Kalle Aaltosen morsian
Kalle Aaltonens brud (ruotsinkielinen nimi)
Kalle Aaltonen's Bride (englanninkielinen käännösnimi)
La Fiancée de Kalle Aaltonen (ranskankielinen käännösnimi)
Die Braut de Kalle Aaltonen (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Kalle Aaltosen morsian
Ossi Elstelän ohjaama ja yhdessä Tatu Pekkarisen kanssa käsikirjoittama romanttinen komedia Kalle Aaltosen morsian (1948) perustuu Aino Pekkarisen romaaniin sekä Tatu ja Aino Pekkarisen näytelmään. S/S Vellamo lähtee Aleksandriaan mukanaan laivan omistajan, merenkulkuneuvos Hallerman (Helge Ranin), tytär Kaarina (Hillevi Lagerstam). Kaarina vaihtaa rooleja perheen kotiapulaisen maisteri Marja Niittylän (Laila Rihte) kanssa. Kun yliperämies Yrjö Kourula (Thure Bahne) liehittelee neiti Hallermaaksi luulemaansa Marjaa, hyttisiivojana esiintyvä Kaarina ihastuu aliperämies Kalle Aaltoseen (Rolf Labbart). Seikkailujen värittämällä matkalla on mukana myös salaperäinen leskirouva Amanda Saarnila (Ossi Elstelä).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />S. Helo, E. Ingblom, A. Jaria, V. Kantomaa, Loisvuori, K. Paukkunen, Harri Sinijärvi ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />S. Helo, E. Ingblom, A. Jaria, V. Kantomaa, Loisvuori, K. Paukkunen, Harri SinijärviHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />S. Helo, E. Ingblom, A. Jaria, V. Kantomaa, Loisvuori, K. Paukkunen, Harri Sinijärvi
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />S. Helo, E. Ingblom, A. Jaria, V. Kantomaa, Loisvuori, K. Paukkunen, Harri SinijärviHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä 1948 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Elokuvan vastaanottoa sävytti asenne, jonka Suomen Sosialidemokraatin T.A. (Toini Aaltonen, 17.10.1948) puki sanoiksi: "Ainakin yleisö nauroi makeasti sen hullutuksille ja kepeälle ilkamoinnille, mikä tässä tapauksessa lienee pääasia. Sillä mihinkään vakavaan taiteellisuuteen ei filmin yhteydessä ole pyritty, joten tulokseen on sen mukaan suhtauduttava." "Suomen Filmiteollisuus ja Ossi Elstelä ohjaajana ovat saaneet aikaan omassa lajissaan peräti hauskan elokuvan, jossa on kosolti kansanomaista lystiä alusta loppuun", kiitti Uuden Suomen Ra. H (Raoul af Hällström, 10.10.1948). "Tämä on kaikin puolin suositeltavaa ajanvietettä, ja turhaa on ottaa mitään kirjallis-taiteellista asennetta sekä nyrpistää nenäänsä huumorin yksinkertaiselle laadulle. Sitä vuotaa runsaasti koko ajan, samoin kuin reippaita merimieslaulujakin." Hufvudstadsbladetin -berg (10.10.1948) oli iloisesti yllättynyt: "Här kan ärligt medges att signaturen var beredd på en tunn soppa. Lika ärligt bör medges att filmen var en positiv överraskning - trots sina tusen och ett fel. Regissören Ossi Elstelä har förmågan att ge de naivaste situationer en avväpnande charm och han får sprätt och fart på en i och för sig intetsägande handling. [- -] Bilderna har liv och fotograferna Peronkoski och Harkimo har gett dem både rymd, sol och saltstänk. Att filmen inte blir en pannkaka har musiken en stor del i. Allu Kosonens musikarrangemang ger de glada visorna rättvisa och de framförs schvungfullt." Kriittisintä linjaa edusti Ilta-Sanomien J-a