Björnin suku on kokoontunut kuulemaan edesmenneen tuomari Anders Björnin testamenttia. Siinä säädetään, että tuomarin veli, eversti Kristian Björn, ja isännöitsijä Anton Honkala saavat kartanossa elinikäisen täysihoidon, mutta omakseen sen saa muuan Pekka Antero Aalto, sillä ehdolla että asettuu asumaan kartanoon ja ryhtyy viljelemään sen tiluksia. Björnin sisarukset Hedvig, Sofia ja Raakel ovat järkyttyneitä testamentin sisällöstä ja lupaavat tehdä kaikkensa, että kartano ei joudu vieraisiin käsiin. Andersin ja Kristianin velivainajan poika Frans Albert on lähinnä huvittunut. Testamentin toinen osa on määrä avata puolen vuoden kuluttua.

Pekka Antero Aalto osoittautuu helsinkiläiseksi pikkupojaksi, joka vanhempiensa kuoleman jälkeen on elänyt tätinsä, keramiikkataiteilija Elsa Aallon, holhouksessa. Eversti ja Frans Albert saapuvat kertomaan uutisen tädille, joka luulee heitä taide-esineidensä ostajiksi. Vasta isännöitsijä Honkala onnistuu selvittämään asian ja Pekka saa tädiltään luvan vierailla kartanossa. Honkala noutaa Pekan autolla, esittelee kartanoa ja näyttää muotokuvan tuomarista jonka hän sanoo tunteneen Pekan. Sisarukset päättävät ottaa pojalta luulot pois: he käyttävät tästä nimeä Per, ojentavat tätä tylysti ruokapöydässä ja kertovat että kartanossa kummittelee. Yöllä "kummitus" pelästyttää emännöitsijän, mutta talon Pekkaan kiintynyt koira ajaa sen ulos pojan huoneesta. Aamulla Pekka palvelee everstiä sytyttämällä tämän piipun ja tuomalla sanomalehden. Emännöitsijä uhkaa lähteä, koska talossa kummittelee. Hedvig sanoo, että kartanon henki on alkanut liikehtiä, kun talossa on joku jota se ei hyväksy.

Pekka käy koulua lukukauden loppuun ja palaa kartanoon viettämään kesälomaansa. Hän pyytää everstiltä lupaa tuoda seurakseen talvella keuhkotautia sairastaneen luokkatoverinsa Raijan, jolla ei ole kesäksi paikkaa maalla. Eversti suostuu, sillä hän alkaa kiintyä Pekkaan, joka ainoana osaa hoitaa hänen kihdin vaivaamia jalkojaan. Honkala kertoo Pekalle Anders Björnin oikeudentunnosta: väärän valan vuoksi hän oli tuominnut erään miehen syyttömänä vankilaan, missä tämä oli kuollut; kun asia selvisi ja tuomari kuuli, että mieheltä oli jäänyt pieni lapsi, hän halusi tehdä kaiken tämän hyväksi.

Honkala ja Pekka hakevat Raijan autolla maalle. Sisarukset närkästyvät tytön läsnäolosta, mutta eversti räjähtää heille ja suhtautuu tyttöön sitäkin suopeammin, kun tämä tuo mukanaan tehokasta linjamenttia hänen kihtiinsä. Eversti sanoo, että hänen kiukkuisuutensa johtuu juuri kipeistä jaloista, mitä kukaan muu kuin Pekka ei ole ikinä ymmärtänyt. Pekka ja Raija hoitavat everstiä yhdessä: kesän mittaan hän vertyy niin, että sisartensa kauhistukseksi riehaantuu hyppimään lasten kanssa.

Frans Albert soittaa Pekan tädille ja tarjoaa tälle autokyydin kartanoon. He saapuvat kartanoon keskellä yötä, jolloin sisarukset jälleen yrittävät kummittelemalla säikyttää lapsia. Sen sijaan he itse pelästyvät valkopukuista emännöitsijää, Pekka heittelee heitä tikoilla ja eversti ampua pamauttaa haulikolla. Sisarusten juoni paljastuu, mutta öisen mylläkän järkyttämänä täti päättää viedä lapset mukanaan. Hän lupaa kuitenkin tuoda Pekan kuulemaan testamentin toisen osan lukemista.

Lasten lähdön jälkeen everstin jalkaa alkaa uudelleen särkeä eikä emännöitsijä osaa hoitaa sitä miehen mieliksi. Emännöitsijä uhkaa jälleen lähteä, mutta sisarukset suostuttelevat hänet jäämään jälki testamentin luentaan asti, jolloin he odottavat saavansa oikeutta. Toisessakin testamentissa tuomari määrää omaisuuden Pekalle täyttääkseen tämän äidille antamansa lupauksen, sillä ehdolla että Pekka sitoutuu viljelemään ja asumaan kartanoa. Muussa tapauksessa omaisuus jaetaan lain määräämällä tavalla. Sisarukset ehtivät jo riemuita, mutta Pekka päättää jäädä ja lupaa myös hoitaa everstin terveeksi.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.