Aktivistit
Aktivisterna (ruotsinkielinen nimi)
Aktivister (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Activists (englanninkielinen nimi)
Die Aktivisten (saksankielinen nimi)
Finlands Sønner (tanskankielinen nimi)
Les Activistes (ranskankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Aktivistit
Risto Orkon ohjaama ja Ilmari Unhon kanssa käsikirjoittama historiallinen elokuva Aktivistit (1939) sijoittuu vuosiin 1916-1917. Senaattori Niskasen tytär Marja (Helena Kara) ja luutnantti Yrjö Jakola (Tauno Majuri) juonivat takaisin santarmieversti Vasiljevin (Ville Salminen) haltuun päätyneen listan aktivisteista. Marjaa himoitseva Vasiljev ja Yrjöstä mustasukkainen kenraali Danilovin (Topo Leistelä) tytär Katjushka (Tuulikki Paananen) janoavat kostoa rakastuneelle suomalaisparille.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
12 |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Talvi 1938 - 1939 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
Suomi-Filmin aktivisti-elokuvan vastaanotto oli yleensä kunnioittava, mutta kriittisiäkään ääniä ei puuttunut. "Aktivistit on monessa suhteessa merkille pantava saavutus sekä Suomi-Filmin että koko maan elokuvatuotannon historiassa", aloitti P. L-s (Paula Lauris, Ilta-Sanomat 11.4.1939). "Se on nähdäksemme kautta linjan kokoonpantu sellaisella huolella, että sen viimeistelty asu kiinnittää huolimattomankin yleisön huomiota ja sen sekä pätevä että kiitettävän tarkka detaljityö tyydyttää vaativintakin katsojaa, niin ettei yleensä tee mieli tehdä siihen reunahuomautuksia - näin ehkäpä ensi kertaa suomalaisesta filmistä puheen ollen [- -] Aktivistien tärkeimpiin ansiopuoliin kuuluu ensi sijassa erinomainen tapahtumien lavastus. [- -] Tärkeintä on kuitenkin, että ohjaaja Risto Orko on osannut oikein käyttää lavastuksen loihtimaa sävyä, tehostaa sitä kohtauksissa oikein ja siten kiteyttää toiminnan sellaiseksi tiiviiksi, ehjäksi tapahtumasarjaksi, joka juuri näissä kehyksissä kokonaisuutena kohoaa paljon meikäläisen elokuvan keskitason yläpuolelle." "Tätä historiallisesti jännittävää taustaa vastaan", kirjoitti J. Z-ck (John E. Zidbäck, Helsingin Sanomat 9.4.1939) "ovat herrat Ilmari Unho ja Risto Orko sommitelleet sangen romanttisen ja myöskin vielä jännittävämmän tapahtumien nopeasti vaihtuvan sarjan, jonka koossapitävänä lankana on jääkäriaate ja se palava innostus, jolla sitä ajettiin vaikeuksista ja vaaroista välittämättä. [- -] Tämän romantisoinnin ja todellisuuden yhdistäminen on - se täytyy myöntää - tehty niin hyvällä vaistolla, asiantuntemuksella ja taidolla, että kokonaisuus hyvinkin uskollisesti ja eheästi kuvastaa ajan tapahtumia, tunnelmia ja mielialoja." "Aktivisterna är vad en inhemsk film sällan är, underhållande nästan hela vägen, bitvis spännande så man knappast vågade andas, och bitvis också av yppersta konstnärlig kvalitet", kiitti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 11.4.1939). "Aktivisterna är ett glädjande bevis på den osparda möda och energi man på sina håll nedlägger för att höja den inhemska filmens konstnärliga nivå. [- -] Man kan naturligtvis reservera sig mot ett och annat i filmen och kritiken har måhända blivit en nyans skarpare än eljes, detta emedan filmens bästa partier äro kvalitativt högstående att svagheterna framträda bjärtare än i ett medelmåttigt arbete där ingenting är gott och heller ingenting dåligt." "Aktivistit on teknillisessä mielessä erinomainen toimintaelokuva", kiteytti -rkk- (Ajan Suunta 11.4.1939) arvionsa, "vaikkakaan sen henki ei ole sellainen kuin olisi odottanut. [- -] Olisi kuitenkin ollut suotavaa, että ensi sijassa aktivistitoiminnan kuvaukseksi tarkoitettuun elokuvaan olisi otettu enemmän juuri tätä toimintaa eikä niin tavattoman runsaasti ryssien juominkeja ja svaboda-mellasteluja. Vielä nytkin