N-nen (Juha Nevalainen, 11.10.1948): "Ossi Elstelän ohjauksessa filmiin on saatu sinne tänne sitä keveää leikillisyyttä, naiivia huumoria, mikä on Pekkarisen näytelmälle ominaista, mutta kokonaisuus tästä uutuudesta jättää kyllä valitettavasti melkoisen lohduttoman vaikutelman sekavasta, hosuvasta eteenpäinmenosta, joka kaiketi on tarkoitettu vauhdiksi. Ei liene syytä järin monisanaisesti puuttua kotimaiseen elokuvaamme silloin, kun siinä kerta toisensa jälkeen on näin jokseenkin kiireestä kantapäähän tehtailun leima." 1970-luvun televisioesityksen yhteydessä Leo Nordberg (Katso 26/1973) tyytyi toteamaan, että Kalle Aaltosen morsian "on kevyintä kotimaista tuotantoa - kertakäyttöelokuvaa, jolle vuodet tuskin ovat olleet erityisen ystävällisiä". - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
J. Alfred Tannerin tunnetun kupletin innoittamana Aino Pekkarinen kirjoitti viihderomaanin Perämies Kalle Aaltonen ja hänen morsiamensa (1944) ja siitä yhdessä kirjailijantiehensä Tatu Pekkarisen kanssa laulunäytelmän Kalle Aaltosen morsian, jonka ensi-ilta oli Helsingin Työväen Teatterin kesänäyttämöllä heinäkuussa 1946. Näytelmää esitti myös Ossi Elstelän johtama Punainen Mylly -revyyteatteri sekä Helsingissä että maaseutukiertueella, Kalle Aaltosena Olavi Virta. Kesällä 1948 Ossi Elstelä sai tehtäväkseen ohjata musiikkivoittoisen viihde-elokuvan Kalle Aaltosen siitä merimatkasta, jonka aikana naistenhurmurille löytyy lopullinen kesyttäjä. Elokuvan pääosiin kiinnitettiin verraten tuoreet nimet Rolf Labbart ja Hillevi Lagerstam. Suuri osa muusta näyttelijäkunnasta aina balettia sekä säveltäjä Alvar "Allu" Kososen johtamaa orkesteria myöten kuului Punaisen Myllyn henkilökuntaan. Ossi Elstelä itse näytteli naiseksi pukeutunutta salapoliisia Charleyn täti -näytelmän tyyliin. Olavi Virta esitti merimies Virtaa, joka laulaa mm. oman sävellyksensä Yö kerran unhoa annoit. Virta oli aikaisemmin nähty pikku tehtävissä elokuvissa Rikas tyttö (1939) ja Nuoria ihmisiä (1943). Hänen varsinainen elokuvanäyttelijänuransa alkoi kuitenkin vasta nyt. Käsikirjoitukseen on sisällytetty näkymiä S/S Vellamon kuvitellulta reitiltä Välimerellä ja sen satamissa. Kuvausvaiheessa ne kuitenkin jätettiin pois, ja Aleksandrian jaksot toteutettiin studiolavasteissa. Laivan kyntäessä "Välimerta" nähdään eräässä kohtauksessa horisontissa Helsingin Suurkirkko ja Hylkysaari. Yliperämies Kourulan kokoama kansio "Taisteluni tie meriministeriksi" sisältää valokuvia mm. Eisenhoverista, Mussolinista, Stalinista, Hitleristä, Göringistä, Rooseveltista, Sibeliuksesta, Mannerheimista - ja hänestä itsestään. Käsikirjoituksen repliikkeihin on liitetty viittauksia vuoden 1948 ajankohtaisiin aiheisiin. Kuvauksessa käytetty S/S Aldebaran oli yksi niistä laivoista, jotka kesällä 1944 rahtasivat ns. Rippentrop-sopimukseen sisältynyttä Saksan sotamateriaaliapua Danzigista Suomeen. Elokuvatarkastamo poisti elokuvasta aleksandrialaiseen kahvila Kleopatraan sijoitetun alastontanssikohtauksen. Ajan tavasta poiketen elokuvassa on sekä alku- että lopputekstit. Prologinomaisessa jaksossa päänäyttelijät esitellään toisessa järjestyksessä kuin lopputekstissä; edellä näyttelijäluettelossa käytetään roolin laajuuteen perustuvaa lopputekstien mukaista järjestystä. Kalle Aaltosen morsian oli Ossi Elstelän (1902 - 1969) seitsemäs ohjaustyö, mutta ensimmäinen vuoden 1944 jälkeen. Elstelän ohjaajanura oli alkanut Suomen Filmiteollisuudessa elokuvalla Aatamin puvussa ja vähän Eevankin (1940). Kalle Aaltosen morsian oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1948 paras kotimainen yleisömenestys. Elstelän aikaisemmista elokuvista oli menestynyt parhaiten vuonna 1943 valmistunut romanssi Katariina ja Munkkiniemen kreivi. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Hei terve nyt Helsinki, sinut jälleen nähdä saan - -" Säv. Alvar Kosonen, san. Ossi Elstelä ja Tatu Pekkarinen 1) Mieskuoro ja Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (off), 0' 25". 2) Es. "laivan miehistö ja matkustajat", laulu (playback, kuoro ja Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen), 1' 15". 2. Kalle Aaltonen Säv. ja san. J. Alfred Tanner, sov. Alvar Kosonen Es. Olavi Virta, laulu (playback, Punaisen Myllyn orkesterin säestys, joht. Alvar Kosonen), 0' 45". Levytys: J. Alfred Tanner, pianon säestyksellä; His Master's Voice X-2380, 14.7.1926. 3. "Ankkurilaulu" Säv., san. ja sov. Alvar Kosonen Es. Hillevi Lagerstam, Laila Rihte, Impi Karima ja Rafael Karima, laulu (playback, Punaisen Myllyn orkesterin säestys, joht. Alvar Kosonen), 0' 40". 4. "Ja monessa on oltu souvissa - -" Säv. Alvar Kosonen, san. Tatu Pekkarinen Es. Olavi Virta, laulu, ja Väinö Koutonen, harmonikka sekä Teijo Joutsela, möreä lauluääni (playback, harmonikkasäestys), 0' 55". 5. "Laulu Sutisesta" Säv. Alvar Kosonen, san. Tatu Pekkarinen, sov. Tapio Ilomäki Es. Olavi Virta, laulu (playback, harmonikkasäestys), kahteen kertaan, yht. 1' 25". 6. "Hei, meripojan retki on muistorikasta - -" Säv. Alvar Kosonen, san. Tatu Pekkarinen Es. Olavi Virta, Armas Jokio ja Kauko Andersson, laulu, ja Väinö Koutonen, harmonikka (playback, mieskuoro- ja harmonikkasäestys), 1' 25". 7. Die Fahne hoch Säv. trad. saksalainen, san. Horst Wessel Es. Thure Bahne, hyräily (100 %), 0' 35". 8. Erika / Kaarina Säv. ja san. Herms Niel, san. elokuvassa Tatu Pekkarinen Es. Rolf Labbart, laulu ja hyräily (100 %), 0' 30". 9. Yö kerran unhoa annoit Säv. ja san. Olavi Virta Es. Olavi Virta, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 2' 25". Levytys: Olavi Virta ja Rytmi-orkesteri; Rytmi B 2016, 1942. Olavi Virta ja Sointu-orkesteri; Sointu 1005, 1948. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042, 2013. 10. La Cucaracha Säv. ja san. trad., suom. Kullervo Es. Ossi Elstelä ja Pentti Viljanen, laulu (100 %), 0'10". Levytys: Henry Theel ja Decca-orkesteri, joht. K. Salmi; Decca SD-5067, 15.10.1948. 11. Songe d'automne / Syysunelmia Säv. Archibald Joyce Es. Väinö Koutonen, harmonikka (playback), 0' 45". 12. Karjalan poikia Säv. trad. Es. Olavi Suominen, kitara, Gösta Hagelberg, kattilat ja pesuvadit, sekä Väinö Koutonen, harmonikka (playback, harmonikka ja Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen), 0' 50". 13. Some of These Days / Näinä päivinä Säv. Shelton Brooks Es. Väinö Koutonen, harmonikka (100 %), 0' 35". Levytys: Klaus Salmi ja Ramblers-orkesteri; Sointu 680, 1945. 