Lännen lokarin veli
Mr. Coolman från Vilda Västern (ruotsinkielinen nimi)
Mr. Coolman from the Wild West (englanninkielinen käännösnimi)
Mr. Coolman du Far Ouest (ranskankielinen käännösnimi)
Mr. Coolman aus dem Wilden Westen (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Lännen lokarin veli
Jorma Nortimon ohjaamassa ja Reino Helismaan käsikirjoittamassa rillumarei-elokuvassa Lännen lokarin veli (1952) Amerikassa hiilikaivoksilla työskennellyt Esaias Coolman eli Esa Kulomaa (Esa Pakarinen) palaa työtoverinsa Jaska Mäen (Henry Theel) kanssa Suomeen. Jo alkajaisiksi onnenkantamoinen suo Esalle ilmaisen laivamatkan loistoluokassa, eikä riuskoja otteita tai lempeäkään kotiinpaluusta puutu.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Talvi 1952 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Rovaniemen markkinoilla määräsi arvostelijoiden odotushorisontin Nortimon-Helismaan-Pakarisen uudelle yhteistyölle. "Tylsää on aivan liian lievä sana kuvatakseen tämän elokuvan yleisvaikutuksen", aloitti M. S. (Maija Savutie, Vapaa Sana 28.4.1952). "Teknillisesti, mitä kuvaukseen ja äänitykseen tulee, on se parempi kuin sen henkinen edeltäjä Rovaniemen markkinoilla, mutta juuri tämän takia sen sisällön tympeys paljastuu vielä kouriintuntuvammin." H-o K. (Heimo Kallio, Uusi Aura 29.4.1952) säesti: "Niin typerää tuotetta - nimeään myöten - kuin tämä Lännen lokarin veli on emme vielä ole nähneet, vaikka Rovaniemen markkinatkin kuuluvat näkemiemme elokuvien joukkoon. Reino Helismaalle olisi mitä pikimmin keksittävä muuta työtä kuin käsikirjoitusten laatimista ja hyvää tekisi loma ja jatko-opiskelu muillekin tämän elokuvan tekijöille." Osa arvostelijoista ei vaivautunut käsittelemään elokuvaa lainkaan, mutta E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 27.4.1952) jaksoi jatkaa kampanjaansa: "Sillä totuus on, että Lännen lokarin veli on vielä surkeampi sepite kuin Rovaniemen markkinoilla, vaikka teknillinen taso tällä kertaa onkin siedettävä. Olemme tottuneet odottamaan suomalaiselta elokuvalta miltei mitä tahansa, mutta se tapa, millä Lännen lokarin veljessä vedotaan kansallisuudentajuntaamme ja eräisiin muihin sisäisimpiin tuntoihimme, ylittää mauttomuudessaan, loukkaavassa häikäilemättömuudessään, törkeydessään, häpeämättömyydessään kaikki odotukset. [- -] Minä syytän suurta suomalaista filmituottamoa ala-arvoisen tuotannon yhä julkeammasta jatkamisesta ja kiitän Valtion elokuvatarkastamoa siitä, että se on määrännyt tuotteen korkeimpaan veroluokkaan." Ainoana sovittavana piirteenä E. T-la näki Esa Pakarisen hahmon: "Rovaniemen markkinoitten ainoa valopilkku oli uusi burleski koomikko Esa Pakarinen, joka esittää taitoaan myös SF:n uusimmassa lokaelokuvassa Lännen lokarin veli. Pakarisella on eittämättömiä edellytyksiä kehittyä karkean sukkelan, siloittelemattoman komiikan viljelijäksi suomalaisessa elokuvassa, mutta toivottavasti hänelle järjestetään kunnon osa ja ohjaaja, ennen kuin SF tätä menoa on tappanut hänet." Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 11/1952) otti myönteisen asenteen samalta pohjalta: "Esa Pakarinen on luonnon luoma koomikko, jonka ei paljon muuta tarvitse kuin katsoa iloisesti ja tehdä pieni mimiikinmuutos, niin yleisö tulee jo hyvälle tuulelle. Hän vaeltelee laulellen ja kujeillen läpi tämän kansanomaisen farssin tuoden riemun tullessaan ja valahduttaen pienen elämänpilkahduksen totiseen toveriinsa Theeliinkin. [- -] Nortimo on pikkuisen tiukannut 'Rovaniemen markkinain ajalta' muistiin jäänyttä ohjaustaan. Yleisö jonottaa, täyttää huoneet ja seuraa koko rahan edestä. Harmitonta, halpaa huvia." Sodankylän elokuvafestivaalin Esa Pakarinen In Memoriam -sarjan esitteessä vuonna 1989 Peter von Bagh perusteli rillumarei-kulttuurin arvonnousua tämän elokuvan osalta: "Lännen lokarin veli, joka olympiavuoden tuntumissa liittyi rennolla tavallaan Suomen kansainvälisen avautumisen teemoihin, osoitti objektiivisesti koko puuhan takana olevan harhan: amerikansuomalainen Mr. Coolman (Esa olkihatussa, mutta yhä ilman hampaita) palaa vanhaan kotimaahansa, eli sanomana se, että meikäläinen ei vieraista maista perusta. [- -] Esan aisaparina on Henry Theel, ajan suosituin iskelmälaulaja (Suomen Tino Rossi!), ja näyttelijänä haamurajan alittava seipäännielijä - vastakohta hänen olemuksensa ja Esan kuminaamaisen ja elohopeamaisen nopeuden välillä on herkullinen." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Lännen lokarin veli on suomalaisen elokuvan rillumarei-linjan tyylipuhdas edustaja. Elokuva on ainoa, jossa komeaääninen laulaja Henry Theel ja luonnonlahjakas koomikko Esa Pakarinen, kaksi suuren yleisön suosikkia, esiintyvät yhdessä. Esa Pakarinen oli aikaisemmin nähty valkokankaalla vain elokuvassa Rovaniemen markkinoilla (1951); Lännen lokarin veli oli taas Henry Theelin neljäs ja samalla viimeinen elokuva. Reino Helismaan käsikirjoitus on paikoitellen ylimalkainen ja viitteellinen. Mm. kuvien 522-524 sisältönä on "Esa laulaa: Säkeistön 'Lännen lokarin veljestä' (Tehdään sitten tilanteeseen sopiva säkeistö)". Ohjaaja on puolestaan "unohtanut" käsikirjoituksessa mainitun Esan Hilkka-kissan suurimmaksi osaksi laivamatkaa. Laivan illallisjakso sisältää muistumia elokuvasta Chaplin siirtolaisena (The Immigrant, 1917). Laivamatkustajien nimilistassa Esa Coolmania seuraa Orson Welles. Ulkokuvien osuus talvella 1952 kuvatussa elokuvassa on erittäin vähäinen. Alun hiilikaivoskohtaukset toteutettiin Helsingin yliopiston instituuttirakennuksen, Porthanian rakennustyömaan louhostunnelissa. Täysin juonesta irrallaan Henry Theel joutuu elokuvan hotellijaksossa jälleen kerran matkimaan pikku tytön äänenkäyttöä. Vapaan Sanan pääkirjoitus tuomitsi 5.5.1952 elokuvan pekoraalilinjaan kuuluvana ja viittasi samalla SKDL:n edustajan Mauri Ryömän ym. edellisessä helmikuussa tekemään eduskunta-aloitteeseen, jossa hallitusta kehoitettiin ryhtymään toimenpiteisiin hyvän kotimaisen elokuvan edistämiseksi ja tukemiseksi ulkomaista kilpailua vastaan. Leimaverolain muutoksen jälkeen, lokakuussa 1955 elokuvatarkastamolle jättämässään kirjeessä, jossa yhtiö pyysi elokuvan veroluokan alentamista 15 %:iin, T. J. Särkkä perusteli anomusta tuttuun tapaansa: "Valmistaessamme elokuvan Lännen lokarin veli on tarkoituksenamme ollut tehdä harmiton ja hauska iloittelu, siis omassa lajissaan hyvä viihde-elokuva tavallisille arkipäivän ihmisille heidän jokapäiväisten huoliensa ja murheittensa vastapainoksi. Elokuvan juoni on vahvasti elämänmyönteinen, yksinkertaisille, kunnon ihmisille - tosin monien kommellusten jälkeen - käy hyvin, kun sensijaan ne, jotka koettavat vääryydellä menestyä, saavat lopulta ansaitun palkkansa. Elokuvassa ei ole siveellisesti eikä eetillisesti arvostellen mitään sellaista, joka edellyttäisi sen määräämistä korkeimpaan veroluokkaan." Tarkastamo määräsi 1.12.1955 alkaen veroksi 30 %. Verraten halvalla tehdyn elokuvan yleisömenestys oli vuoden 1952 keskiarvoa huomattavasti parempi. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Lännen lokari Säv. ja san. Hiski Salomaa Es. Henry Theel, laulu (100 %), 0' 05". 2. Lännen lokarin veli Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Esa Pakarinen ja Henry Theel, laulu (100 %), 0' 20". 2) Es. Esa Pakarinen, laulu (100 %), 0' 20". 3) Es. Esa Pakarinen, laulu, ja tunnistamaton harmonikansoittaja (playback), 0' 25". 4) Es. Esa Pakarinen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 0' 25". 5) Es. Esa Pakarinen, laulu ja harmonikka (playback), 0' 35". Levytys: Esa Pakarinen yhtyeineen; Rytmi R-6124, 17.12.1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053, 2018. 3. Kotimaan sävel Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Henry Theel, laulu, ja Esa Pakarinen, puhe (playback ja off, radio, viihdeorkesterisäestys), 1' 35". 2) Es. Henry Theel, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), kahteen kertaan, yht. 2' 50". 3) Es. tanssiorkesteri (playback), 0' 35". Levytys: Henry Theel ja Decca-orkesteri; Decca SD-5159, 11.2.1952. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053, 2018. 4. "On helppo olla herrasmies, kun siihen virkaan onni suop' - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Esa Pakarinen, laulu, ja Joel Asikainen, piano (100 %), 0' 40". 5. Jazzmusiikki 1 Säv. Toivo Kärki Es. Ossi Runne, trumpetti, ja tunnistamaton kitaristi (playback), 0' 15". 6. Jazzmusiikki 2 Säv. Toivo Kärki Es. tanssiorkesteri (playback), 0' 40". 7. "Loppui huolet päivän tään, pääsin vihdoin pesemään - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Joel Asikainen, laulu (playback, viihdeorkesterisäestys), 0' 40". 8. Jazzmusiikki 3 Säv. Toivo Kärki Tanssiorkesteri (off), 0' 15". 9. Karjatyttö Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Sirkka-Liisa Wilén, laulu (100 %), 0' 25". Levytys: Henry Theel ja Pirteät Pelimannit, joht. Toivo Kärki; Decca SD-5137, 31.7.1951. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 7 - Toivo Kärjen musiikkia 1950-1952; Artie Music AMCD 1053, 2018. 10. "Joskus jotakin tapahtua sais', joka haikeutta haihduttais' - -" Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Elsa Turakainen, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 0' 30". 11. Pennit pois Säv. ja sov. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa 1) Es. Toivo Lahti, Heimo Lepistö ja Oke Tuuri, laulu (playback, kitarasäestys), 0' 15". 2) Es. Esa Pakarinen, laulu (playback, kitarasäestys), 0' 10". 12. Näpit pois! Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa Es. Elsa Turakainen, laulu (playback, viihdeyhtyesäestys), 0' 30". 13. Amerikan polkka Säv. Toivo Kärki Es. soitinyhtye (playback), 1' 25". 14. Valssi Säv. Toivo Kärki Soitinyhtye (off), 1' 40". Huomautuksia: Tunnistamaton mies laulaa sävellystä Minä laulan sun iltasi tähtihin, säv. Frans Linnavuori, san. V.A. Koskenniemi, (100 %), 0' 20". Taustamusiikissa on viihdeorkesterin (off) teemana Reppu ja reissumies, säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, 0' 10". Esa Pakarinen ja Henry Theel laulavat (100 %) sävellystä Eikä me olla veljeksiä, säv. ja san. trad., 0' 05". "Laivamatkustajat" tanssivat numero 6:n aikana, Henry Theel ja tunnistamaton nainen numero 8:n aikana, Esa Pakarinen ja Elsa Turakainen numero 12:n ja "häävieraat" häävalssin (nro 14) aikana. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|