elokuvaa voitaisiin leikkaamalla parantaa tässä suhteessa. Vankilan kirkossa tapahtuva viimeinen kohtaus, joka on tarkoitettu jonkinlaiseksi isänmaallisen lopputunnelman antajaksi, tuntuu melko teennäiseltä." Vielä kriittisempi oli H. V. (Heikki Välisalmi, Suomen Sosialidemokraatti 9.4.1939): "Aktivistit on nähtävästi tarkoitettu jännitys- ja seikkailukuvaksi, muuten ei käsikirjoitusta voi käsittää. Alussaan ja lopussaan se on verraten hämärä. Sitäpaitsi vaikuttaa varsin tympeältä, että aina vain ovat ryssät esillä, ja aktivistit, jotka lymyilevät luolissaan, eivät koskaan pääse kunnollisesti tapahtumiin vaikuttamaan, kunnes he sitten lopussa venäläisiksi sotamiehiksi puettuina ottavat muutamia upseereja vangikseen. [- -] Suomi-Filmin pitäisi ennen kaikkea huolehtia käsikirjoituksistaan. Sehän on elokuvan pohja ja perusta. Varsinkin silloin, kun nähtävästi pyritään isänmaalliseen vaikutukseen." Näyttelijätyön yleinen "pätevyys" (J. Z-ck) pantiin merkille, vaikka "yksityiset näyttelijäsuoritukset eivät tällä kertaa joudu siinä määrin huomion kohteeksi kuin tavallista" (P. L-s). Monien lailla P. L-s (Paula Lauris, myöh. Paula Talaskivi) nosti Uuno Laakson muiden yläpuolelle: "Uuno Laakso kuudessa eri hahmossaan nokkelana ja käyttökelpoisena aktivisti-Villenä on oikeastaan koko elokuvan kannattava voima: hänen muuntautumiskykynsä ja joustavuutensa tekee uskottavaksi nekin kohtaukset, joissa käsikirjoituksen repliikit ovat heikoimmat ja joissa esim. siirtymäkohtaukset muutamin kohdin onnahtelevat." Esityskiellon jälkeisen tv-esityksen yhteydessä tunnustettiin Aktivistien "visuaalinen hienostuneisuus ja tyylikkyys" (Tapani Maskula, Turun Sanomat 4.7.1991) sekä "Orkon varsin luonteva ymmärrys elokuvan kyvystä luoda tilaa ja liikettä" (Putte Wilhelmsson, Uusi Suomi 4.7.1991) samalla kun "reilun isänmaallisuuden" (Leena Mäenpää, Etelä-Suomen Sanomat 4.7.1991) tai "tunnevaltaisen ja jyrkän mustavalkoisen kansallisuusajattelun", "kansalliskiihkoisen rasismin" (Harri Moilanen, Kansan Uutiset 4.7.1991) nähtiin hallitsevan elokuvaa. "Toisaalta isänmaallinen hehkutus loimuaa sellaisilla kierroksilla, että sen voi vaivatta mieltää tahattomaksi koomisuudeksi", jatkoi Moilanen. "Nykypäivän näkökulmasta kansallismielistä intoilua kiinnostavampaa ovat juonenkulun voimakkaan seksistiset asetelmat. Eli ns. naisen keinoista on apua, kun pelissä on satojen miesten henki ja kenties koko maan vapaus." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Jääkärin morsiamen (1938) hyvä yleisömenestys houkutteli Suomi-Filmiä ja Risto Orkoa jatkamaan samantapaisen aiheen merkeissä. Niin syntyi alkuperäiskäsikirjoitus elokuvaan Aktivistit yhdessä Ilmari Unhon kanssa loppukesällä ja syksyllä 1938. Kirjapainokohtauksessa on vahvoja vaikutteita Nyrki Tapiovaaran Varastetusta kuolemasta. Käsikirjoituksen alku osoittautui sittemmin käsittelevän samoja tapauksia kuin kilpailevan yhtiön SF:n helmikuussa 1939 ensi-iltaan ehtinyt Helmikuun manifesti: vuoden 1899 manifestia, nimien keruuta suureen adressiin, suurta lähetystöä Talvipalatsissa, sanomalehden lakkautusta, tuomarin karkoitusta, kutsuntalakkoa sekä Bobrikovin murhaa. Kun pituutta Aktivisteille kertyi muutenkin lähes kaksi tuntia, jätettiin nämä alkujaksot lopullisesta versiosta pois. Elokuva alkaakin vasta käsikirjoituksen kuvasta 48. Muita leikkausvaiheessa karsittuja jaksoja olivat aktivistien pako valepukuisina Helsingistä ja joulukirkko 1916. Myös elokuvan loppu poikkeaa käsikirjoituksesta, missä kenraali Danilov tekee itsemurhan vankilan kansliassa. Sen jatkoksi on rakennettu vankilan kirkossa tapahtuva loppukohtaus. Suomi-Filmi leikkasi Aktivisteja ensi-illan jälkeen. Poiston kohteeksi joutui aktivistien pako maaseudulla santarmien kuorman tarkastamisineen. Jakso palautettiin KAVI:ssa digitoituun Elonet-versioon