Olympiafilmin toisen osan kohtaloksi tuli vertailu ensimmäiseen osaan, Maailmat kohtaavat elokuvaan. J-a N-nen (Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat ) huomautti innostuksen muuttuneen uupumukseksi sekä urheilullisesti että kuvallisesti. Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat ) kiinni huomiota kilpailulajien vaikutuksesta elokuvan kokonaisuuteen. "Edellisestäkään osasta ei puuttunut lajien runsautta, mutta siinä yhdisti eri ottelut Stadion. Nyt tapahtumien kehittyessä eri paikoissa filmi on muodostunut hajanaiseksi."

Useimmat kriitikot pitivät kuitenkin olympialaisten dokumentointia jo saavutuksena sinänsä. Tekninen toteutus arvioitiin yleisesti melko tasokkaaksi. I. L-s (Inkeri Lius, Suomen Sosialidemokraatti ) kirjoitti: "Monet kohtaukset kertovat kuvaajiemme valppaudesta ja siitä, että he ovat perehtyneet kuvattaviin kilpailuihin etukäteen." Valma Kivitie (Elokuva-Aitta ) ihasteli erityisesti soutu- ja uimastadionien" kilpailuja. J. D. (Jörn Donner, Vapaa Sana ) kehui nyrkkeilyä ja pyöräilyä esitteleviä jaksoja. "Suorastaan mestarillista on päätöspäivän esteratsastuksen kuvaus Olympiastadionilla", huomautti Mr. A (Aaro Laine, Helsingin Sanomat ). Monia kriitikoita ilahduttivat lisäksi pienet tuokiokuvat ja näkymät yksityiskohdista.

Kultaa ja kunniaa -elokuvan kokonaisuudesta löysi J. D. eniten moitittavaa: "Elokuvan ohjaus ei vain onnu filmillisessä mielessä, nyt se kaiken lisäksi on muuttunut poliittiseksi, suurella taitavuudella on melkein jok'ikinen Neuvostoliiton voitto karsittu pois, kun taas Amerikan osuutta on kaikin mahdollisin tehokeinoin paisutettu. [- -]. Kultaa ja kunniaa ei siis ole mikään muistomerkki suomalaisista voitoista, vaan amerikkalaisen urheilijan ylistyslaulu."

J-a N-nen muistutti urheilun ydinajatuksesta: "Terve sielu terveessä ruumiissa." Nevalaisen mielestä elokuva toteuttaa tämän idean pääasiassa vain ruumiin osalta. Kuitenkin J-a N-nen kiitteli sujuvuudesta tekstinlaatijana toiminutta Reino Hirviseppää. Hirvisepän ja Paavo Nurmen selostus ei taas lainkaan tyydyttänyt esimerkiksi C. K. -nimimerkkiä (Caius Kajanti, Hufvudstadsbladet ). "Speakern babblar på filmen igenom och häver ur sig småskuret nationella larvigheter och självförhärligande stupiditeter [- -]."

Mr. A kiitteli vielä musiikin säveltänyttä Einar Englundia: "Tapausten sävyn ja luonteen mukaisesti musiikki elävöittää kuvan kerrontaa. Se ikäänkuin kiihdyttää uimarien tahtia, paljastaa epäonnistuneiden epätoivon, liittyy voittajien riemuun, maalaa ja tiivistää tunnelmia, myötäilee suunnittelijan työtä."

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.