14. Vappumakarooni Säv. ja san. trad. Es. Olavi Virta, laulu, Olavi Suominen, kitara sekä Väinö Koutonen, harmonikka (100 %), 0' 15". 15. "Jitterbug" Säv. Alvar Kosonen Es. Olavi Suominen, kitara, Gösta Hagelberg, kattilat ja pesuvadit sekä Väinö Koutonen, harmonikka (playback, Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen), kahteen kertaan, yht. 2' 15". 16. Sulamith Säv. Matti Jurva (= Lennart Matias Jurvanen), san. elokuvassa Tatu Pekkarinen Es. Olavi Virta, laulu (100 %), 0' 05". 17. "Itämainen tanssi 1" Säv. Alvar Kosonen Es. Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (playback), 0' 20". 18. Neptunuksen poika Säv. Alvar Kosonen Es. Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (playback), 1' 55". 19. Kotimaani ompi Suomi Säv. trad., san. elokuvassa Tatu Pekkarinen, sov, Tapio Ilomäki Es. Rolf Labbart ja mieskvartetti sekä Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (playback), 1' 15". 20. "Itämainen tanssi 2" Säv. Alvar Kosonen Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (off), 0' 45". 21. "Itämainen tanssi 3" Säv. Alvar Kosonen 1) Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (off), 0' 30". 2) Tunnistamaton trumpetisti (off), 0' 20". 22. "Kapakassa oltiin" Säv. Alvar Kosonen, san. Tatu Pekkarinen Es. Olavi Virta, Kauko Andersson, Armas Jokio, Veikko Linna ja tunnistamaton mies, laulu sekä Pentti Viljanen, laulu ja harmonikka ja Väinö Koutonen, harmonikka (playback, Olavi Virta ja mieskuoro, laulu ja Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen), 1' 10". 23. "Sutiskan laulu" Säv. Alvar Kosonen, san. Ossi Elstelä ja Tatu Pekkarinen Es. Elna Hellman, laulu ja harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 0' 30". 24. Aaltoskan haitariswing Säv. Georg Malmsten, san. tunnistamaton Es. Elna Hellman, laulu ja harmonikka, sekä Arvo Nyström ja Väinö Koutonen, harmonikka (playback), 2' 25". Levytys: Georg Malmsten ja Electro-orkesteri; Electro E-3152, 3.7.1947. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 5 - Musiikkia elokuvista 1946-1949; Artie Music AMCD 1042, 2013. 25. "Espanjalainen tanssi" Säv. Alvar Kosonen Es. Punaisen Myllyn orkesteri, joht. Alvar Kosonen (playback), 1' 15". Huomautuksia: Kalle Aaltonen (nro 2) kuullaan myös alkumusiikin teemana. Karjalan poikia -sävellyksen (nro 12) aikana "laivaväki" tanssii. Kauko Andersson ja Anna-Liisa Hämeensalo tanssivat "Jitterbugissa" (nro 15) sekä solistiparina Neptunuksen pojassa (nro 18), Punaisen Myllyn baletti tanssii "Itämaisessa tanssissa 1", Neptunuksen pojassa ja "Itämaisessa tanssissa 2" (nrot 17, 18, 20) sekä "Espanjalaisessa tanssissa" (nro 25), Ossi Elstelä tanssii "Itämaisessa tanssissa 3" (nro 21:1). Veikko Linna laulaa (100 %) sanoja "Armon liiton enkel, poista päältän perkel", 0' 10", sekä (laulunäytelmästä Laivan kannella, säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen) "Oli kerran kokkipoika laivalla - -", 0' 10". Elna Hellman laulaa ja soittaa harmonikkaa (playback, harmonikkasäestys) kahteen kertaan, yht. 0' 40". Valencia (säv. Jose Padilla) soi orkesteriesityksenä taustamusiikkina Aleksandriaa lähestyttäessä 0' 20". - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|