vuonna 2019. Aiemmassa dvd-julkaisussa oli elokuvan lyhennety versio. Suomi-Filmin vhs-myyntikasetti on koottu erilaiseen järjestykseen kuin käsikirjoitus. Kasetissa on kahdet eri tanssiaiset Upseerikasinolla peräkkäin, mikä tekee juonen epäloogiseksi mm. Marjan ajurinrattaisiin unohtaman iltalaukun palautuksen osalta. Kesken Marjan ja luutnantti Jakolan poistumisen Upseerikasinolta on kasetissa aktivistijakso ja seuraavan aamun tapahtumia kenraalin kansliassa. Erilaisia rakennelmia elokuvassa on puolisensataa. Upseerikasinon suuri tanssiaiskohtaus kuvattiin Polille pystytetyissä lavasteissa. Aktivistien yleisömenestys oli varsinkin Helsingissä tuntuvasti yli vuoden keskitason. Ensiesitys oli 9.4.1939 kaikkiaan 12 paikkakunnalla. Tuotantokustannuksiltaan Aktivistit oli lähes yhtä kallis kuin vuotta aikaisemmin valmistunut Jääkärin morsian. Elokuva myytiin ainakin yhdeksään maahan. Sitä esitettiin Ruotsissa 18.11.1940 alkaen nimellä Aktivister. Alkutekstien mukaan Aktivistit oli omistettu niiden miesten muistolle, "jotka henkensä hinnalla nostivat kansamme taisteluun sortajaa vastaan". Ruotsinkieliseen käännökseen on pujahtanut painovirhe: "Till minnet av de man, vilka med fara för sitt liv uppbadade vårt folk till kamp mot förtyckaren". Toisen maailmansodan jälkeen Aktivistit määrättiin pantavaksi hyllylle. Elokuvan viimeiset esitykset olivat 11.10.1944 Juvalla ja 14.10.1944 Nivalassa. Tuotantokustannuksista oli silloin vielä kattamatta 173 090 markkaa. Erikoisluvalla Suomen elokuva-arkisto saattoi esittää Aktivistit hieman lyhennettynä Suomi-Filmin 40-vuotisjuhlanäytäntöjen sarjassa 13.12.1959. Esityskiellosta elokuva vapautui vasta 10.12.1986. Televisiossa Aktivistit on nähty heinäkuussa 1991. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. "Alkusoitto" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off, alkutekstit), 2' 30". 2. "Soitto upseerikerhossa" Säv. trad. ja Pekka Attinen, san. tuntematon Es. Boris Levitzky, Kauko Forsell ja Harry Heinrichsén, laulu, sekä balalaikat ja orkesteri (100 % ja playback, mieskuoro solisteineen, balalaikat ja orkesteri), 4' 00". 3. Oolannin sota Säv. ja san. trad. Es. Uuno Laakso, rallattelu (100 %), 0' 10". 4. "Mazurka" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 2' 15". 5. "Valse" Säv. Pekka Attinen Orkesteri (off), 3' 50". 6. Otši tšornye / Mustat silmät ("Hotel Fennia, hotel Fennia - -") Säv. trad. venäläinen, san. elokuvassa Es. Onni Veijonen, laulu (100 %), 0' 10". 7. "Katjuscha" Sav. Pekka Attinen Orkesteri (off), 3' 20". 8. Kulkukauppias Säv. ja san. trad. venäläinen 1) Es. Pertti Hörman, laulu (synk., orkesterisäestys), 1' 10". 2) Es. "väki kuppilassa" (100 %, harmonikkasäestys), 0' 10". 9. La Marseillaise / Marseljeesi Säv. Claude-Joseph Rouget de Lisle, san. elokuvassa Es. "sotilaat", laulu (off, miesäänet), 0' 40". 10. Dni nashei zhizni / Elomme päivät Säv. Semjon Zemedsk, san. trad. 1) Es. "vallankumoukselliset", laulu (100 %), 0' 20". 2) Es. Vilho Siivola, laulu (100 %), 0' 10". 11. Loppumusiikki Säv. Pekka Attinen Urut ja orkesteri (off), 3' 35". Huomautuksia: "Alkusoiton" (nro 1) aiheina ovat L'Internationale / Kansainvälinen (säv. Pierre Degeyter), Marseljeesi ja Vårt land / Maamme (säv. Fredrik Pacius); "Katjuschan" (nro 7) aiheina ovat mm. "Valse" ja "Mazurka". Musiikkinumeron 2 "Soitto upseerikerhossa" teemoina ovat mm. Eh raspohsel / Njet Molotoff, Kirkas kuu ja Ilta satamassa. Uuno Laakso viheltelee Kansainvälistä (100%), 0' 10". Uuno Laakso ja Tauno Majuri viheltelevät (100 %), Uuno Laakso ja "vallankumoukselliset" hoilaavat (100 %). "Mazurkan" (nro 4) ja "Valsen" (nro 5) aikana "juhlijat" tanssivat, "Soitto upseerikerhossa" -sävellyksen (nro 2) ja Elomme päivien (nro 10) aikana tanssitaan ripaskaa. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |