteri, joht. George de Godzinsky (instrumentaaliversio); kokoelmalla George de Godzinskyn sävelkansio; Siboney SIBCD 5, 1992 (alkuperäinen Yleisradion kantanauha vuodelta 1959). 6. "Pentin polska" Säv. ja sov. Harry Bergström Es. Martti Kuningas, harmonikka (playback / tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 30". 7. Nuku, nuku nurmilintu Säv. ja san. trad. suomalainen Es. Elvi Saarnio, laulu (100 %), 0' 20". 8. "Syntymäpäivälaulu" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Pekka Saarto 1) Es. Ritva Vepsä, laulu (playback / kitarasäestys), 0' 30". 2) Helsingin Teatteriorkesteri (off), kolme kertaa, yht. 0' 55". Huomautuksia: "Alkusoitto" sisältää otteita sävelmistä Maantie, Toiveiden keinu ja Vieraan kylän tytöt. Toiveiden keinu ja Kuka veis, kuka sais, kuka tietäis sen ovat myös taustamusiikin teemoina. - Toim. Juha Seitajärvi (2023) Suomen kansallisfilmografia 6:n (1991) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |