"Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy
"Yes, olympiaden" sa' Ryhmy (ruotsinkielinen nimi)
Jees, olympialaiset, sanoi Ryhmy (televisioesityksessä käytetty nimi)
Ryhmy ja Romppainen Olympiakuumeessa (työnimi)
"Give us the Olympics", said Ryhmy (englanninkielinen käännösnimi)
Comme disait Ryhmy; en route pour les Olympiades (ranskankielinen käännösnimi)
"Yes, die Olympiade", sagt Ryhmy (saksankielinen käännösnimi)
Finna rating
"Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy
Ilmari Unhon ohjaama komedia palauttaa valkokankaalle Armas J. Pullan sotajermut Ryhmyn (Oiva Luhtala) ja Romppaisen (Reino Valkama). Helsingin olympialaisten alla molemmat jermut ovat olympiavalmentajia. Kun Romppaisen valmentama Delila (Assi Nortia) ryöstetään, alkaa tapahtumien sarja, johon mahtuu salajuonia, tappeluita ja lempeäkin.
Saved in:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Age Limit | ||||||||||||
|
7 |
||||||||||||
| Actors | ||||||||||||
|
Uncredited actors
Other performers
|
||||||||||||
| Contributors | ||||||||||||
|
Uncredited
|
||||||||||||
| Production | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Distribution | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Locations | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Filming date | ||||||||||||
|
Talvi 1951 - 1952 |
||||||||||||
| Content Description | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Press reviews | ||||||||||||
|
"Jees, Olympialaisista ei oikeastaan ole paljon sanottavaa", tiivisti K. V. (Kerttu Vaartila, Ilta-Sanomat 1.3.1952) vastaanoton tunnelmat, "parempi kuin sanoo niin vähän kuin mahdollista, sillä virheiden osoittaminen ei koskaan ole hauskaa. Kysymys on keveintä laatua olevasta ajanviete-elokuvasta, johon yleisön huvittamiseksi on yritetty mahduttaa vähän joka lajia. [- -] Elokuvan käsikirjoitus on luvattoman heikko, ja on sääli, että siihen on uhrattu näinkin paljon työtä." "Ryhmyllä ja Romppaisella on tätä nykyä mielestäni ainoastaan vähäpätöistä antiikkiarvoa", ilmoitti E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 2.3.1952). "Suomi-Filmi ei ole onnistunut heidän henkiinherättelyssään, vaikka se on suoritettu lähestyvien olympialaisten merkeissä. On syntynyt sekava, väkinäinen seikkailukomedia, jonka erottaa kotimaisen elokuvan surkeimmista viimeaikaisista tuotteista ainoastaan huoliteltu lavastus ja selkeähkö valokuvaus." Ruotsinkielisessä lehdistössä reaktiot olivat samansuuntaisia. "Mycket har man tagit del av men denna kadaverprodukt tar utan större ansträngningar priset. Dylika andefattiga och buskbilliga alster borde vara fredlösa och bortauktioneras till högstbjudande under bränslesesongen" (J. A. E., Jerker A. Eriksson, Nya Pressen 4.3.1952). "Armas J. Pullan ja kumpp. laatimassa käsikirjoituksessa on niin paljon aineistoa, tapahtumia ja henkilöitä, että niitä olisi riittänyt vaikka kolmeen filmiin", katsoi O. V-jä (Olavi Veistäjä, Aamulehti ). "Käsikirjoituksesta puuttuu ennen muuta keskitystä ja tiivistämistä. Lisäksi siinä on toinenkin perusvirhe: samat tapahtumat ja tilanteet uusiutuvat moneen kertaan vain pienin muunnoksin. Näitä heikkouksia ohjaaja Ilmari Unho on yrittänyt peittää pitämällä yllä vauhtia ja touhuilua, mikä ei kuitenkaan ota luonnistuakseen. [- -] Mukaan on haalittu väkeä vaikka millä mitalla: Georg Malsténia, Martti Jukolaa, Valle Reskoa myöten, mutta lukuunottamatta muutamia hyviä sutkauksia ja paria nokkelaa tilannetta koko homma on väkinäistä ja teennäistä meuhaamista. Huumorista ei juuri voi puhua ja komiikkakin on vallan alkukantaista. [- -] Tähän jonninjoutavuuteen on uhrattu paljon varoja: niinpä Roy on laatinut kuulema kokonaista 39 lavastusta!" "Ohjaajan ote tuntui haluttomalta ja hajamieliseltä", arveli Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 6/1952) ja kyseli: "Mikähän sitä Unhoa aatteluttaa, kun se ei tunnu valveutuvan? Pitäisihän Minä elän -elokuvan ohjaajan sentään innostua joskus oikein tekoihin. Hieman alakuloisena tulee ajatelleeksi: pitikö nyt Suomi-Filminkin lähteä tämänlaatuiselle rahankeruutaipaleelle." "Minkääntasoisen huumorin varjolla ei ole lupa syöttää Suomen kansalle, sen arvostelukyvyttömälle nuorisolle, sisällöltään noin epätervettä ajanvietettä", paheksui M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 3.3.1952) ja Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 2.3.1952) säesti: "[- -] filmi pohjautuu siihen sinänsä hyvin mahdolliseen olettamukseen, että tulevien olympialaisten aikana tänne saapuu paljon ulkolaisia huijareita. Ensimmäisen huijauksen teki kuitenkin tämä filmiyhtiö, joka ala-arvoisella elokuvalla yrittää jo nyt lyödä rahaa olympialaisten kustannuksella. Vielä kymmenen vuotta Rovaniemen olympialaisia ja Köyhiä Ryhmyjä, niin Suomen elokuvayleisö on kypsä tuottajien mielin määrin kynittäväksi." Turun Sanomien (2.3.1952) R. V. (Rauno Vehmas) löysi myös myönteistä sanottavaa: hän piti elokuvaa "melko ripeästi luistavana" ja koki Ryhmyn ja Romppaisen olevan "entisessä vedossaan". "Koivikon työtä oleva ääni tekee sutkauksille oikeutta ja Eino Heinon kuvaus on jättänyt kaunista jälkeä." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Background | ||||||||||||
|
Armas J. Pullan vuonna 1940 ideoimat sotasankarit Ryhmy ja Romppainen olivat erittäin suosittuja hahmoja jo kirjojen kautta. Niistä tehtiin sotavuosina myös kaksi elokuvaa Ryhmy ja Romppainen (1941) sekä Jees ja just (1943), jotka ohjasi Risto Orko. Talvella 1952 sankarit herätettiin vielä kertaalleen henkiin Helsingin olympialaisten kunniaksi. Pulla itse teki käsikirjoituksen, jota ohjaajaksi määrätty Ilmari Unho muokkasi edelleen. Tuottaja Risto Orko lienee osallistunut Rauman murretta puhuvan Romppaisen emännöitsijän repliikkien viimeistelyyn. Toisaalta osaa näyttelevä Salli Karuna oli itsekin kotoisin Raumalta. Ulkokuvia on elokuvassa tavallista vähemmän. Nyrkkeilyjaksossa käytettiin avustajina A-Messuhallissa 13.1.1952 järjestetyn Suomi-Norja -nyrkkeilymaaottelun yleisöä. Radioselostajana esiintyvä fil. tri. Martti Jukola (1900-1952) oli Yleisradion pääurheiluselostaja, joka aikaisemmin oli esiintynyt myös urheiluaiheisessa elokuvassa Avoveteen (1939). Yleisömenestys oli vuoden keskiarvoa selvästi heikompi. Lisäksi elokuva määrättiin korkeimpaan veroluokkaan, mihin tänä runsaan tuotannon vuonna joutui vain kaksi muuta ajanvietetyötä. Tuottaja valitti tarkastamon päätöksestä aina KHO:een saakka, mutta ei saanut aikaan muutosta. Neljättä Ryhmy ja Romppais -elokuvaa ei enää valmistettu. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Music | ||||||||||||
|
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Georg Malmstén Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 25". 2. Apashi-tango Säv. Georg Malmstén, san. levytyksessä Usko Kemppi Harmonikka ja viihdeorkesteri (off), 1' 55". Levytys: Alpo Nuoli (= Auvo Nuotio) ja Leijona-orkesteri; Leijona T-5062, 1952. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 3. Valssi Säv. ja sov. Georg Malmstén Viihdeorkesteri (off), 1' 55". 4. Delila, aavikon tytär Säv. ja sov. Georg Malmstén, san. Usko Kemppi Es. Assi Nortia, laulu (playback, Kaisu Vihervuori, laulu, naiskuoro, laulu, viihdeorkesterisäestys), 3' 00". Levytys: Katariina (= Kaisu Vihervuori) ja Naiskuoro sekä Leijona-orkesteri; Leijona T-5062, 1952. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 5. Itämainen musiikki Säv. Georg Malmstén Es. viihdeorkesteri (playback ja off), 1' 30". 6. Foxtrot Säv. Georg Malmstén Viihdeorkesteri (off), 2' 05". 7. Stadin kundi Säv. ja san. Georg Malmstén Es. Georg Malmstén, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 1' 30". Levytys: Georg Malmstén ja Leijona-orkesteri; Leijona T-5063, 1952. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. Huomautuksia: Alkumusiikki koostuu marssimusiikin lisäksi sävellyksistä Stadin kundi ja Delila, aavikon tytär. Jälkimmäinen teema ja marssimusiikki esiintyvät myös loppumusiikissa. Apashi-tangon (nro 2) ja Delila, aavikon tytär -sävellyksen (nro 4) aikana esiintyy "Kurnuttajien Kerhon baletti". Oiva Luhtala laulaa (100 %) "Kivat, kivat sutjakat sääret, oletkos meillä yötä", Valle Resko laulaa ja viheltelee sävellyksiä Aamutuimaan ja Mustat silmät. Kalevi Korpi levytti vuonna 1956 uudelleen laulut Delila ja Apashi-tango (nimellä Tangon taika). - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
| Inspection Details | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Technical Data | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Language | ||||||||||||
|
Finnish |